MDFT-menetelmä – lupaava hoitomuoto nuorten rikos- ja päihdekierteen katkaisemiseksi

Monet nuoret ovat haastavissa elämäntilanteissa. Tärkeää heidän kanssaan työskennellessä on lisätä toivoa tulevasta ja tuoda valoisia tulevaisuudennäkymiä tarjolle. (Kuva: pixabay.com)

Perhetyö tukena haastavissa elämäntilanteissa. Perhetyö on työntekijän ammatillista ja tavoitteellista työskentelyä perheen tukemiseksi erilaisissa elämäntilanteissa. Perhetyöllä on erityinen tavoite: se pyrkii tukemaan perhettä muutoksessa. Tukeminen tapahtuu toimien joustaen perheen tarpeista käsin ja niihin vastaten. Se voi näyttäytyä asiakasperheiden epävirallisena tukemisena, tai laajempana puuttumisena perheiden elämään erilaisten “interventioiden” eli väliintulojen avulla. Perhetyön palvelulla voidaan tarkoittaa lastensuojelullista, perheterapeuttista tai ennaltaehkäisevää palvelua. Perhetyö on myös lähestymistapa ja työmenetelmä, joka voi näyttäytyä monimuotoisena hoitotyönä yhteiskunnan eri sektoreilla. Sosiaalialan työntekijän tulee usein ottaa puheeksi asiakastilanteissa lasten ja perheen hyvinvointi. Varhainen tuki ja ennaltaehkäisy ovat perhetyön keskeisiä toiminta-ajatuksia.  

Kohtaamisia perheissä. Perhetyössä käytetään erilaisia menetelmiä asiakkaan tarpeista ja käytettävissä olevista resursseista riippuen. Menetelmät pitävät sisällään muun muassa keskustelua, neuvontaa, ohjausta sekä toiminnallisia menetelmiä. Perhetyöhön olennaisesti kuuluvat suunnittelu ja dokumentointi edellyttävät työntekijältä erityistä huolellisuutta ja osaamista. On tärkeää tiedostaa, että keskeistä asiakkaiden kanssa työskentelyssä on yhteistyösuhteen laatu – yksittäinen menetelmä ei takaa perhetyön onnistumista. Parhainkin menetelmä on arvoton ilman aitoa kiinnostusta ja välittämistä. Tärkeintä, mitä työntekijä voi perheelle antaa, on läsnäolo ja yhteinen aika.  

Nuori perhetyön asiakkaana. Lasten ja nuorten hyvinvointia pyritään edistämään usein vanhempien kautta. Perhetyössä on myös tärkeää antaa tilaa nuoren yksilöllisille kokemuksille ja ajatuksille. Nuoret ovat yksilöitä, joten luottamuksen saavuttaminen voi olla helppoa tai vaikeaa. Nuoren on ensin saatava tietoa työskentelystä, sekä kokemus tuesta, turvasta ja voimavaraistumisesta. Kun nuori kokee, että voi itse vaikuttaa työskentelyyn, yhteisen keskustelun mahdollisuus avautuu paremmin. Kokemus aidosta kiinnostuksesta lisää nuoren arvostuksen tunnetta. Nuoresta kumpuavien tunteiden kohtaaminen ja sietäminen ilman, että niitä jollain tavalla torjutaan, on työskentelyn keskeinen edellytys. 

MDFT-menetelmässä perheen keskinäistä yhteyttä löytämässä. Perehdyimme MDFT-menetelmään (Multidimensional Family Therapy) haastattelemalla Vantaan kaupungin sosiaaliohjaajaa, joka työskentelee MDFT-terapeuttina rikoksilla oireileville nuorille suunnatussa RIO-hankkeessa. Monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely on perhekeskeinen yhdistelmähoitomuoto. Se on syntynyt 80-luvulla Yhdysvalloissa, tarpeesta kehittää uusia työtapoja käytös-, päihde- ja mielialahäiriöistä kärsiville nuorille. Menetelmä on rantautunut Suomeen myöhemmin, vuonna 2011. MDFT-menetelmän kohderyhmänä ovat 12-19 -vuotiaat nuoret, jotka kärsivät laaja-alaisista haasteista elämässään. Menetelmä pyrkii kestäviin, hoitojakson jälkeen jatkuviin muutoksiin, joilla pyritään vähentämään laitossijoituksia. Tämän vuoksi MDFT:n piiriin tulevien nuorten kohdalla on jo kokeiltu kevyempiä työmenetelmiä ja harkitaan laitossijoitusta.  

MDFT-prosessi kestää noin 5-9 kuukautta ja jakautuu kolmeen vaiheeseen: aloitus, läpityöskentely ja lopetus. Tapaamisia on 2-3 kertaa viikossa, joten prosessi on intensiivinen. Haastateltava kertoo, että yhteyttä perheen eri osapuolten kanssa pidetään tiiviisti: tapaamisten väleissä ollaan yhteydessä nuoren kanssa viestitse ja puhutaan vanhempien kanssa puhelimessa esimerkiksi seuraavan tapaamisen teemasta. Prosessissa kuljetaan perustan luomisesta ja yhteyksien rakentamisesta muutosvaiheeseen, ja lopulta perheen pärjäämiseen omillaan. Tärkeintä MDFT:ssä on “allianssien” muodostuminen, jolla tarkoitetaan perheen ja verkoston yhteistyön ja luottamuksen muodostumista. Menetelmässä puhutaankin neljästä “domainista”, joilla tarkoitetaan asiakasperheen jäseniä yksilöinä, koko perhettä, sekä perheen ulkopuolisia tahoja, kuten koulua tai nuorisopsykiatrian puolta. 

