Työpäivä ohi. Olipahan päivä. Nyt kaupan kautta kotiin. Mutta jotain voisi vielä tehdä. Mitäköhän? Joku uusi juttu olisi kiva. Pitäisikö mennä tonne asukastalolle, siellä oli jotain ohjelmaa. Vois olla ihan mukavaa. Mut en mä ehkä. Ei se ehkä oo mun paikka. En mä ees tunne sieltä ketään. Sit pitäis uskaltaa tutustua. Ja mitä siellä ees pitäis tehdä. Ei en mä voi mennä.
Olemme nyt käsitelleet ihmissuhteita ja yhteisöllisyyttä. Miten on sitten sen osallistumisen laita? Osallisuuden kokemus on eri kuin osallistuminen. Joku voi osallistua moneenkin, mutta kokea ettei pääse osalliseksi mistään. Tai mahdollisesti toisinpäin.
Osallisuus on sen kokemista, että pääsee mukaan. Se on yksi hyvinvoinnin peruspilareista. Osallistumiseen vaikuttaa sosioekonominen tausta. Korkeammin koulutetut ovat THL mukaan eniten osallistuva joukko. Mitä korkeampi koulutustausta, sen enemmän osallistutaan myös muuhun toimintaan; asukastoimikunnat, vanhempaintoimikunnat, kuorot, seurakunnan toiminta yms. Näissä kaikissa myös yhteisöllisyys kasvaa.
Miten sitten muut?
Ne, joilla ei ole korkeaa koulutusta. Jäävätkö he työpäivän jälkeen kotiin? Hoitavat kotihommat ja menevät nukkumaan, seuraavana päivänä töihin. Jos edes on työpaikkaa.
Työpaikka ja työpaikkaosallisuus on yksi tärkeimmistä osallistumisen ja osallisuuden kokemisen muodoista. Vietämme suuren osan päivästämme töissä. Ihminen kokee olevansa näin osa työyhteisöä, kokee että tekee jotain merkityksellistä, saa osallistua ja on osallisena jostakin/johonkin. Työelämään osallistetaan työelämäosallisuudella. Tämä tarkoittaa sitä että editetään ja tuetaan työllistymistä.
Kuitenkin se on vain yksi osa elämäämme. On tietysti myös perhe ja perheyhteisön osallisuus. Tässä taas mietitään, että entäs ne yksineläjät?
Toisille riittää, että käy töissä ja on osa työyhteisöä, kokee osallisuutta sitä kautta. Mutta varmasti kaikille ei. Näistä, joille se ei riitä jokainen ei varmasti osaa etsiä sopivia muita yhteisöjä, ei uskalla liittyä sinne, ei välttämättä tiedä mitä häneltä odotetaan uudessa paikassa, joten hän jättää menemättä. Jokainen avoin toiminta, jokainen toiminta, johon kuka tahansa on tervetullut, pitäisi saada toteutumaan niin pienellä kynnyksellä että oikeasti kuka tahansa uskaltaisi liittyä joukkoon. Ja vielä sitäkin matalammalla, mieluummin ei kynnystä ollenkaan.
FinSote tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla osallistumisprosentti oli vahvin Kauniaisissa, ja heikoin Vantaalla. Helsinki ja Espoo ylsivät maan keskiarvon yläpuolelle, mutta Vantaa jäi sen alapuolelle.
Tämä tuokin varmasti haastetta omaan projektiimme. Tavoitteenamme on tavoittaa juurikin aikuisväestöä ja saada heitä osallistumaan. Juurikin näitä nuoria aikuisia. Heitä, joilla ei ole lapsia. Heitä, joilla ei välttämättä ole korkeaa koulutustaustaa.
-Rosa
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!