Murrosiässä unirytmi muuttuu hormonaalisista syistä. Nuoren on helpompi valvoa sekä pitkittää nukkumaanmenoaan ja sosiaalinen paine valvoa ruokkii unirytmin viivästymistä. Unirytmin viivästymistä ruokkii sosiaalinen paine valvoa myöhään ja tilanne pahenee usein viikonloppuisin, jolloin nuoren on mahdollista nukkua aamuisin pidempään kuin arkena. (Haapasalo-Pesu, Karukivi 2012) Vaikka nukkumaan meneminen myöhentyy, nuoren unentarve ei kuitenkaan vähene, vaan nuoren suositellaan nukkuvan hieman enemmän kuin aikuisten, noin 8–10 tuntia vuorokaudessa. (Partonen 2016) Vuonna 2010 tehtiin ympäri maailmaa suuri vertailu nuorten unitottumuksista, josta selvisi että nuoret nukkuvat lähes kaikkialla maailmassa kouluviikolla vain 5-8 tuntia ja viikonloppuisin pyrkivät vähentämään univajettaan nukkumalla yli kaksi tuntia pidempään kuin arkena. Tämä tarkoittaa, että suuri osa nuorista ympäri maailmaa nukkuvat liian vähän. Miltään muulta ikäryhmältä ei löytynyt samanlaista viikoittaista unirytmiä. (Mieli ry, 2021a.)
Unen vaikutukset
Uni on ihmiselle tärkeää monesta eri syystä. Nukkuessa keho ja mieli saavat levätä ja päivän aikana aivosolujen toiminnasta kertyneet kuona-aineet puhdistuvat kehosta, kun aivosolujen väliin vapautuu tilaa ja aivo-selkäydinneste pääsee virtaamaan vapaammin kuin päivällä. Kaikkein syvimmän unen aikana kehon hermoyhteydet muotoutuvat uudelleen sekä vahvistuvat unen aikana ja vähemmän tärkeät hermoyhteydet tulee siivotuksi pois. Varsinkin lasten ja nuorten aivot tarvitsevat unta ja lepoa, sillä heidän aivojen kehitys on vielä kesken ja uusia hermoyhteyksiä syntyy jatkuvasti. Unen avulla aivot kypsyvät lopulliseen muotoonsa.
Väsyneenä ihmisen muisti ei toimi yhtä hyvin kuin hyvin nukkuneena ja ongelmanratkaisu on haastavampaa. Tämän lisäksi ihmisen tarkkaavaisuus ja huomiokyky vähenee ja keskittyminen on vaikeaa. Unen puute ei kuitenkaan vaurioita aivoja pysyvästi, vaan aivojen toimintakyky palautuu jälleen riittävällä unensaannilla. Jos univaje kertyy pikkuhiljaa, joka yö liian vähän nukkuen, ei seuraukset ole yhtä dramaattisia kuin esimerkiksi yhden yön valvomisella, mutta silläkin on seurauksensa. Elimistöön kehittyy lievä tulehdustila ja kortisolin sekä muiden stressihormonien erittyminen kiihtyy. Verensokeritaso sekä verenpaine alkavat kohota ja paino saattaa nousta. Arkena kertyneet univelat ovat kuitenkin periaatteessa mahdollista kuitata nukkumalla viikonloppuna enemmän. Viikonloppuisinkaan harva malttaa nukkua tarpeeksi paljon ja näin univelka siirtyy seuraavaan viikkoon. (Vehmanen 2018)
Väärin ajoitettu tai riittämätön uni saattaa aiheuttaa psyykkisiä oireita. Väsymyksen aiheuttamalta ahdistukselta ja alakuloisuudelta suojelee riittävä uni. Myös huono itsetunto ja masennus on liitetty vähäiseen unen määrään. (Mieli ry 2022.)
