Hintalappu nuorisotyölle

Nuorisotyön viikon ja sen teemojen jälkimainingeissa päätimme nostaa tapetille myös nuorisotyön viikolla kovaa keskustelua kirvoittaneen aiheen eli Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä ehdotetun nuorisotyön määrärahoihin kohdistuvan leikkauksen. Suomessa on jo tällä hetkellä noin 60 000 syrjäytynyttä nuorta ja alle 25-vuotiaita työttömiä on yli 54 000, eikä tämän hetkinen maailmantilanne tuo nuorille helpotusta. Koronakriisi kurittaa maamme taloutta ja samaan aikaan moni päättäjä vannoo, että 90-luvun laman virheitä ei tulla toistamaan.

Kuinka sitten onnistua tässä taistossa, jossa vaa`an toisessa kupissa painaa nuorten hyvinvoinnin ja työllisyyden turvaaminen pitkällä tähtäimellä?

Kuva: Pixabay

No ei ainakaan varmasti leikkaamalla nuorisotyön rahoitusta. Nuorisotyön rahoituksesta lähes koko rahoitus koostuu rahapelituotoista maksettavista määrärahoista. Ainoastaan etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta saavat valtionrahoitusta, joka turvaa osittain heidän toimintaansa toistaiseksi. Vuonna 2019 Veikkaus ilmoitti vähentävänsä peliautomaattien määrää 3 500:lla, joka sinänsä saattaa olla tukemassa rahapelaamisen vähentymistä joillain käyttäjäryhmillä. Nyt koronakriisin aikana kuitenkin pelikoneiden käyttö on vähentynyt entisestään ja samalla rahapelituotot ovat laskeneet merkittävästi. Voiko olla oikeudenmukaista, että nämä tekijät ovat yhteydessä siihen, että nuorten hyvinvoinnin eteen tehtävä työ kärsii?

Kun ajatellaan nuorisotyön jo ennestään pientä rahoitusta, on lähes 30% leikkaus nuorisotyön määrärahoista iso siivu. Se on niin iso siivu, että se on saanut toimijat liikkeelle. Nuorisotyön viikolla järjestettiin Allianssi ry:n toteuttama Ratkaistaan Suomen suurin ongelma-virtuaalitapahtuma, joka kokosi kaikki eduskuntapuolueet yhteen pohtimaan, miten estämme sen, ettei koronakriisi syrjäytä nuoria 90-luvun laman lailla.

Virtuaalitapahtumassa puolueet toivat esiin ratkaisuehdotuksiaan, joissa painottui ennaltaehkäisevät toimet sekä niiden saavutettavuus. Lisäksi mielenterveyspalvelut saivat paljon painoarvoa, joka korostui lähes kaikissa ratkaisuissa. Ennaltaehkäisevien toimien rinnalla myös nuorten koulutukseen ja työllisyyden tukemiseen oli lähdetty pohtimaan ratkaisuja. Tästä pääset näkemään tarkemmin puolueiden ratkaisuehdotukset, jotka koottiin virtuaalitapahtumassa diaesitykseksi.

On sanomattakin selvää, että nuorten hyvinvoinnin ja tulevaisuuden turvaaminen on nostettava aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ei vain siinä mielessä, mitä voitaisiin yleisellä tasolla tehdä toisin, vaan myös siinä mielessä, miksi juuri nuorisotyön rahoitusta ei pitäisi pienentää. Virtuaalitapahtumassa puolueiden ehdotuksissa esiin noussut ennaltaehkäisevän työn painotus tosiaan vaatii nuorisotyön arvostuksen ja resurssien lisäämistä sekä rahapelitoiminnan tuottojen alenemisen ratkaisemista kestävällä tavalla budjettiriihessä, kuten Kokoomus esitti ratkaisuehdotuksessaan.

Nuorisotyön vaikuttavuuden toteaminen nähdään edelleen monesti hankalasti mitattavana, mutta se ei saisi estää näkemästä työn merkityksellisyyttä. Nuorisotyön arvostuksen lisäämisen näkökulmasta voisi keskusteluun myös tuoda juuri sitä puolta, mitä vaille nuoret voisivat jäädä ilman nuorisotyön työpanosta. Rahoituksen pienentäminen voisi nimittäin muun muassa vaikuttaa monien nuorten vapaa-ajan viettoon ja sosiaalisiin kontakteihin. Se voisi olla lisäämässä polarisaatiota sekä viedä resursseja syrjintää vähentävältä asennekasvatukselta ja osallisuutta vahvistavalta työltä. Lisäksi se voisi viedä jonkun nuoren elämästä sen yhden tärkeän ja turvallisen aikuisen.

Nuorisotyöstä leikkaaminen koskettaa nuoria ja siksi se koskettaa myös meitä!

-Sirius

Jätä kommentti

Vastaa