Leikitään tunteella

Kuvituskuva

Tunnetaidot ja niiden säätely on oleellinen taito lapselle, jotta hän pystyy leikkimään kavereiden kanssa ja muodostamaan vuorovaikutussuhteita toisiin.  Lapsen pystyessä tunnistamaan omat tunteensa leikin aikana hän pystyy paremmin käsittelemän mahdollisen konflikti tilanteen. Leikin kautta on mielestäni lapsilähtöisintä opetella tunteiden säätelyä lasten kanssa.

Tunnetaitojen kehittäminen on monesti haastavaa varhaiskasvatuksessa mielestäni. Jokaisella lapsella on omat vahvuutensa tunteiden saralla, ja he ovat eritasoisia tunteiden käsittelyn ja tunnistamisen kanssa. Tunnetaidot ovat pohjana lapsen kaveri- ja vuorovaikutustaidoille, mutta tunnetaidot voi oppia vain vuorovaikutuksessa muihin. Koen itse tärkeäksi tunteiden käsittelyn lapsen kanssa, mutta kiireisessä päiväkoti elämässä siihen voi olla välillä vaikea löytyy aikaa. Tästä syystä olisi aikuisten myös hyvä tunnistaa omat tunteensa ja mitkä asiat niihin johtavat. Lapset mallintavat näkemäänsä ja kuulemaansa käytöstä omaan toimintaansa.

Anne-Mari Jääskinen kertoo kirjassaan Mitä Sä Rageet?- Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tunteiden tuntemisesta. Tunteet ovat toimeenpaneva energia, jonka lapset kuin myös aikuiset tuntevat koko kropassaan. Oli se sitten hyvää tai pahaa niin keho reagoi tunteisiin. Tunne on kehollinen aistimus. Kehon käyttäminen tunneopetuksessa on siis oleellista, jotta lapsi pystyy sisäistään tunteensa ja vaikka ei osaisi nimetä tunnettaan osaisi näyttää missä osassa kehoaan hän tuntee tunteensa.

Kuvituskuva

Olen tänä vuonna itse perehtynyt Fanni-tunnetaito sarjan käyttöön varhaiskasvatuksessa. Olemme käyneet erilaisia tunteita läpi leikkien, liikkuen ja keskustellen. Fanni-tunnekorttisarja on varhaiskasvatuksen käyttöön suunniteltu korttisarja, jossa opetetaan lapsia tunnistamaan ja käyttämään tunteitaan. Sarjassa on ihanasti väritetyt eläin aiheiset tunnekortit, joilla on helppo käsitellä ja tutustua lasten kanssa yhdessä erilaisiin tunteisiin. Korteissa on pulmakortteja, joissa lapsille esitetään pulmatilanne kavereiden tai perheen kanssa ja kortin tehtävien ja kysymysten avulla perehdytään ongelman ratkaisuun kehittäen tunne, – kaveri- ja vuorovaikutustaitoja.

Fanni-tunnekortit ja Fanni ja Suuri tunnemöykkykirja

Fanni- tunnekortti sarjaan kuuluu erilaisia kirjoja, joissa Fanni- norsu seikkailee ystäviensä kanssa. Kirjoissa käsitellään ihanalla ja lapsenomaisella tavalla lapsille tuttuja tunteita, mutta vaikeasti tunnistettavia tunteita. Olemme lukeneet kirjoja ryhmän kanssa ja yhdessä keskustelleet kirjan asioista. Sadun lukeminen on erilainen tunneleikki, kun pohdimme kaverusten seikkailuja. Kirjan lukemisen jälkeen on helppo sukeltaa eläinten seikkailuihin lapsiryhmän kanssa leikin kautta, vaikka esittämis- ja näytelmä leikin kautta kirjan hahmoilla.

Erilaiset näytelmät ja esitykset ovat hyvä tapa lähteä tunnistamaan tunteita. Fanni- tunnesarjassa on vinkkejä erilaisiin leikkeihin ja miten niihin pystyy helposti lisäämään tunnetaitoja kehittäviä elementtejä. Omassa toiminnassani huomasin, että tunneleikit onnistuvat parhaiten, kun itse leikissä mukana. Oli sitten ohjaavan, valvojana, mahdollistajana tai leikin hahmona mukana. Pystyn lisäämään erilaisia tunteita leikkiin ja auttaa lapsia löytämään ”oikeat” tavat toimia niissä tilanteissa.

Leikkien lapset pääsevät käyttämään kehoaan eläytyessään tunteeseen ja tätä kautta mielestäni sisäistämään tunteet paremmin. Mielekäs leikki myös edistää opitun jäämistä elämään lapsen toimintoihin. Hän saattaa muistaa, jossakin riita tilanteessa aikaisemman leikin ja pystyä käyttämään siellä oppimaansa itsenäisesti uuteen tilanteeseen.

