Mieletön Maa kiittää!

Syksy lähenee loppuaan ja blogimme tulee päätökseen. 

Olemme tutustuttaneet lukijan syksyn aikana muun muassa suomalaisen mielenterveyden maailmaan: pohdimme mielenterveyden haasteiden ylisukupolvisuutta ja niiden mahdollisia juurisyitä sekä vaikutusta yhteiskuntaan maailman onnellisimmassa maassa, nyky-yhteiskunnan nopeaa kehitystä, jossa ihminen ei kerkeä olemaan paikoillaan stressin kasvaessa sekä stigmaa mikä näihin kysymyksiin liittyy. 

Pixabay
Lue lisää Mieletön Maa kiittää!

On aika monipuolistaa Kelan terapiakattausta

Kuva: 123RF

’’Vahvuus ei herätä hellyyttä eikä myötätuntoa. Vahvuutta kunnioitetaan, pelätään ja kenties kadehditaan, mutta sitä ei rakasteta. Heikkoutta sen sijaan on helppo rakastaa. Jokainen tunnistaa toisen heikkoudessa oman heikkoutensa. Heikkous on niin inhimillistä.’’ – Tommy Hellsten (2019, 133)

On siunaus syntyä moderniin Suomeen, jossa mielenterveyden haasteet ovat askel askeleelta yhä vähemmän tabu ikäpolvien edetessä. Ei olisi kuitenkaan pahitteeksi pistää isompaa vaihdetta silmään, ja päivittää suomalainen terapiatyöskentely 2000-luvulle myös Kansaneläkelaitoksen tarjoamien terapioiden osalta – Kattaus on kovin yksipuolinen jos mielii saada taloudellista tukea toipumiseensa.

Lue lisää On aika monipuolistaa Kelan terapiakattausta

Pitkittyneen ja kroonisen stressitilan ulottuvuuksia

Stressi on normaali osa ihmisen elämää, ja sen ajoittainen kokeminen on ihmisen biologian ja elämän kannalta perusteellista. Stressin aiheuttamalla ylivireystilalla, joka mm. aktivoi sympaattista hermostoa, nostaa kortisoli- ja adrenaliinitasoja, tihentää sydämensykettä sekä usein pistää taistele-tai-pakene –tilaan, on tärkeä tehtävä ja se pitää meidät valppaina tärkeissä tai vaarallisissa tilanteissa (Britannica 2021). Joskus kyky siirtyä nopeasti tähän tilaan on jopa elintärkeää, jos ihmisen kokema vaara on henkeä uhkaava. Pitkittynyt tai krooninen stressitila, joka on hyvin laaja ilmiö, on merkitykseltään kuitenkin ihan eri. Nyky-yhteiskunnassamme tämä yleinen pitkittynyt tai krooninen stressi, joka siis usein vastaa selviytymistilaa, johtuu osittain puutteellisista palautumismahdollisuuksista ja -kyvyistä, joka on terveen stressin rajoille älyttömän tärkeää. Suuri syy tälle on jotkut modernin elämän osa-alueet, kuten elämän monipuolisuudesta johtuva kiire ja hektisyys, sumeampi raja työskentelyn ja vapaa-ajan välillä sekä mahdollisuus olla yhteydessä kaikkeen ja kaikkiin jatkuvasti (Evans 2014). 

Pixabay
Lue lisää Pitkittyneen ja kroonisen stressitilan ulottuvuuksia

Mahdollisia varjopuolia länsimaisessa nyky-yhteiskunnassa

Länsimainen nyky-yhteiskunta on muuttunut hurjasti todella pienessä ajassa. Muutos on tapahtunut vähitellen jo monia vuosisatoja, mutta teknologian ja tietoyhteiskunnan kehittymisen myötä se on kiihtynyt entisestään hurjaa vauhtia. Jos mennään 100 vuotta taaksepäin, nykyinen elämäntapa länsimaissa on melkein kuin toiselta planeetalta. Olemme yleisesti sisäistäneet tämän käsityksen elämäntapojen mullistuksesta ja kaiken sen tuoman monipuolisen elämän potentiaalin. Ihmisten hyvinvointi on monin tavoin kasvanut yhteiskunnan kehittyessä, joka on mahtavaa. Voiko kuitenkin mahtavien edistysten lisäksi modernissa maailmassa olla ihmisen luonnolliselle tasapainolle sudenkuoppia, jotka näkyvät kollektiivisessa mielenterveydessä?