Yksi MDFT-menetelmän vahvuuksista on se, kuinka perhekeskeistä työskentely on läpi prosessin. Haastateltavamme kertoo ajatuksesta, jonka mukaan yksistään nuoren tai vanhempien terapiassa käynti ei riitä, vaan muutoksen täytyy tapahtua koko perheessä. Tämä ajatus kumpuaa menetelmän teoreettisesta perustasta, joka nojaa näkemykseen siitä, että jos halutaan muuttaa ihmisen käyttäytymistä, on työskenneltävä myös yksilön elinympäristön kanssa. Tässä mielessä kohderyhmäksi voidaan ajatella koko oireilevan nuoren perhe. Osallistuvalta perheeltä menetelmä vaatii vähintään yhtä prosessiin sitoutuvaa aikuista, mutta nuoren itsensä motivoitunut osallistuminen jaksoa aloitettaessa ei ole edellytys prosessille.

Muihin menetelmiin verrattuna MDFT:n etuja ovat selvästi nuorten päihteiden käytön väheneminen sekä hoitotulosten pysyvyys.

Työntekijältä MDFT vaatii paljon, mutta tarjoaa mahdollisuuden syventää ammattiosaamistaan. Menetelmään käydään kaksi vuotta kestävä koulutus, jossa asiakastyö alkaa koulutushoidoilla jo opiskelun alkuvaiheessa. MDFT-terapeutiksi pyrkivällä on oltava sosiaali- tai terveydenhuollon koulutus, hyvä englannin kielen taito ja kokemusta perheiden parissa työskentelystä. Lisäksi koulutusta ei ole jatkuvasti tarjolla, vaan yleensä menetelmän osaajia koulutetaan tiimeissä hankeluontoisesti. Tiimityöskentelyn etuna on tarjolla oleva vankka menetelmäohjaus ja ammatillinen tuki.   

Menetelmän yhteydessä ei turhaan puhuta työtekijöistä terapeutteina. MDFT:n työskentelytavat havainnollistavat hyvin miksi näin on. Haastateltavamme vertaa perheen sisäisen vuorovaikutuksen vahvistamisprosesseja tulkkaukseksi, jossa hän ei suoraan puutu ongelmakohtiin, vaan toimii keskusteluja fasilitoivana ja avustavana tekijänä. Lisäksi työntekijä nostaa tapaamisten aikana interventioissa ongelmakohtia esiin ja avustaa perhettä keskustelemaan niistä.   

Menetelmän vaikuttavuudesta ei ole tehty tutkimusta Suomessa, mutta Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa tutkimuksia on tehty laajasti. Tutkimuksissa on arvioitu menetelmän vaikutusta muun muassa päihteiden käyttöön ja rikolliseen käyttäytymiseen. Tutkimustulokset osoittavat MDFT:n olevan erityisen vaikuttava haastavissa päihdeongelmista ja mielenterveyden ongelmista kärsivien nuorten hoidossa. Muihin menetelmiin verrattuna MDFT:n etuja ovat selvästi nuorten päihteiden käytön väheneminen sekä hoitotulosten pysyvyys. MDFT on sosiaalipoliittisesti hyvin soveltuva ja perusteltavissa oleva menetelmä erityisesti syrjäytymisen ennaltaehkäisyn näkökulmasta. 

Työntekijän näkökulmasta haasteeksi menetelmään kouluttautumisessa voi osoittautua se, että kyseistä koulutusta ei ole saatavilla suomeksi. Kun pohtii MDFT:tä resurssien kannalta, herää kysymys palvelun ja terapeuttien riittävyydestä kaikille apua tarvitseville. Menetelmän mahdollisuutena on, että jos kyseinen perheterapian muoto onnistuu, niin laitossijoitusta ei välttämättä tarvita, kun vanhempi ottaa vastuun jälleen itselleen. 

Toivoa on aina. Lopuksi voidaan todeta, että tärkeintä MDFT-hoitoprosessissa on toivon säilyminen nuorella ja perheellä. Haastateltava toteaakin, että pahin este prosessille on, jos vanhemmalla ei ole enää toivoa paremmasta. MDFT:ssä tärkein slogan onkin “toivoa on aina”, kuten MDFT-terapeutti Jenna Sundholm toteaa Ylen artikkelissa. Hän kertoo haastattelussa muun muassa siitä, miten vanhempien kannattaisi toimia rikoksen tehneen lapsen kanssa. Voit lukea lisää aiheesta: https://yle.fi/uutiset/3-11756985

Egil Huhtala, Paulina Kadenius, Marika Lindroth 

Lähteet: 

Järvinen, R., Lankinen, A., Taajamo, T., Veistilä, M. & Virolainen, A. 2012. Perheen parhaaksi. Perhetyön arkea. Porvoo: Bookwell Oy. 

Kasvun tuki. Luettu 28.4.2021. https://kasvuntuki.fi/menetelmat/mdft/ 

Sosiaalityöntekijän haastattelu. 26.3.2021. Vantaan kaupunki. Helsinki. 

Yle uutiset. Terapeutin neuvo rikoskierteessä olevien nuorten vanhemmille: Älä suutu tai ota puhelinta pois – terapialla estetty kymmeniä huostaanottoja. Luettu 27.4.2021.  https://yle.fi/uutiset/3-11756985 

Jätä kommentti

Vastaa