-Heidi

5 kommenttia artikkeliin ”Leikitään tunteella

  1. Sani

    Hei ja kiitos tärkeästä kirjoituksestasi.
    Olen vahvasti samaa mieltä kanssasi siitä, että tunne- ja vuorovaikutustaitoja tulee opettaa lapsille. Erityisesti arjen toimivalla vuorovaikutuksella, kiireettömällä ja sensitiivisellä ilmapiirillä on keskeinen merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle. Mielestäni varhaiskasvatuksen yksi tärkeimmistä osa-alueista on juuri vuorovaikutuksen tukeminen ja tunnetaitojen opettaminen. Koen, että näiden taitojen tiedostaminen ja harjaannuttaminen tulisi olla lähtökohtana kaikelle toiminnalle. Jos lapsella ei ole taitoja ilmaista itseään tai tunteitaan, osallistua yhteiseen toimintaan tai sosiaalisiin tilanteisiin ovat vaikutukset lapsen hyvinvoinnille hyvinkin negatiiviset. Onneksi vuosi vuodelta näihin asioihin on kiinnitetty enemmän huomiota ja jo nuorempien lasten kanssa harjoitellaan näitä taitoja.

    Mainitsemasi materiaalit ovat ihania ja markkinoille onkin tullut paljon erilaisia valmiita tunne- ja vuorovaikutustaitoja tukevia materiaaleja, jotka ovat oiva apu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen työssä. Työssäni olen pitänyt myös hyvänä materiaalina pöytäteatteria (https://mieli.fi/fi/kirjat/el%C3%A4inlasten-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4-mielenterveystaitoja-p%C3%B6yt%C3%A4teatterin-keinoin), jonka avulla olemme käyneet läpi erilaisia sosiaalisia tilanteita ja niissä esiintyviä tunteita ja pohtineet miten erilaisissa tilanteissa voisi toimia. Pöytäteatteri tai esimerkiksi aikuisten esittämä tarina innostaa myös lapsia osallistumaan ja toteuttamaan omia esityksiä.

    Lapsen tunne-elämää tuetaan tutustumalla erilaisiin tunteisiin ja nimeämällä niitä. Kasvattaja ohjaa ja auttaa lasta tunnistamaan ja ilmaisemaan omia tunteitaan sekä auttaa lasta selviytymään voimakkaista tunnekuohuista. Kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta kaikenlainen käytös ei. Usein lapsi pahoittaa mielensä helposti ja hyväksytyksi tulemisen tunne on hyvin tärkeää myös kiukun kohdalla.

    Aiheesta oli myös hieno mielipide kirjoitus Helsingin sanomissa, jossa elämäntaitojen opettamista vaaditaan peruskouluun https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006421461.html). Kirjoituksessa perusopetuksen rehtori toivoi opetuksen aloittamista kolmannelta tai viidenneltä luokalta lähtien. Itse olen tästä erimieltä, koska varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa näiden asioiden läpikäyntiin panostetaan jatkuvasti enemmän tulisi leikin omaisen tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksen jatkua luonnollisena jatkumona jo ensimmäiseltä luokalta lähtien.
    Tulipas tästä nyt pitkä kommentti, mutta asia on minulle tärkeä ja lähellä sydäntä,

    1. Heidi

      Hei! Tämä on minulle myös tärkeä aihe ja yhdyn mielipiteeseesi Helsinginsanomien kirjoituksesta, että opetus olisi hyvä aloittaa varhais- ja esiopetuksen jatkumona. Tämä lisäisi opetuksen tavoitteellisuutta ja edistäisi asiaa paremmin.
      Tunteiden ja vuorovaikutustaitojen opettaminen on tärkeimpiä asioita mielestäni varhaiskasvatuksessa ja olen iloinen, että se tulee juurikin vuosivuodelta enemmän esille. Sosiaalisen median ja digitaalisuuden aikakaudella mielestäni vuorovaikutus- ja tunnetaitojen opettaminen on tärkeää, koska sosiaalinen media ja digitaalisuus vähentää ihmisten henkilökohtaisat kontaktia, mikä saattaa aiheuttaa epävarmuuttaa tunteiden ja vuorovaikutustilanteiden kohtaamiseen.

  2. Ida Aittokallio

    Kiitos ihanan Fanni- sarjan esittelystä. Kyseinen kirjasarja nousikin nopeasti suureen suosioon lasten työskentelyn parissa. Itseltänikin löytyy kyseinen kirjasarja, mutta vielä en ole ottanut kirjoja käyttöön käytännössä.

