Ensimmäisessä blogissa Win-Win: Maahanmuuttajien työllistyminen varhaiskasvatukseen hyödyttää sekä yksilöitä, että yhteiskuntaa käsiteltiin syrjäytymisvaarassa olevan maahanmuuttajan palkkaamista varhaiskasvatusyksikön johtajan näkökulmasta. Blogin toisessa osassa aihetta käsitellään niin työyhteisön kuin maahanmuuttajan itsensäkin näkökulmasta.
Työyhteisön ajatuksia maahanmuuttajien työllistymisestä
Maahanmuuttajien työllistyminen on saanut työyhteisön näkemään monia positiivisia vaikutuksia työyhteisöön. Haastattelussa he kertovat huomanneensa, kuinka maahanmuuttajat tuovat arvokasta apua arkeen ja auttavat tehostamaan työtehtäviä entistä paremmin. Maahanmuuttajilla on myös kielitaitoa, joka on ollut hyödyllistä monikulttuurisessa päivähoidossa. Tämän lisäksi työntekijät uskovat, että tämä on hyvä mahdollisuus maahanmuuttajille oppia suomen kieltä, kulttuuria ja työelämän käytäntöjä. Työyhteisö on uteliaisuudellaan saanut oman oppinsa eri kulttuurien tavoista. Työyhteisöä motivoi myös ajatus siitä, että maahanmuuttajista voisi tulevaisuudessa tulla hyviä työkavereita.
Johtaja kannustaa yhteisöllisyyteen keskustelemalla avoimesti maahanmuuttajan ottamisesta ja antamalla työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa päätökseen. Työyhteisössä käydyissä keskusteluissa arvioidaan tarvittavaa työvoimaa, sopivuutta ja tarjolla olevan henkilön soveltuvuutta työyhteisöön. “Keskusteluissa pohdimme, mihin ryhmään työnhakija soveltuisi, esim. pienten lasten ryhmään valitsemme aika tarkasti opiskelijat/ harjoittelijat/ työkokeilijat ja joskus ajattelemme hakijan olevan sopivampi isompien lasten kanssa työskentelyyn”.
Mitä työyhteisöt voisivat oppia? Haastatteluun osallistuneet kannustavat muita työyhteisöjä ottamaan palkkatuella maahanmuuttajia kertomalla omista positiivisista kokemuksistaan. He uskovat, että tämä voi herättää mielenkiintoa ja auttaa muita ymmärtämään, miten maahanmuuttajien palkkaaminen voi vaikuttaa positiivisesti työyhteisöihin.
“Asioita voisi kokeilla nykyistä rohkeammin, usein lopputulos on kuitenkin enemmän positiivinen kuin negatiivinen” (Salonen A. 2021).
Maahanmuuttajien vaikutus työilmapiiriin ja tiimityöskentelyyn voi olla vaihtelevaa. Aluksi saattaa olla haasteita, kuten kielitaidon puutetta ja kommunikaatio-ongelmia. Kommunikaatioon liittyvät haasteet kuormittavat työyhteisön kantasuomalaisia työntekijöitä, koska esimerkiksi perehdyttämisen aikana ohjeita joutuu toistamaan useaan kertaan. Useimmiten maahanmuuttajista tulee kuitenkin arvostettuja tiimin jäseniä.
“Pääasiallisesti koemme heidät kaikki korvaamattomana apuna, ja heistä tulee tiimiemme ja työyhteisömme jäseniä siinä, missä kuka tahansa muukin työntekijä.”
Ryhmätyössämme pohdimme, miten monikin työpaikka voisi ottaa tästä yksiköstä esimerkkiä. Haastatteluissa havaitsimme realistista pohdintaa esim. kielitaidottomuudesta, jonka ei anneta estää hyvää vuorovaikutusta.
Haastattelimme työllistettyä maahanmuuttajaa, mitä hän itse ajattelee asiasta?
- Kuinka helppoa työnhaku oli? Oli helppoa koska olin ensin kieliharjoittelija ja minua kysyttiin sitten työkokeiluun. Tämän jälkeen minut on palkattu avustajaksi Seuren kautta ja uusi sopimukseni tehdään taas syksyksi. Minua on autettu aina, jos tarvitsen apua, en ole itse tarvinnut osata yksin hakea työtä. Mutta nyt jo osaisin itsekin.
- Miten työyhteisö otti vastaan? He kaikki aina haluavat auttaa minua. Joskus ei kaikki, mutta se on ok.
- Millaiseksi koit perehdytyksen? Olen ollut tässä työssä jo kaksi vuotta ja aina vieläkin opin lisää joka päivä. Minua on aina autettu ja minä voin kysyä, jos en tiedä vielä. Ensin en tiennyt mitään, ja kysyin monta kertaa, joskus en ymmärrä, kun joku puhuu nopeasti enkä uskalla aina kysyä uudestaan. Mari aina auttaa, hän osaa mamujen kieltä ja minä ymmärrän, kun hän puhu
- Tulevaisuuden visio? Mitä ajatuksia työsuhteen jälkeen? Minä haluaisin päästä opiskelemaan lastenohjaajaksi oppisopimuksella, mutta luulen, että tarvitsen vielä vähän lisää suomen kieltä, ehkä ensi vuonna jo voin päästä. Haluan vakituinen työpaikka tässä päiväkodissa koska kaikki ovat ystävällisiä, ehkä toisessa paikassa ei ole.
- Mitä hän haluaisi sanoa sosiaalialan työpaikoille, jotka harkitsevat palkkatuella ottamista En tiedä. Minä ajattelen, että se on hyvä asia, mutta kaikissa paikoissa ei ole ystävälliset työntekijät. Ehkä parempi, että he ei halua ottaa maahanmuuttajia, koska hei kukaan halua auttaa työpaikalla.
Suomi hyötyy monimuotoisista tiimeistä, jotka koostuvat erilaisista ihmisistä eri näkökulmineen. Tutkimusten mukaan monimuotoisuus tekee organisaatioista luovempia, asiakkaista ja työntekijöistä tyytyväisempiä, työpaikoista ja brändeistä houkuttelevampia sekä yrityksistä kannattavampia. Taustekijöiden, kuten sukupuolen, iän tai syntyperän, ei tulisi rajoittaa kenenkään mahdollisuuksia työllistyä tai edetä urallaan. Kun ennakkoluulot eivät ole esteenä ihmisten unelmille, työnantajat voivat löytää parhaat osaajat entistä suuremmasta ja monipuolisemmasta hakijajoukosta. (Salonen 2021.)
Olemme samaa mieltä, ja siksi kannustammekin haastamaan omaa ajattelua ja ennakkoluuloja työyhteisöissä.
Kirjoittaneet: Antonia, Henna, Mari & Minna osana Sosiaalialan vaikuttamistyö-kurssia
Lähteet:
Salonen, A. 2021. Duunitori. Rekrytointi- Shadia ja Mia kokeilivat rekrytoida uudella tavalla- tulokset vakuuttavat: hakijoilla 26 eri äidinkieltä.
Blogitekstiä varten, on haastateltu vantaalaisen päiväkodin henkilöstöä sekä työyhteisössä palkkatuella työskentelevää maahanmuuttajaa.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!