Materiaalijalanjälki mietintään

Lehdet, televisio ja internet pursuavat mainoksia eri liikkeiden ja kauppaketjujen alepäivistä ja ostohulinoista. Olen useasti nähnyt tuttujeni kailottavan sosiaalisessa mediassa jyrkästi näitä mainoksia vastaan ja kehottavan muita olemaan kantamatta korttaan tähän kulutusjuhlien kekoon. Muiden reagointi herätti minussakin kiinnostuksen ottaa selvää kulutusyhteiskuntamme toiminnan seurauksista.

Olen aina ollut tietoinen, että shoppailulla on lukuisia negatiivisia vaikutuksia ihmiskunnan ja ympäristön hyvinvointiin, mutta vielä muutama vuosi sitten nämä vaikutukset tarkoittivat minulle vain mielikuvia saastuneista miljoonakaupungeista ja muovipusseista täyttyneistä meristä. Olin kuullut paljon valistusta aiheesta mutta kaikki se liittyi vain siihen, mitä lykkäämme tehtaidemme ovista ja savupiipuista ulos. Osasin ajatella vain sitä, miten rahojemme kulutus ympäristöämme kuormittaa – En sitä, mitä se siltä ottaa.

Materiaalijalanjälki on mittaustulos, jossa on laskettu meidän ihmisten vuosittain kuluttamat luonnonvarat. Se kertoo kuinka monta tuhatta kiloa yksi ihminen kuluttaa uusiutuvia ja uusiutumattomia luonnonvaroja sekä maaperää eroosiossa yhden vuoden aikana. Tämä luonnonvarojen kulutus tapahtuu kuluttamalla tuotteita ja palveluita. Materiaalijalanjälki ei kerro ainoastaan sen tavaran ja jätteen määrää mitä me näpeissämme käsittelemme, vaan myös sen, paljonko luonnonvaroja tuotteiden valmistumiseksi kuluu tuotantoketjun alusta asti. Keskivertosuomalaisen materiaalijalanjälki on noin 40 000 kiloa vuodessa. Se kulutus, jonka ympäristömme kestää, on noin 8 000 kiloa vuodessa per henkilö, eli 80% nykyistä vähemmän.

Muutos suomalaisten kuluttamiseen ja elämäntapoihin on oltava suuri niin yksilöiden kuin koko yhteiskunnankin tasolla, jotta pääsisimme joskus edes lähelle kahdeksan tonnin ympäristön kulutuksen tavoitetta. Jokaisen on syytä pohtia omia kulutustottumuksiaan ja mietittävä, mitä voisi tehdä pienentääkseen materiaalijalanjälkeään. Materiaalijalanjäljen pienennys on kokonaisvaltaisesti ekologinen teko, sillä esimerkiksi materiaali-, hiili- ja vesijalanjälki ovat sidoksissa toisiinsa. Esimerkiksi kasvispainotteiseen ruokailuun siirtyminen vaikuttaa merkittävästi kerralla näihin kaikkiin. Joskus oman elämäntyylin ja kulutustottumusten muokkaaminen ympäristölle paremmaksi voivat vaatia tutkimista, aikaa ja järjestelyä. Muutoksen voi kuitenkin aloittaa pienestä. Lisäksi usein nämä pienetkin muutokset ovat sinulle taloudellisesti hyödyllisiä. Itse suosittelen muun muassa seuraavia materiaalijalanjälkeä pienentäviä valintoja, joka ovat hyväksi myös kukkarollesi:

Osta ja myy jo vähintään kertaalleen ostettua. Perinteisten kirpputorien ja kierrätyskeskusten rinnalle ovat tänä päivänä nousseet suositut nettikirpputorit, kuten Tori.fi ja erilaiset Facebook-kirpputoriryhmät, joiden kautta myyminen ja ostaminen on erittäin helppoa ja kätevää. Toisinaan toisen kuluttajan myymä tuote voi vastata jopa täysin samaa kuin mitä uutena kaupasta ostettu. Itsekin olen tehnyt löytöjä, jotka ovat jääneet myyjältä jopa täysin käyttämättä. Myös omien tavaroiden myynti käy perinteisten kirpputorien lisäksi nettikirpputorin kautta näppärästi.

Kierrätä. Jos olet luopumassa jostakin tavarasta, joka ei enää kelpaa lahjoitettavaksi tai myytäväksi, ota selvää, miten tuote kuuluu kierrättää tai hävittää oikein. Varsinaisten jätteiden kierrätys on ensiarvoisen tärkeää ja kuuluu aina vastuulliseen taloudenhoitoon. Nykyisin voit myös auttaa ravintoloita ja kauppoja vähentämään jätteensä määrää ostamalla vielä hyvin syötäväksi kelpaavaa hävikkiruokaa eri puhelinsovellusten avulla. Se on todella helppoa ja halpaa.

Käytä ruokaostoksillasi kestokauppakassia ja kestohedelmäpussia. Kangaskassi ja kestohedelmäpussit ovat helppo ja kevyt kantaa mukanaan ruokakauppaan ja niiden käyttö kertakäyttöisten muovikassien ja -pussien sijaan näyttävät helposti, kuinka voit valita olla kuluttamatta turhaa materiaalia. Turhan materiaalin karsimista on hyvä jatkaa koko kauppareissun ajan. Valitse siis pakkaamattomia tai vähiten pakkausmateriaalia sisältäviä tuotteita. Sain tästä hyvän esimerkin viimeksi omalla kauppareissullani. Esillä oli myytävänä sekä muoviin yksittäispakattuja, että pakkaamattomia paprikoita. Jokainen materiaalijalanjälkeään ajatteleva ymmärtää valita näistä pakkaamattoman. Ne olivat myös kilohinnaltaan halvempi vaihtoehto.

Voit laskea oman materiaalijalanjälkesi Tonni lähti -haasteen laskurilla tästä.

Jos ekologinen eläminen ja materiaalijalanjälki kiinnostavat, kannattaa käydä tutustumassa myös Nollahukka blogiin.

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!