Kansalaisareenan julkaiseman selvityksen mukaan yhä useampi tekee nykyään vapaaehtoistyötä. Vuonna 2018 42 % ihmisistä ilmoitti tekevänsä vapaaehtoistyötä. Naiset ja nuoret osallistuivat aktiivisimmin toimintaan, kun taas ikääntyneiden ja miesten tekemä vapaaehtoistyö on hieman vähentynyt kolme vuotta aikaisemmin tehdystä kyselystä. Siltikin vapaaehtoistyön tekemiseen käytetään keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Jos lasketaan yhteen kaikki vapaaehtoistyössä tehdyt tunnit, tulee vuositasolla aivan huikeita lukuja. Vapaaehtoistyöllä onkin suuri merkitys myös yhteiskunnallisella tasolla.
Usein tuntuu olevan ajatus siitä, että ikääntyneet ovat vapaaehtoistyön kohde, eivätkä aktiivisia tekijöitä. On olemassa paljon eri järjestöjä, jotka nimenomaan huolehtivat ikääntyneiden ihmisten auttamisesta ja hyvinvoinnista vapaaehtoisvoimin. Tämä on toki tärkeää, mutta ikääntyneissä olisi myös paljon potentiaalia olla vapaaehtoistyön tekijöitä ja auttaa muita omien kykyjensä ja taitojensa mukaan. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen voisi myös vähentää ikääntyneiden yksinäisyyttä lisäämällä sosiaalisia kontakteja ja antamalla mielekästä tekemistä päiviin. Näillä asioilla on merkitystä pitkällä aikavälillä myös hyvinvointiin ja terveyteen.
Miten ikäihmiset sitten saataisiin mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kansalaisareenan selvityksessä suureksi syyksi olla osallistumatta ilmoitettiin ajanpuute ja se, ettei kukaan ole pyytänyt mukaan. Ajanpuute on varmasti yleisempää nuoremmilla, töissä käyvillä ihmisillä mutta toki ikääntyneilläkin voi mahdollista vapaaehtoistyöhön käytettävissä olevaa aikaa vähentää vaikkapa omaishoitajuus tai lastenlasten hoito. Lisäksi ikääntyneillä voi olla oman terveytensä kanssa ongelmia niin ettei energiaa ja mahdollisuutta osallistumiseen ole.
Leo Stranius kirjoittaa Kansalaisareenan sivuilla, että ikääntyneiden kohdalla tulisi käyttää monia erilaisia keinoja heidän aktivoimisekseen mukaan vapaaehtoistoimintaan. Nuorista niinkin suuri joukko kuin 69 % lähtisi mukaan vapaaehtoistoimintaan, jos joku pyytäisi heitä. Yli 65-vuotiaiden kohdalla luku on enää 25 %. Pelkkä pyytäminen ei siis riitä. Olisi tärkeää tarjota sellaista vapaaehtoisuuden muoto, jossa tekeminen olisi kevyempää. Myös vertaistuen antaminen sekä osaamisen ja kiinnostuksen kohteiden tunnistaminen lisäävät intoa olla mukana. Nykyään yleisemmiksi vapaaehtoistyön saralla tulleet pop up -vapaaehtoistoiminnan muodot, joissa toiminta tehdään nopealla aikataululla ja yhdellä kerralla, eivät välttämättä ole ikääntyneiden juttu vaan heille voisi toimia paremmin pitkäjänteinen sitoutuminen ja luottamukseen perustuva yhdessä tekeminen.
Ihmiset osallistuvat vapaaehtoistyöhön eri lähtökohdista. Osa haluaa mielekästä tekemistä päiviinsä, osaa ohjaa halu auttaa muita, osa haluaa tuntea olevansa hyödyksi. Vapaaehtoistyössä onkin se hyvä puoli, että siinä parhaimmillaan hyötyy niin tekijä kuin teon kohdekin. 77-vuotias Kotkassa TaloTsempparina toimiva Risto Ilmola kertoo, kuinka hän vaimonsa kanssa vapaaehtoisena toimiessaan saa toteuttaa elämän tarkoitusta. https://www.vapaaehtoiseksi.fi/ajankohtaista/talotsempparina-voi-toteuttaa-elaman-tarkoitusta/
Vapaaehtoistyötä on tarjolla laidasta laitaan. Ikääntyneille suunnattua tekemistä on vaikkapa MLL:n kylämummo- ja kylävaaritoiminta tai Helsingin kaupungin vapaaehtoistoiminnan koordinoima mummorinki museossa. Myös erilaisiin kulttuurielämyksiin on mahdollista päästä osallistumaan vapaaehtoisen saattajan roolissa. HelsinkiMission lastenhoito/jutteluapu, erilainen vertaisryhmätoiminta tai tukihenkilönä toimiminen kaipaavat myös jatkuvasti tekijöitä. Toki, jos ihmisten kanssa toimiminen ei ole itselle se kaikkein luontaisin tapa toimia, voi vapaaehtoisena toimia vaikkapa puistokummina.
Vapaaehtoistyön voi hyvin aloittaa jo nyt. Onhan meillä opiskelijoillekin asetettu opetussuunnitelman tavoitteeksi osallistua vapaaehtoistyöhön. Miten itselleen sopivan vapaaehtoistoiminnan voisi löytää? Yksi helppo keino on mennä sivulle https://vapaaehtoistyo.fi/fi/ , valita paikkakunta, ajankohta ja mieluisa kohderyhmä. Hakukone antaa kaikki niihin kriteereihin sopivat vaihtoehdot, joista voi sitten valita itselleen sopivimman. Isommissa kunnissa on lisäksi erikseen vapaaehtoistyön koordinaattori tai vastaava, palkattu henkilö, jonka puoleen voi kääntyä.
Lähteet:
https://kansalaisareena.fi/verkkoareena/ikaihmiset-mukaan-vapaaehtoistoimintaan/
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Kirjoitus on hyvin informatiivinen. Kerrot selkeästi vapaaehtoistyötoimminan luvuista ja siitä, mikä innostaisi ikäihmisiä vapaaehtoistyöhön. Olen itse ollut SPR:n vapaaehtoistyössä mukana jo useamman vuoden sekä tehnyt vapaaehtoistyötä myös vanhusten kanssa. Olen huomannut, että ikäihmisten osallistuminen vapaaehtoistyötoimintaan tulee olla heitä lähellä. Omassa naapurustossa ja lyhyen matkan päässä. Mikäli toimintaa ei löydy läheltä, en usko monenkaan vanhuksen löytävän itselleen mieluista vapaaehtoistyötä, johon osallistua. Vanhemmat ihmiset kaipaavat mukavuutta ja helppoutta elämäänsä. Olen myös huomannut, että vanhemmat ihmiset lähtevät vapaaehtoistyöhön ystävän tai puolison innoittamana. Tuo sinun linkittämä vapaaehtoistyö sivusto oli minulle uusi tuttavuus ja valikoiva vaikuttaa todella laajalta!