Pixabay
Lue lisää Mahdollisia varjopuolia länsimaisessa nyky-yhteiskunnassa

Suomen sotavuosien ylisukupolviset traumat

Kuva: Sa-Kuva

’’Välittömät sodanjälkeiset vuodet olivat painajaisaikaa, jolloin kymmenientuhansien kotien makuukammareissa palattiin öisin juoksuhautoihin ja tykistökeskityksiin. Päivisinkin kotiutuneet miehet olivat edelleen varpaillaan: Koviin äänin, yllättäviin liikkeisiin ja muihin ärsykkeisiin reagoitiin selkäytimestä. Sotakokemukset siirtyivät perheisiin, ja osalle alkoholista muodostui sekä lääke että taakka.’’ (Kivimäki 2013, 369).

Suomen sotavuosiin 1939-45 liittyy paljon vaiettua. Sodissa syntyneistä mielenterveyden haasteista ei puhuttu, eikä niitä ymmärretty. Moni ”rikkiammuttu” tai ”tärähtänyt” jäi ilman tarvitsemaansa apua, ja paha olo välittyi myös perheeseen ja lähipiiriin. Mutta siitä on kuitenkin jo vajaat 80 vuotta, eikö voida puhua trauman jääneen historiaan, vai muuttiko se sittenkin muotoaan ja tuliko siitä ylisukupolvista?

Lue lisää Suomen sotavuosien ylisukupolviset traumat

Oma vika? – Huono-osaisen avun saannin vaikeus mielenterveyden haasteisiin

Kuva: Pixaby

Joka päivä voi nähdä vaikkapa Helsingin päärautatieasemalla, kun kaksi maailmaa kohtaavat. Olemuksensa ”menestyneeksi” brändänneet uraohjukset vastailevat työpuheluihin samalla puikkeloiden asunnottomien ja narkomaanien välistä taksitolpalle. Katsekontaktia vältellään parhaansa mukaan, nenäänsä kurttuun nyrpistelevä ”menestyjä” saattaa oikeuttaa tämän asetelman itselleen ajatuksilla, jotka syventävät kuilua näiden kahden ihmisryhmän välillä – Mitäs eivät opiskelleet yhtä ahkerasti, tai ”ihan oma syy”. Mutta onko meillä kuitenkaan samat lähtökohdat? Taloudellinen pääoma on yksi eriarvoiseen asemaan asettava tekijä, mutta entä mielenterveys?

Lue lisää Oma vika? – Huono-osaisen avun saannin vaikeus mielenterveyden haasteisiin

Mieletön maa

Hei!

Olemme toisen vuoden sosiaalialan opiskelijoita Laurean ammattikorkeakoulusta Tikkurilan kampukselta. Tarkastelemme tässä blogissa, miten eri mielenterveyden ongelmat ja sairaudet ilmenevät suomalaisessa yhteiskunnassa sekä niiden syitä ja historiaa. Mielenterveyden haasteet näkyvät yhteiskunnassa monin eri tavoin ja niiden ylisukupolvisuus koskettaa meitä kaikkia tavalla tai toisella. Tulemme poimimaan esimerkkejä yhteiskunnan eri osa-alueilta sekä erilaisista ihmisryhmistä. Kutsumme lukijat pohtimaan kanssamme muun muassa: 

Miten sotien traumat näkyvät vielä onnellisuustutkimusten huipulla olevassa nykysuomessa? Miksi ja millä perustein Suomi on onnellisin maa?  Miten länsimäisen ihmisen mielenterveys selviää muuttuvassa nyky-yhteiskunnassa sekä sosiaalisen median myllerryksessä? Suljettuamme yhteiskunnan korona-pandemian vuoksi, jättääkö pandemia kauaskantoiset seuraukset yksilön henkiseen hyvinvointiin alhaisista kuolinluvuista huolimatta? 

Kevään yhteishaku 2020: valinnanvapaus vai vaikeus?

Mitä sinä haluat tehdä isona? Kysymme tätä kysymystä jo alakouluikäisiltä lapsilta. Toiset tietävätkin jo varhain, kun taas toiset meistä miettivät vielä 40-vuotiaana. Miksi pitäisikään tietää jo nuorena, mitä aikoo tehdä loppuelämänsä ajan?

Lue lisää Kevään yhteishaku 2020: valinnanvapaus vai vaikeus?