Suomalaisen työntekijän johtamisen tarpeet ovat murroksessa. Yritykseen sitoutuneen ja työhönsä motivoituneen työntekijän työpanos on tuloksellisempi. Tämä tuloksellisuus on saavutettavissa palvelevalla johtamisella, jossa työntekijät asetetaan ykköseksi.
Haluaisitko sinä työpaikallasi tulla kuulluksi, ymmärretyksi, päästä kehittymään ja työskentelemään innostavassa työyhteisössä? Ainakin asiantuntijaorganisaatioissa vastauksen pitäisi olla ”kyllä”. Matka tavoitetilaan, jossa työntekijä on motivoitunut ja sitoutunut yrityksen lupauksiin, kuten jokainen merkittävä asia yleensä, lähtee johtamisesta.
Suomalaisen tyypillisen johtamisen heikkous on insinöörimäinen lähestyminen sekä asioiden johtaminen ihmisten sijaan. Johtajilta puuttuu kyky ja uskallus ajatella isommin ja turvaudutaankin tekemään niin kuin ennenkin on tehty, kirjoittaa Työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä2020-hanke. Tämä on mielenkiintoinen ristiriita, sillä suomalaisessa yhteiskunnassa tyypillisesti korostetaan yksilön merkitystä, Miksi näin ei ole myös henkilöstön johtamisessa?
Suomalaisen työntekijän johtamisen tarpeet ovat kuitenkin murroksessa. Nyt on aika saada enemmän, jotta yritys hyötyy enemmän. Yritykseen sitoutuneen ja työhönsä motivoituneen työntekijän työpanos on tuloksellisempi. Siinä suhteessa molemmat osapuolet voittavat.
Palvelevassa johtamisessa on kyse perinteisten alaisten ja johtajan roolien muuttumisesta. Tässä mallissa työntekijät asetetaan ykköseksi. Se ei ole kuitenkaan ristiriidassa asiakkaiden tärkeyden kanssa, päinvastoin. Asiakkaat saavat parempaa palvelua, kun työntekijät voivat hyvin ja tekevät työtä hyvällä mielellä ja motivoituneena.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen näkee palvelevan johtamisen ja ”työn imun” selvän yhteyden. Työn imun määritellään tarmokkuudeksi, omistautumiseksi ja työstä saatavaan nautintoon. Se taas kasvattaa sekä työntekijöiden hyvinvointia että työpaikan tuottavuutta.
Marcel Schwantesin mukaan palvelevalla johtajalla on 10 tärkeää ominaisuutta:
- Kuunteleminen
- Empatia
- Kyky parantaa
- Tietoisuus
- Suostuttelemisen taito
- Havainnollisuus
- Ennakointi
- Suunnan näyttäminen
- Sitoutuminen ihmisten ammatilliseen kehittämiseen/kasvuun
- Yhteisön muiodostaminen/kehittäminen
Kaiken ytimessä on kuitenkin työntekijöiden motivaation lähteiden tunnistaminen. Johtamismallin vastakohtana voi pitää hierarkkista ja autoritääristä johtamista, jossa henkilökunta kokee itsensä merkityksettömiksi ja jossa he kokevat, ettei heidän mielipiteellään ole vaikutusta.
Jokaisella meistä on eräänlaiset roolit. Vapaa-ajalla, töissä ja eri yhteisöissä toimimme erilaisissa rooleissa. Palvelevan johtamisen tärkeimpiä ominaisuuksia on kuitenkin aitous, nöyryys, rohkeus ja kyky antaa anteeksi. Aitous tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, ettei tehtävässään unohda omaa inhimillisyyttään. Jos näitä ominaisuuksia ei itsessään löydä, voi olla, ettei sovellu muutenkaan tehtävään – ja se on eri keskustelu se.
Vaadimme palvelua kaikkialla – miksemme myös työpaikalla?
