Osallisuuden merkitys

Näin sanotaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa osallisuudesta: “Lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen ja aloitteisiin vastaaminen vahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lapset suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa. Samalla lapset oppivat vuorovaikutustaitoja sekä yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä. Henkilöstö huolehtii siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Osallistumisen ja vaikuttamisen kautta lasten käsitys itsestään kehittyy, itseluottamus kasvaa ja yhteisössä tarvittavat sosiaaliset taidot muovautuvat.” (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018)


Päivähoidossa aikuinen suunnittelee, toteuttaa ja arvioi toimintaa, mutta miten näkyy lasten näkökulmat näissä osa-alueissa? Itse otan lapset parhaillaan uuden päiväkodin toimintakulttuurin rakentamisessa mukaan tietokoneen ääreen, jossa yhdessä katsomme sopivat malli kuvat meidän kotileikkiin! Tai poimitaan lasten kanssa yhdessä omia ihania tutkimisen kohteita ja nostetaan niitä mukaan toimintaa, aivan huippua! Lapsi saa oman hetken aikuisen kanssa ja pääsee kertomaan omien ideoidensa lisäksi myös kuulumisia, vaikka viikonlopusta. En väitä, että näin tapahtuisi jokaisen kohdalla joka päivä henkilöstö vajauksien takia, mutta ainahan pyritään siihen, että jokainen lapsi kohdataan päivän aikana.


Vähän aika sitten Helsingin sanomissa oli lääkäri, terveystieteiden tohtori Laura Kauhanen nostanut esiin mielipidepalstalla nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä. Lapsia ja nuoria jotka oli sijoitettu kodin ulkopuolelle vuonna 2018 tilastoraportin mukaan 18 544. Kotikoulussa saattaa jäädä huomaamatta esimerkiksi sosiaalisten suhteiden vaikeus. Turvallisuuden puute ja pettymykset ovat osan näistä lapsista arkipäivää, mutta miksi tämä aihe päivähoidon osallisuuden yhteydessä?

Päiväkoti sijoitetuille lapsille voi olla turvallisin paikka. Lapsi voi kokea päiväkodissa tulleensa kuulluksi ja nähdyksi eri tavalla. Onnistumisen kokemukset toivottavasti huomioidaaan, nähdään ja nostetaan lapsesta kaikki hyvä esille päivähoidossa. Kuka ei haluaisi tulla kehua kohti? Kun taas sijoituspaikassa tai koti vierailullaan voi olla negatiivisempi ilmapiiri. (En väitä, että jokaisessa päiväkodissa olisi pumpulissa tanssimista ja aina henkilöstö vireessä, mutta siihen pyrin omalla toiminnallani.) Kaikki tämähän on sijoituspaikasta, henkilökunnasta ja päivähoidon työntekijöiden yhteydenpidosta kiinni, jotta tietäää mitä lapselle oikeasti kuuluu. Itse saan onneksi työskennellä huippu henkilökunnan kanssa, jotka päivähoitoon tullessa kertovat millainen aamu lapsella on ollut, ja tästä pääsemmekin tekemään päivästä aina vain paremman (toivon mukaan). Sijoitettu lapsi voi olla ihan tavallinen lapsi päiväkoti maailmassa, mutta aivan eri haasteet muualla, miten tämä korjataan?

-Riikka

Lähde: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006423739.html https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf

Jätä kommentti

Vastaa