On varmasti monta tapaa olla hyvä johtaja. Oman työurani aikana minulla on ehtinyt olla jo monen monta esimiestä. Olen ollut onnekas, sillä jokaiselta esimieheltäni olen oppinut paljon. Parhaat esimiehet ovat olleet niitä, jotka ovat johtaneet ihmisiä, ei asioita.
Ystäväni oli töissä mainostoimistossa, jonka omistaja-toimitusjohtaja oli arvaamaton räjähtelijä. Hänen mielialansa vaihtuivat hetkessä, hän karjui alaisilleen, vihjaili mädistä omenista ja nöyryytti heitä aamupalavereissa.
Keneltäkään ei ole jäänyt kuulematta joskus: ”rakastan työtäni, kun ei tarvitse olla asiakkaiden kanssa tekemisissä” tai ”minä en ole kontaktissa asiakkaiden kanssa, joten ei ole minun tehtäväni välittää arvojamme loppuasiakkaille”
Höyryjä on tyypillisesti päästelty työpaikan kahvihuoneessa jo pitkään, mutta vain vertaisten välillä. Insinöörikansan keskuudessa on nimittäin elänyt vahvana käsitys siitä, etteivät tunteet kuulu työpaikalle. Eivät ainakaan esimiehelle tai johtajille, jotka yhdistävät tunteet heikkouteen.
Yrityksen kasvu liittyy kehitykseen ja kehitys edelleen muutokseen. Muutos voi tapahtua ilman kehitystä, mutta kehitys vaatii muutoksen. Kasvuvaiheen yrityksissä voidaan puhua jatkuvasta muutoksesta, johon liittyy jatkuva tilanteen seuranta ja muutosten mahdollistaminen.
Töitä on tullut paiskittua pitkään ja nyt on aika saada palautetta. Kävelen pomon huoneeseen ja tunnen kuinka levottomuus kasvaa sisälläni. Syke nousee ja hiki nousee pintaan. Kuuntelen pomoa nöyränä. Tekisi mieli vastata ja puolustautua, muttta en saa sanaa suustani. Aika loppuu kesken ja poistun takavasemmalle. Kuulostaako tutulta?
Muutos on aina paljon työtä vaativa tilanne, sekä työ- että yksityiselämässä. Miksi tällaisia työläitä muutoksia tehdään, eikö olisi mukavampaa vain jatkaa samalla tavalla kuin aina ennenkin? Moni ihminen takertuu mielellään vanhaan, ja kokee muutoksen ahdistavana ja vaikeana asiana. ”Näin meillä täällä on tapana toimia” -malli on selviytymiskeino silloin, kun henkilön temperamentti tai jaksaminen ei anna …
Onko eettisestä johtajuudesta puhuva toimitusjohtaja vain brändinrakentajan märkä päiväuni vai onko se osa nykypäivän hyvää johtajuutta? Koskettaako eettiset näkökulmat vain niitä suuryritysten johtajia, joiden tuleekin olla tietoisia päätöstensä eettisyydestä vai onko nämä niitä asioita, joista meidän jokaisen tulee kantaa vastuuta omassa päivittäisessä päätöksenteossa?
Kauppakeskuksia rakennetaan koko ajan lisää, vaikka seinät eivät tee yhtään kauppaa. Helsingin Sanomissa oli taannoin osuva pääkirjoitus sikarallista. Siinä kaikki ryntäävät kilvan hyvälle markkinalle vain huomatakseen, että suuren ryntäyksen takia se ei ollutkaan niin hyvä business kuin luultiin. Verkkokaupan viedessä koko ajan suuremman kakun, jää kivijalkakaupoille vähemmän jaettavaa. Kun ostoskeskuksia rakennetaan lisää, jakautuu kakku entistä …
Kaupat sijoittavat siihen, mikä ei tuota ja vähentävät sitä, mikä tuottaisi Lue lisää »
Valmentava johtaminen on laajalti levinnyt trendi, joka korostaa ihmisten johtamisen taitoa esimiestyössä. Sen juuret ovat 1970-luvun urheiluvalmennuksessa. Viime vuosina suuntaukseen on yhdistetty itsensä johtamisen ja mindfulnessin piirteitä. Onko valmentavan johtamisen lähtökohdista hyötyä vai haittaa työyhteisöissä?