Tupakointi yleistyi 1900-luvun alussa samoihin aikoihin, kun James Buchanan Duke esitteli suurelle yleisölle tavan valmistaa savukkeita teollisesti. Siitä eteenpäin tupakkatuotteet rullasivat yhä useamman kansalaisen huulille. Kuukävelyn vuosikymmenellä tupakoinnin nousukiito kuitenkin taittui ja 60-luvulla Yhdysvalloissa tupakointi kääntyi laskuun. Muu läntinen maailma seurasi pienellä viiveellä perässä. Etenkin vanhempi polvi tapaa jatkaa tupakointia aina hautaan asti, mutta nuoremmat ikäluokat yhä harvemmin koskaan edes aloittavat. Tupakoinnilla on populaarikulttuurissa edelleen melko vahva asema, mutta aiempaa useammin tupakoitsijan rooli on olla elokuvan rikollinen tai lannistettu riutuja, eikä niinkään James Dean ikonisesti sätkä huulessa. Tämä heijastelee myös tosimaailman tapahtumia, sillä tupakointi yhdistetään nykyisin etenkin alempien yhteiskuntaluokkien ongelmaksi.
Tupakointi on alkoholin ja ylipainon rinnalla yksi kansanterveyttämme eniten kuormittavista tekijöistä. Vaikka suomalaisten tupakointi on muuhun Eurooppaan verrattuna vähäisempää, niin myös meillä Suomessa tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee vuosittain 4000-6000 ihmistä. Maailmanlaajuisesti puhutaan noin viidestä miljoonasta ennenaikaisesta kuolemasta vuosittain. Tupakointi voidaan suoraan yhdistää useisiin vakaviin sairauksiin ja välillisesti sen pitkäaikaiskäytön haitat ovat moninaiset. Tupakoinnin terveydelliset vaikutukset konkretisoituvat usein vasta vuosien tupakoinnin jälkeen, joten meidän on vaikea tunnistaa hitaasti nakertavan myrkyllisyyden vaikutuksia kehossamme ja antaa sen toimia kannustimena lopettaa tai olla koskaan aloittamatta tupakointia.
Missä tupakointi sitten tuntuu? Ainakin nuoren opiskelijan kohdalla lompakossa tuntuu. Kelan laskurin mukaan 25-vuotias päätoiminen korkeakouluopiskelija saa opintotukea kuukausittain 250,28 euroa ja valtion takaamaa opintolainaa on mahdollisuus nostaa 650 e/kk. Yhteensä tämä tekee kuukaudessa 900,28 e ja vuositasolla 10 803,36 e. Esimerkin opiskelija asuu vuokralla Helsingissä ja maksaa 26m2 yksiöstään kaupungin keskimääräistä vuokrahintaa eli 26,20 e/m2, joten hän on oikeutettu myös opintotuen asumislisään, joka on Kelan laskurin mukaan hänen tapauksessaan 412,80 e kuukaudessa eli vuodessa 4 953,60 e. Yhdistetään tämä opintotuen ja opintolainan vuosittaissummaan niin saamme opiskelijan vuoden tuloiksi 15 756,96 e. Kuukausittainen vuokra on 671,20 e, joten vuositasolla opiskelijalta kuluu asumiskustannuksiin 8 054,40 e. Koko 15 756,96 e tukien ja lainan yhdistelmästä jää vuokran jälkeen käyttöön 7 702,56e vuodessa ja kuukausittain 641,88 e. Tästä summasta voi useimmiten vähentää sähkön hinnan siirtomaksuineen, puhelimen, julkisen liikenteen matkalipun, vaatteet, päivittäistavarat, koulutarvikkeet sekä mahdollisen nettilaskun. Ruokakin lienee oleellinen menoerä.
