Mitä sinä haluat tehdä isona? Kysymme tätä kysymystä jo alakouluikäisiltä lapsilta. Toiset tietävätkin jo varhain, kun taas toiset meistä miettivät vielä 40-vuotiaana. Miksi pitäisikään tietää jo nuorena, mitä aikoo tehdä loppuelämänsä ajan?
Enää ei ole monia työpaikkoja, jossa ihminen voi luoda elämänmittaisen uran. Vaihtuvuus, pätkätyöt sekä freelancer-tyyppiset työt vaativat meiltä joustavuutta samaan aikaan kuin yhteiskuntauudistuksilla painotetaan nopeaa koulutusta ja varhaista työllistymistä.
Työn murros aiheuttaa liikkuvuutta työelämässä sekä epätietoisuutta tulevaisuuden töistä. Toisaalta korkeakouluhaun uudistuksella sekä ensikertalaiskiintiöllä yhteiskunta luo painetta valita heti ensimmäisellä kerralla oikein. Jos nuori valitsee omasta mielestään väärän alan, eikä enää pääsekään vaihtamaan linjaa kiintiöiden ja säädösten takia, eivätkö kaikki häviä? https://minedu.fi/usein-kysyttya-korkeakouluvalinnat, https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/yhteishaku/korkeakoulujen-yhteishaku/ensikertalaiskiintio/
Samaan aikaan tiedämme, että koulutus kannattelee ja tuo töitä. Suoraan peruskoulusta työllistyminen käy jatkuvasti vaikeammaksi, ja tämä suuntaus tuskin muuttuu tulevaisuudessa. Tällä hetkellä (18.2. – 10.3.) on menossa yhteishaku ammatilliseen koulutukseen sekä lukiokoulutukseen. Korkeakouluhaun uudistuksen myötä ylioppilastodistuksen merkitys on kasvanut, mutta ammatillisen koulutuksen kautta on onneksi edelleen mahdollista hakea myös korkeakouluun.
Kun painotamme korkeakouluhaussa ylioppilastodistusta, painotamme lukiokoulutusta ja lukiossa pärjäämistä. Jo nyt on nähtävissä tämän painotuksen vaikutukset – asiantuntijat puhuvat jo valmennuskoulutuksen laajentamisesta peruskoulun puolelle. “Pääsykokeiden uudistuksen piti vähentää valmennuskursseja, mutta miten kävi? Lukiolaisille myytyjen kurssien määrä moninkertaistui”, Yle Uutiset kertoi helmikuun alussa. Toisin sanoen raha puhuu ja paineet korkeakouluun pääsemisestä alkavat yhä aiemmin. https://yle.fi/uutiset/3-11197125
Oppivelvollisuuden laajentaminen, jota nyt valmistellaan laiksi, on sinänsä oikein positiivinen asia. Uudistus on loistava ennen kaikkea siksi, että se tekee toisen asteen opinnoista maksuttomia ja inklusiivisia. Toisaalta, velvollisuuden voimaanastuminen tarkoittaa sitä, että nuorten täytyisi valita koulutuslinja heti peruskoulusta valmistuttuaan. Vai suunnitellaanko tilalle kenties kymppiluokkien huomattavaa laajentamista? https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM032:00/2019
Usein urapolku käytännössä rakentuu sattumien ja työkokemusten perusteella, kuten Ohjaamoiden mainio kampanja muistuttaa. https://www.youtube.com/watch?v=Fgj-LR5p-SM (Jos et ole kuullut Ohjaamoista, tutustu toimintaan täällä. https://ohjaamot.fi/etusivu) On tärkeää puhua työelämän todellisuudesta nuorille, ja osoittaa muutenkin, että näemme paineet, jota yhteiskunta tuo.
Erilaiset kampanjat tai yleinen hyvä tahto ei kuitenkaan riitä. Yhteiskuntana asetamme nuorille jatkuvasti enemmän paineita, vaikka tarkoitus ehkä onkin hyvä ja oikeudenmukaisuuteen pyrkivä. Kun mielenterveysongelmat, burn out sekä syrjäytyminen ovat nousevia ongelmia, olisi tärkeää luoda myös toisenlaista trendiä. Paradigman muutosta, jossa emme kasaa lisää odotuksia ja toiveita nuorten niskaan, vaan luomme osallisuutta, kuuntelemme, emmekä sulje ovia tehtyjen tai tekemättömien valintojen perusteella. Älkäämme rakentako muureja, luodaan sen sijaan mahdollisuuksia. Koko elämän ei pitäisi olla yhdestä valinnasta kiinni, tehdään se selväksi sekä nuorille, että itsellemme.
Kirjoittaja on idealistinen unohtelija, joka vihaa aikaisia herätyksiä
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Mielenkiintoinen ja tärkeä aihe, mikä liippaa itseänikin läheltä: tämä on toinen korkeakoulututkintoni ja harmillisesti, en ole enää maaliskuun jälkeen oikeutettu opintotukeen. Opiskelijoiksi haluavilla on kova paine valita kerralla oikea korkeakoulututkinto opiskeltavakseen, eikä yhteen tutkintoon varatut tuet riitä seuraavaan.
Aika näyttää kuinka tämän kevään yhteishaku toteutuu covid- 19- viruksen riehuessa. Viruksesta johtuvat erityisjärjestelyt koskien pääsykokeita, aiheuttavat varmasti ylimääräisiä paineita monille kouluun hakeville.
Kiitos kommentista! Tukien riittävyys on toden totta yksi haaste oikean tutkinnon löytämisen suhteen. Opiskelijat yleensäkin ovat varsin matalatuloinen ryhmä, ja tukien loppuminen ennen aikojaan tuo tietty oman mausteensa tähän. Pääsykokeet Koronavirus-epidemian aikaan ei varmasti myöskään auta stressin määrää. Tulevaisuus näyttää, onko tämä nyt se suunta, johon koulutuksen järjestäjien sekä työnantajien tulee varautua yhä paremmin, globaalien pandemiakausien aika.
Hei! Mielenkiintoinen aihe.
On haastavaa kun tulisi tietää mitä haluat tehdä heti kun lähdet yläasteelta pois. Kaikki eivät tiedä ja menevätkin siksi luokioon “saa lisä aikaa miettiä”, ja osan kohdalla se pitääkin paikkaansa. Lukio ei ehkä kiinnosta niin paljoa ja numerot eivät välttämättä ole päätä huimaavat. Nyt kun lukion todistuksella on iso rooli niin se saattaa tuottaa monelle hankaluuksia päästä kouluun.
Opiskelijoiksi haluavilla on kova paine tehdä kerralla oikea päätös siitä että hakevatko heti ammattikouluun vai lukioon ja niiden jälkeen pitäisi valita ja tehä oikea päätös lähteekö ja haluaako korkeakoulututkinnon.
Mielenkiinnolla odotan miten poikkeustilanne vaikuttaa pääsykokeisiin.
kiitos hyvästä blogi tekstistä!
Kiitos kommentista! Tuo lisäajan hakeminen on aivan totta, ja saattaa olla hyvä tai huono juttu, tyypistä riippuen. Mietin, olisiko yhteiskunnan suurien koulutukseen liittyvien uudistusten myötä tarpeellista lisätä henkilökohtaista opinnonohjausta. Toivottavasti sellaista jo suunnitellaankin. Jos koulutukseen kerran halutaan panostaa, syytä olisi panostaa myös nuoriin sekä heidän valintojensa tukemiseen ja neuvontaa.