Unihäiriöt
Unettomuudesta kärsii 9–13 % nuorista. Se ettei ehdi nukkumaan tai halua nukkua, ei ole unettomuutta, vaan unettomuus on kyvyttömyyttä nukkua. Pääasiallisena vaivana unettomuudessa on vaikeus nukahtaa, kesken unen herääminen tai vaikeus pysyä unessa. Unettomuudesta kärsivät eivät virkisty nukkumastaan unesta, vaan tuntevat väsymystä päivän aikana. (Partonen 2016) Tilapäinen unettomuus kuitenkin kuuluu kaikkien ihmisten elämään jossakin vaiheessa elämää, mutta on tärkeää erottaa toisistaan tilapäinen unettomuusoire sekä hoitoa vaativa, sairaudeksi kehittynyt unettomuushäiriö. Unettomuus voidaan luokitella tilapäiseen unettomuuteen, lyhytkestoiseen unettomuuteen ja pitkäkestoiseen unettomuuteen. Tilapäinen unettomuus on alle kuukauden kestävää, lyhytkestoinen kuukaudesta kolmeen kuukauteen ja pitkäkestoinen yli kolme kuukautta. (Tarnanen, Partinen, Mäkinen, Tuunainen 2016)
Unettomuutena tai liikaunisuutena ilmenevät myös uni-valverytmin häiriöt. Nuorilla yleisimpiä uni-valverytmin häiriöitä on viivästynyt univaihe, etenkin jos unen tulo myöhästyy toivotusta ajankohdasta. Viivästyneessä univaiheessa nukkumaan meno tapahtuu luontaisesti myöhään ja unijakso alkaa esimerkiksi vasta kahdelta yöllä ja päättyy myöhään aamupäivällä, sisäinen kello on ikään kuin ympäristöön nähden jäljessä. Tämän vuoksi herääminen aamuisin esimerkiksi kouluun on hyvin hankalaa. Viivästyneen univaiheen erottaa unettomuudesta se, että kerran nukahdettua uni kyllä jatkuisi, ellei aamun velvoitteet keskeyttäisi sitä.
Toinen tavallinen uni-valverytmin häiriö nuorilla on sosiaalinen jetlag. Sosiaalisessa jetlagissa nuoren vuorokausirytmi on hyvin erilainen arkena ja viikonloppuna, aiheuttaen jetlagia vastaavan tilan. Nuori esimerkiksi valvoo viikonloppuna myöhään sosiaalisen elämänsä vuoksi, ja alkuviikosta hänen tulee herätä aikaisin kouluun. Unirytmiä voi kuitenkin koittaa korjata, jos omat tavat ja tottumukset ovat sosiaalisen jetlagin taustalla, mutta luonnostaan iltavirkuilla voi aikaerorasitusta syntyä helpommin ja näin iltapainotteista rytmiä on hankalampi muuttaa. (Mieli ry 2021b.)
Unihäiriöitä pyritään hoitamaan ensisijaisesti lääkkeettömin keinoin. Jos unettomuus on reaktio äkilliseen elämänmuutokseen, on tuki, neuvonta sekä lohduttaminen tärkeää. Unettomuuden jatkuessa tulee suunnata katse unirytmin säännöllistämiseen, elämäntapamuutokseen ja unihuoltoon, eli sellaisten ulkoisten olosuhteiden luomiseen, jotka helpottavat nukkumista. (Tarnanen ym. 2016.) Perinteisten unilääkkeiden käyttö vähentää sekä syvän unen että vilke, eli REM-unen vaiheita, täyttäen yöunen kevyellä perusunella. Tästä johtuen luonnollinen ja terve uni on aivoille virkistävämpää kuin unilääkkeiden avulla aikaan saatu lepo. (Vehmanen 2018)
Lähteet:
Haapasalo-Pesu, K. & Karukivi, M. 2012. Unihäiriö kätkeytyy monen nuoren mielenterveysongelmiin. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 22. 19-25. Viitattu 4.2.2022. https://www.duodecimlehti.fi/duo10638
Mieli ry. Unen tarve vaihtelee. 14.7.2021. Viitattu 6.2.2022. https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/palauttava-uni/unen-tarve-vaihtelee/
Mieli ry. Uni on osa vuorokausirytmiä. 24.8.2021. Viitattu 4.2.2022. https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/palauttava-uni/uni-on-osa-vuorokausirytmia/
Mieli ry. Univaje heikentää terveyttä ja mielialaa. Viitattu 6.2.2022. https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/palauttava-uni/univaje-heikentaa-terveytta-ja-mielialaa/
Partonen, T. Teini-ikäisten nuorten uni. 6.10.2019. Uniliitto. Viitattu 4.2.2022. https://www.uniliitto.fi/2019/10/06/teini-ikaisten-nuorten-uni/
Tarnanen, K., Partinen M., Mäkinen E. & Tuunainen A. Unettomuus vaivaa välillä meitä kaikkia. 15.02.2016. Käypä hoito. Viitattu 4.2.2022. https://www.kaypahoito.fi/khp00075
Vehmanen, M. Uni huoltaa aivot. 12.7.2018. Aivoliitto. Viitattu 6.2.2022. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/artikkelit/paremmat-unet-parempi-elamanlaatu/#49e17a4a
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!