Entä sitten ne savukkeet? Askillinen suomalaisten suosimaa savukemerkkiä maksaa 7,40 euroa. Vanhakantainen tupakoitsija pisti palamaan askillisen päivässä, mutta esimerkkilaskelmassa uuden askin tarvitsee vain joka toinen päivä. Vuodessa menee siis pyöristetysti 183 askia. Kerrotaan tämä nopeasti askin hinnalla ja saadaan 1 354,20 (euroa). Kuukausitasolla keuhkojen ja verenkierron kautta savuna ilmaan palaa siis keskimäärin 112,85 e. Vähennetään tämä kuukausittaisista käytettävissä olevasta summasta asumiskustannusten jälkeen (641,88 e) ja nopealla laskutoimituksella jäljelle jää 529,03 e. Tupakointiin on siis esimerkkihenkilön tapauksessa nopeasti sujahtanut pyöristetysti 18% päätoimisen opiskelijan kuukausittaisista valtiolta saaduista tuista ja lainasta.
Ja sitten alkuperäiseen kysymykseen eli palaako rööki. Nuoriso on nyt näyttämässä mallia, kuinka vanhaan ei välttämättä tosiaan kannata palata. Laskusuhdanne tupakoinnin ja sen negatiivisten haittavaikutusten vähenemisessä on varsin positiivista. Tupakointi eli kultakauttaan Yhdysvalloissa Hollywoodin loiston hetkien rinnalla 1920-1960. Näillä näkymin tupakoinnin nousukiito veti viimeiset henkäyksensä myös muualla läntisessä maailmassa siirryttäessä aerobicin ja tukkahevin siivittämälle kultaiselle kasarille. Meillä Suomessa tavoitteena on saavuttaa alle 5% käyttöaste tupakalle ja nikotiinituotteille 2030-luvulla. Se olisi onnistuessaan melko hyvä suoritus, kun ottaa huomioon, että 1940-luvun Suomessa 76% miehistä ja 13% naisista tupakoi. Savuton Suomi on tällä suuntauksella muuttumassa utopiasta todeksi, eikä vähiten sen pahamaineisen nuorison ansiosta.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Tämä on todella hyvä juttu, että tupakankointi on vähentynyt ja on vähenemään päin, Näkyyhän tupakoinnin haittavaikutukset terveydenhuollon kustannuksissa ja yksityishenkilön rahapussissa.
Yhteiskunnallisesti, jos “Savuton Suomi “mentaliteetillä ollaan tekemässä kieltolakia tupakoinnista, että se olisi rangaistavaa niin ei se toiminut ennenkään alkoholin kohdalla ja eikä tule toimimaan tupakoinninkaan kohdalla. Tupakointia saadaan kyllä vähennettyä mutta ei kokonaan kitkettyä, joka on tääs yhteiskunnallinen voitto: ihmiset elävät pidempään, maksavat veroja pidempään ja voivat käyttää tupakoinnin sijasta rahat muuhun parempaan vaihtoehtoon esimerkiksi omaan terveyteen.
– Antti
Tämä on todella hyvä juttu, että tupakointi on vähentynyt ja on vähenemään päin, Näkyyhän tupakoinnin haittavaikutukset terveydenhuollon kustannuksissa ja yksityishenkilön rahapussissa.
Yhteiskunnallisesti, jos “Savuton Suomi “mentaliteetillä ollaan tekemässä kieltolakia tupakoinnista, että se olisi rangaistavaa niin ei se toiminut ennenkään alkoholin kohdalla ja eikä tule toimimaan tupakoinninkaan kohdalla. Tupakointia saadaan kyllä vähennettyä mutta ei kokonaan kitkettyä, joka on taas yhteiskunnallinen voitto: ihmiset elävät pidempään, maksavat veroja pidempään ja voivat käyttää tupakoinnin sijasta rahat muuhun parempaan vaihtoehtoon esimerkiksi omaan terveyteen.
– Antti
Hyvä kuulla, että tupakointi on vähentynyt ja mennyt pois muodista!
Tupakoinnin aiheuttamia tereveysvaikutuksia voidaan pitää jo yhtenä suurimmista kansanterveyteen littyvistä uhista. Tupakoinnin seuraukset tulevat kalliiksi terveydenhuollolle.
Toivottavasti tulevaisuudessa muut nikotiinituotteet kuten sähkötupakka ja nuuska eivät korvaa tupankanpolttoa, vaan näistä haitallisista aineista päästäisiin enenevin määrin eroon.
Toivottavasti nuorten parissa työskentelevät paneutuvat todella tämän ilmiön kanssa kamppailemiseen.