Höyryjä on tyypillisesti päästelty työpaikan kahvihuoneessa jo pitkään, mutta vain vertaisten välillä. Insinöörikansan keskuudessa on nimittäin elänyt vahvana käsitys siitä, etteivät tunteet kuulu työpaikalle. Eivät ainakaan esimiehelle tai johtajille, jotka yhdistävät tunteet heikkouteen.
Vasta ihan viimeisten parin vuoden aikana keskustelu on muuttunut siihen suuntaan, että tunteilla saattaisi sittenkin olla paikkansa työpaikalla. Asenteet muuttuvat ja johtaminen empaattisesti eli tunneälykkäästi onkin nyt ihan ok. Ja itse asiassa aika fiksuakin, sekä alaisen että johtajan näkökulmasta.
Empaattinen johtajuus johtaa avoimuuteen, luottamukseen ja turvallisuuteen.
Alaisen kannalta empaattinen johtaminen toimii kannustimena molemminpuoliseen avoimuuteen ja luottamukseen. Molemmat ovat isoja asioita ja välttämättömiä organisaation menestykselle ja kasvulle, eikä niitä voi synnyttää kahden ihmisen välille sormia napsauttamalla. Avoimuus ja luottamus vaativat pitkän kasvukauden ja ennen kaikkea johdonmukaisuutta alaisen ja esimiehen kanssakäymiseen.
Kun avoimuus ja luottamus ovat kunnossa, niin fiksut työntekijät uskaltavat kokeilla rohkeasti uusia asioita. Ja mikä tärkeintä, heillä on myös rohkeutta käydä epäonnistumiset suorapuheisesti läpi esimiehensä kanssa. Tästä vuorovaikutuksesta yksilöt ja organisaatio kokonaisuutena oppivat ja kasvavat aivan valtavan paljon.
Empaattinen johtajuus on tunnetiedon käyttämistä organisaation toiminnan suunnitteluun.
Erään määritelmän mukaan ”empatia on paitsi kykyä tunnistaa tunteita yksilössä, niin ennen kaikkea taitoa käyttää tätä tietoa oman ajattelun ja toiminnan ohjaamiseen.” Empatia tarjoaa siis johtajalle erinomaisen keinon ohjata organisaatiota paitsi arkisessa puurtamisessa, niin myös erityisen tunnepitoisissa tilanteissa kuten rankoissa muutosprojekteissa.
Johtajan avainkysymys empaattisessa johtamisessa on kyky asettaa itsensä alaisen saappaisiin sekä tunnistaa heidän tarpeitaan ja pelkojaan. Näitä asioita johtajan tulee kyetä kohtaamaan erilaisilla viestinnän keinoilla, ja aivan jatkuvasti. Jos esimerkiksi kaksi organisaatiota fuusioituvat, niin työntekijät miettivät varmasti että onko heillä huomenna enää töitä ja jos on, niin mitä ne työt oikein ovat. Johtaja voi tätä epävarmuutta kohdata jakamalla avoimesti fuusion perustelut, tavoitteet ja toteutussuunnitelman. Epävarmuuden vallitessa suunnan näyttäminen on avainasemassa. Etenkin suunnitelman muodostamiseen on tärkeää antaa henkilöstön osallistua mahdollisimman paljon, sillä osallistaminen kasvattaa luottamusta. Ja luottamus ratkaisee kaiken.
Empaattisen johtajan alainen taistelee viimeiseen pisaraan
Kun johtaja johtaa empaattisesti, eli tunteet kohdaten, syntyy alaiselle tunne siitä että hänen hyvinvointiaan arvostetaan yrityksessä. Että tuo johtaja välittää minusta ihan henkilökohtaisesti. Tämä tuntemus johtaa väkevään luottamukseen, jonka ansiosta alainen on valmis taistelemaan yrityksensä puolesta viimeiseen pisaraan asti. Empaattinen johtaja siis tuo organisaatiolleen tuloksia.
Kirjoittaja: Niko Kangasmaa
Lähteet:
Salovey, P. & Mayer, J. 1990. Emotional Intelligence.
Yrityksen kasvuun johtaminen -blogisarjan tekstit ovat Laurea-ammattikorkeakoulun YAMK opiskelijoiden kirjoittamia. YAMK-opiskelijat ovat omien alojensa asiantuntijoita ja opiskelevat pääosin työnteon ohella.
YAMK-koulutukseen pääsyyn vaaditaan Tradenomi (AMK) tai muu soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi vaaditaan kolmen vuoden soveltuva työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Lisätietoa Laurean Yrityksen kasvuun johtaminen -koulutuksesta.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Erinomainen kirjoitus, Niko! Empatiasta pitäisi puhua enemmän myös johtamisessa. Se tuo varmasti parempia tuloksia kuin pelkkä faktoihin keskittyminen, sillä se ottaa ihmisen kokonaisvaltaisemmin huomioon. Työntekijän asemaan asettuvaa johtajaa varmasti arvostetaan, ja sama toimii todennäköisesti toiseenkin suuntaan: myös johtajaan on helpompi suhtautua empaattisemmin, kun hänkin osoittaa inhimillisyyttä. Ilmapiiri on varmasti rennompi, asioista uskalletaan puhua, uskalletaan kokeilla ja tehdä virheitä, kun tiedetään että pomo kyllä ymmärtää ja kannustaa kokeilemaan. Ylipäätään toisen asemaan asettuminen ratkaisisi monta ongelmaa niin työpaikoilla kuin muussakin elämässä. Empaattiset työkaveritkin ovat taatusti suositumpia ja heidän kanssaan on mukavampi tehdä yhteistyötä kuin niiden kanssa, joilta empatiaa ei heru.