Kirjoittaja: Igor Parri, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA, markkinointipäällikkö
Lähteet:
Schwantes, Marcel. Leadership Excellence Essentials; Aurora, 2015
Työterveyslaitos
https://www.ttl.fi/tyopiste/palveleva-johtaja-keskittyy-ihmisten-vahvuuksiin/
Aalto Leaders Insight
https://www.aaltoee.fi/aalto-leaders-insight/2017/palvelevan-johtajan-organisaatio-menestyy-paremmin
Kirjoittaja: Igor Parri. Igor työskentelee Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n markkinointipäällikkönä nuorten ja opiskelijoiden kanssa.
Lue lisää MMA:n toiminnasta ja eduista.
Yrityksen kasvuun johtaminen -blogisarjan tekstit ovat Laurea-ammattikorkeakoulun YAMK opiskelijoiden kirjoittamia. YAMK-opiskelijat ovat omien alojensa asiantuntijoita ja opiskelevat pääosin työnteon ohella.
YAMK-koulutukseen pääsyyn vaaditaan Tradenomi (AMK) tai muu soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi vaaditaan kolmen vuoden soveltuva työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Lisätietoa Laurean Yrityksen kasvuun johtaminen -koulutuksesta.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Kiitos hyvästä kirjoituksesta, tämä on mielenkiintoinen ja tärkeä aihe. Työntekijöiden motivaation tunnistaminen on todellakin yksi ydinasioista – motivaatiot kun voivat vielä muuttua matkan varrella monta kertaa. Organisaatioissa on ylläpidettävä tätä tietoa esim. säännöllisillä keskusteluilla ja tehtävä myös toimenpiteitä ne huomioon ottaen.
Leadership as a service on aiheena kiinnostava ja aina ajankohtainen. Kuuntelin Jari Sarasvuon aamulenkki-ajatuksia eilen. Hän kertoi hyvin esimerkein kuinka elämäntapamuutoksia on helpompi tehdä kun joku valvoo (hiukan) ja tsemppaa, ehkä jopa vaatii sinulta edistymistä. On tärkeää että joku on kiinnostunut siitä mitä saat aikaiseksi ja auttaa sinua eteenpäin. Se voi olla esimiehesi mutta myös kollegasi tai asiakkaasi. Ehkä johtamista pitää tarkastella enemmän prosessina tai ilmiönä eikä niinkään henkilön ominaisuutena?
Kiitos Igor, osui ja upposi! Mielestäni esimiestyön yksi tärkeimmistä tehtävistä on läsnäolo ja työntekijöiden kuunteleminen. Työelämän tahti on nykyään niin kiivas, että tämä tärkeä esimiestyön elementti jää muiden töiden jalkoihin. Jos esimies ei kommunikoi, ole läsnä ja tavoitettavissa työntekijöilleen, kuinka hän voi motivoida ja tsempata tiimiään? Mielestäni kyseessä on kulttuuri ja arvokysymys, esimiehen läsnäoloa tulisi arvostaa yrityksissä yhtälailla kuin sitä, että tämä laatii ja toimittaa tärkeän raportin ajallaan. Kuinka monen esimiehen tulosmittareissa mitataan ns. läsnäoloaikaa? “Pomot ovat työntekijöitä varten!”
Komppaan Saria, tämä on varmasti myös liitännäinen yrityksessä tai organisaatiossa vallitsevaan kulttuuriin. Esimiehen tehtävänä on toimia mahdollistajana, joka sparraa ja turvaa tiimilleen mahdollisuudet onnistua. Mikäli esimies on itse täysin ylityöllistetty ja hänen suoritustaan arvioidaan täysin tehtäväkeskeisesti, ei aikaa jää alaisille. Tällaisessa tilanteessa tuskin saadaan tiimistä irti parhaita tehoja, vaikka esimies itse puurtaisikin täysillä.
Kiitos kommenteista!
Tosi hyvin kiteytetty kirjoitus tämän päivän johtamisen tarpeesta! Olen samaa mieltä että nykypäivän esimiehen tulisi olla palveleva tiimilleen ja näin varmistaa tiiminsä menestys. Tämä toki vaatii työpaikan ja johtamisen kultuurilta paljon, mutta uskon että tähän suuntaan osataan jo katsoa! Kiitos ajatuksia herättävästä kirjoituksesta!