yhteiskunta

Yhteiskunnallisesta asemasta

YK:n vammaissopimus velvoittaa sen hyväksyneitä maita yhdenvertaisempaan yhteiskuntaan. Vammaisilla tulisi olla täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä ihmisarvon kunnioittamista tulisi edistää. Tästä huolimatta Suomessa tämän todelliseen toteutumiseen on vielä matkaa. Vielä viime vuosisadan alkupuolella vammaiset olivat enemmänkin hyväntekeväisyyden kohteita. Sittemmin lääketieteellisenä ja hoidollisena kysymyksenä. Vammaisuutta pidettiin tutkimuksellisena objektina itsemääräämisoikeuden omaavan subjektin sijaan. Tämän […]

Yhteiskunnallisesta asemasta Read More »

Kurkistus ikääntyneiden osallisuuteen

Kansalaisten terveet elinvuodet ovat pidentyneet, minkä seurauksena monet iäkkäät ovat terveitä ja aktiivisia. Lisääntyneiden terveiden elinvuosien myötä iäkkäät kansalaiset tuovat merkittävää lisäarvoa yhteiskuntaan. Vanhusten rooli yhteiskunnassamme on tärkeä resurssi, minkä takia ikääntymisen ympärillä pyörivien kielteisten kuvien rinnalle on nostettava iäkkäiden myönteiset vaikutukset ja rooli yhteiskunnassamme. On siis oleellista huomioida heidän panos yhteisössämme, jonka he osallisuuden

Kurkistus ikääntyneiden osallisuuteen Read More »

Ikääntyminen häpeätahrana?

Maa, jossa vanhenemisen tavoitteena on terve pitkäikäisyys, leimaa ikääntymisen taakaksi. Mutta miksi? Yhteiskuntamme on tilanteessa, jossa ihmisten elinikä nousee ja vanhuus siirtyy yhä myöhemmäksi. Suomen kansan ikääntyminen on valtiollinen menestystarina, mutta samalla kasvava megatrendi yhteiskunnassamme, jota ei voi olla huomioimatta. Vaikka Suomessa pyritään väestölliseen pitkäikäisyyteen, ikääntymiseen negatiiviset piirteet nousevat edelleenkin ensimmäisenä pinnalle niin valtion, kansalaisten

Ikääntyminen häpeätahrana? Read More »

Mieletön Maa kiittää!

Syksy lähenee loppuaan ja blogimme tulee päätökseen.  Olemme tutustuttaneet lukijan syksyn aikana muun muassa suomalaisen mielenterveyden maailmaan: pohdimme mielenterveyden haasteiden ylisukupolvisuutta ja niiden mahdollisia juurisyitä sekä vaikutusta yhteiskuntaan maailman onnellisimmassa maassa, nyky-yhteiskunnan nopeaa kehitystä, jossa ihminen ei kerkeä olemaan paikoillaan stressin kasvaessa sekä stigmaa mikä näihin kysymyksiin liittyy. 

Mieletön Maa kiittää! Read More »

On aika monipuolistaa Kelan terapiakattausta

’’Vahvuus ei herätä hellyyttä eikä myötätuntoa. Vahvuutta kunnioitetaan, pelätään ja kenties kadehditaan, mutta sitä ei rakasteta. Heikkoutta sen sijaan on helppo rakastaa. Jokainen tunnistaa toisen heikkoudessa oman heikkoutensa. Heikkous on niin inhimillistä.’’ – Tommy Hellsten (2019, 133) On siunaus syntyä moderniin Suomeen, jossa mielenterveyden haasteet ovat askel askeleelta yhä vähemmän tabu ikäpolvien edetessä. Ei olisi

On aika monipuolistaa Kelan terapiakattausta Read More »

Pitkittyneen ja kroonisen stressitilan ulottuvuuksia

Stressi on normaali osa ihmisen elämää, ja sen ajoittainen kokeminen on ihmisen biologian ja elämän kannalta perusteellista. Stressin aiheuttamalla ylivireystilalla, joka mm. aktivoi sympaattista hermostoa, nostaa kortisoli- ja adrenaliinitasoja, tihentää sydämensykettä sekä usein pistää taistele-tai-pakene –tilaan, on tärkeä tehtävä ja se pitää meidät valppaina tärkeissä tai vaarallisissa tilanteissa (Britannica 2021). Joskus kyky siirtyä nopeasti tähän tilaan on jopa elintärkeää, jos ihmisen

Pitkittyneen ja kroonisen stressitilan ulottuvuuksia Read More »

Mahdollisia varjopuolia länsimaisessa nyky-yhteiskunnassa

Länsimainen nyky-yhteiskunta on muuttunut hurjasti todella pienessä ajassa. Muutos on tapahtunut vähitellen jo monia vuosisatoja, mutta teknologian ja tietoyhteiskunnan kehittymisen myötä se on kiihtynyt entisestään hurjaa vauhtia. Jos mennään 100 vuotta taaksepäin, nykyinen elämäntapa länsimaissa on melkein kuin toiselta planeetalta. Olemme yleisesti sisäistäneet tämän käsityksen elämäntapojen mullistuksesta ja kaiken sen tuoman monipuolisen elämän potentiaalin. Ihmisten

Mahdollisia varjopuolia länsimaisessa nyky-yhteiskunnassa Read More »

Suomen sotavuosien ylisukupolviset traumat

’’Välittömät sodanjälkeiset vuodet olivat painajaisaikaa, jolloin kymmenientuhansien kotien makuukammareissa palattiin öisin juoksuhautoihin ja tykistökeskityksiin. Päivisinkin kotiutuneet miehet olivat edelleen varpaillaan: Koviin äänin, yllättäviin liikkeisiin ja muihin ärsykkeisiin reagoitiin selkäytimestä. Sotakokemukset siirtyivät perheisiin, ja osalle alkoholista muodostui sekä lääke että taakka.’’ (Kivimäki 2013, 369). Suomen sotavuosiin 1939-45 liittyy paljon vaiettua. Sodissa syntyneistä mielenterveyden haasteista ei puhuttu,

Suomen sotavuosien ylisukupolviset traumat Read More »

Oma vika? – Huono-osaisen avun saannin vaikeus mielenterveyden haasteisiin

Joka päivä voi nähdä vaikkapa Helsingin päärautatieasemalla, kun kaksi maailmaa kohtaavat. Olemuksensa ”menestyneeksi” brändänneet uraohjukset vastailevat työpuheluihin samalla puikkeloiden asunnottomien ja narkomaanien välistä taksitolpalle. Katsekontaktia vältellään parhaansa mukaan, nenäänsä kurttuun nyrpistelevä ”menestyjä” saattaa oikeuttaa tämän asetelman itselleen ajatuksilla, jotka syventävät kuilua näiden kahden ihmisryhmän välillä – Mitäs eivät opiskelleet yhtä ahkerasti, tai ”ihan oma syy”.

Oma vika? – Huono-osaisen avun saannin vaikeus mielenterveyden haasteisiin Read More »