    Te olette monipuolisesti käyneet ryhmän lasten kanssa tunteiden kirjoja läpi ja ihanaa, että olet varhaiskasvattajana tukemassa sekä rakentamassa näitä taitoja. Mukava kun nostit esille aikuisen roolin tärkeyden toimia mukana toiminnassa lasten kanssa. Sitä ei voi mielestäni liikaa korostaa, sillä se vaikuttaa kaikkeen. Ihminen kehittyy ja oppii vuorovaikutuksessa toisten kanssa, eikä pieneltä lapselta tulisi odottaa liikaa itseohjautuvuutta millään osa- alueella.

    Minkä ikäisiä lapset ovat omassa ryhmässänne? Oletteko kasvattajina kohdanneet joitakin haasteita Fanni- materiaalin käytössä ryhmässänne?

    1. Heidi

      Moi! Ryhmän lapset ovat 3-5 vuotiata ryhmässäni. Lapset ovat ottaneet ihanasti vastaan fannin ystävyksineen ja uskon, että jatkossakin tästä sarjasta tulee olemaan suuri apu lasten kuin myös meidän mien tunteiden kanssa työskentelyyn.
      Fanni sarjan materiaalit ovat helppokäyttöisä ja eivät välttämättä vaadi paljoa valmisteluja toimintaan. haasteena on kuten monessa muussakin tunnekortti sarjassa välillä tunteiden tunnistaminen korteista. Välillä tunteet joita eläimet esittää ovat hieman hankalia nimetä, mutta tämäkin on ollut mukava haaste, koska pääsemme yhdessä lasten kanssa pohtimaan käsiteltävää tunnetta ja miettimään mitä kaikkea eläinystävä voisi ilmeellään tarkoittaa.
      Omien tunteiden kehittäminen ja oppiminen on meille kasvattajille erittäin olellinen taito jokapäiväisessä työssämme. Ja sitä ei tulisi myös käsitellä. Hienoa kuulla, että olet samaa mieltä. Olen aivan samaa mieltä, että opimme vuorovaikutuksessa toisiimme ja emme voi olettaa lapsilta mitään mitä emme itse myös hallitse.

  3. Anu

    Hei Heidi!

    Luin taannoin Mirja Köngäksen kirjoittaman teoksen Tunneäly varhaiskasvatuksessa (2019). Teoksessa kerrottiin siitä, kuinka päiväkotiarjessa lapsen maailma ja aikuisten työkulttuuri yhdistyvät. Suomessa edelleen toteutetaan kasvatusta kunnioittaen vahvasti autoritaarista ja hierarkkista asetelmaa, jossa aikuisella on valta. Lapsella on oikeus tulla kuulluksi oman todellisuutensa arvokkaana jäsenenä.

    Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman mukaan lasten, aloitteita, näkemyksiä ja mielipiteitä tulee arvostaa siinä missä henkilöstön ja huoltajienkin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että osallisuutta edistäviä toimenpiteitä ja rakenteita kehitetään tietoisesti. Osallisuuden kautta kehitetään lasten ymmärrystä yhteisöstä, oikeuksista ja vastuusta sekä valintojen seurauksista. Osallisuutta vahvistetaan päiväkodissa sensi-tiivisellä kohtaamisella ja antamalla lapselle myönteisiä kokemuksia kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta.

    Mirja Köngäs muistuttaa teoksessaan, että lapsen tunnetaitojen ja itsesäätelyn kehityksen tukemisessa tulee ottaa huomioon ihmisen aivojen ikäasteinen kehittyminen. On mahdotonta vaatia pieneltä lapselta jatkuvaa tunteiden säätelyä. Emotionaaliset hetket voivat laukaista kehossa tilan, jonka aivot tulkitsevat hengenvaaralliseksi, mikä saa ihmisen valitsemaan tiedostamattaan tähän sopivan toiminnon. Esimerkiksi lapsi voi pelosta, jännityksestä tai epävarmuudesta käyttäytyä hillitysti, mutta samalla tavalla osaa matelijakin teeskennellä kuollutta tarpeen vaatiessa. Tunnekehityksessä on kyse sitoutumisesta ja kärsivällisyydestä. Alle kouluikäisen lapsen aivot ovat plastiset. Tämä tar-koittaa sitä, että lapsen aivot ovat valmiit vastaanottamaan uutta tietoa ja testailemaan erilaisia toimintamalleja ennen kuin ne juurtuvat lopullisesti paikoilleen.

    Suosittelen lämpimästi lukemaan edellä mainitun teoksen Tunneäly varhaiskasvatuksessa.

Vastaa