Nykypäivänä digitalisoituvassa yhteiskunnassa sähköinen asiointi kasvaa kasvamistaan niin sosiaali- ja terveydenhuollon, kuin monen muunkin palvelun saralla. On arkielämää helpottavaa, kun kaiken voi hoitaa käden käänteessä mobiililaitteella ilman kymmenien minuuttien jonottamista puhelimen luurista pauhaavan hissimusiikin tahdittamana. Meille nykypäivän aikuis- ja keski-ikäisille sähköiset palvelut mahdollistavat tehokkaamman ajankäytön, jolloin aikaa voidaan käyttää haluamiimme asioihin, puhumattakaan lapsista ja nuorista, joilla mobiililaitteet tuntuvat olevan lähes käden jatkeena jokapäiväisessä elämässä. Mutta miten käy ikääntyvien ihmisten, jotka ovat koko elämänkaarensa ajan asioineet konttoreissa ja toimipisteissä, korkeintaan puhelimitse esimerkiksi ajanvarauksiin liittyen asiointinsa hoitamiseksi?
Iso osa ikääntyvistä ihmisistä on omaksunut tietokoneiden saavuttua niiden käyttämisen arjessaan, mutta on myös suuri joukko, joka jää digipalveluiden ulkopuolelle. Osittain tämä varmasti johtuukin kaavoihin kangistumisesta ja ajatuksesta ”ennen kaikki oli paremmin” tai ”hyväksi todettua ei vaihdeta”, mutta suurella osalla myös digivälineiden hankkimiseen tarvittavien resurssien pula on näytellyt isoa osaa. Digipalveluiden hamstratessa yhä suuremman osan päivittäiseen asiointiin liittyvistä asioista, tämä edelleenkin lankapuhelimia tai korkeintaan vanhoja nokialaisia käyttävä ryhmä jää siis väkisinkin pimentoon, kun palvelupisteitä suljetaan ja siirretään verkkoon. DigiIn-hankkeen tavoitteena on nimensä mukaisesti saada kaikki mukaan digitaaliseen yhteiskuntaan, mutta keinoja tähän tarvitaan lisää.
Lähdimme tammikuussa 2021 aloittaneen opiskelijaryhmän kanssa toteuttamaan projektia osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa DigiIn-hanketta, tarkoituksenamme saada ikäihmisiltä tietoa heidän sähköisten palveluiden käyttötottumuksistaan ja syistä siihen, miksi osa ihmisistä välttelee tai ei käytä ollenkaan sähköisiä palveluita. Näiden kysymysten pohjalta tarkoituksenamme on luoda kehitysehdotuksia, joiden avulla olisimme jälleen askeleen lähempänä digipalveluiden verkon parempaa kattavuutta myös digisyrjäytyneille ihmisille.
Toteutimme tiedonkeruun verkkokyselyn kautta, kohteenamme Facebookissa toimivat ryhmät. Jo kyselyn julkaisemisen jälkeen huomasimme, että vaikka ryhmissä, joihin olimme kohdistaneet kyselymme, on tuhansia jäseniä vain murto-osa vastasi kyselyymme (105 vastausta). Tähän mennessä olemme tutustuneet vastauksiin vain pinnallisin puolin, mutta jo vähällä tulosten läpikäynnillä saimme selkeää tietoa pohtimiimme kysymyksiin.
Merkittävä osa vastanneista, kuten arvata saattaa käyttää päivittäin tai viikoittain tietokonetta tai mobiililaitetta ja asioi kattavasti digipalveluissa. He kokevat sähköisten palveluiden käytön turvalliseksi, mutta avointen vastausten perusteella voidaan tulkita, että paljon on myös epävarmuustekijöitä ja huolta asiointiin liittyen. Suurimmat huolenaiheet ovat asioinnin turvallisuuteen liittyviä, kuten tietojenkalastelu, huijausyritykset sekä virukset. Näiden asioiden suhteen koettiin jopa hieman pelkoa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö koettiin suhteellisen turvalliseksi, ja näitä palveluita aiottiin käyttää jatkossakin sekä niihin suhtauduttiin myönteisesti. Sähköiseen tunnistautumiseen liittyen myös koettiin huolta joko rikollisuudesta tai oman osaamisen vajavaisuudesta. Vastauksista kävi ilmi myös se, että moni vastaaja suorittaisi asioinnin mieluiten kasvokkain palvelevan henkilön kanssa. Kysyessämme tukipalveluista, joita vastaajat toivoisivat olevan saatavilla, selkeästi erottui toive jonkinlaisesta tukipalvelusta/tai muusta tuesta digipalveluiden käyttöön.
Saamiemme tulosten perusteella uskon saavamme käyttökelpoisia kehitysehdotuksia aikaiseksi, vaikkakin olisi tarpeellista saada lisää informaatiota vielä ihmisiltä, jotka eivät ollenkaan käytä sähköisiä palveluita. Kerätystä materiaalista kuitenkin saimme kyseisen ikäluokan edustajilta (65 vuotta täyttäneet) hyviä vastauksia, joiden pohjalta on helppo alkaa tekemään jo saatujen ideoiden jatkokehitystä ja uutta ideointia.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!