Onko koulutus tärkeää?

Tämän viikon blogipostauksen aiheena on koulutuksen tärkeys.

Thln mukaan terveys ja hyvinvointi on selkeässä yhteydessä koulutukseen. Thl toteaakin, että huonommin koulutetut ovat alttiimpia terveysongelmiin sekä epäterveellisiin elämäntapoihin. Tietoa, taitoa sekä arvoja muokataan koulutuksen avulla. Koulutuksella on positiivisia vaikutuksia työmarkkina- sekä ammattiasemaan, joka puolestaan vaikuttaa talouteen sekä tulotasoon. Vanhempien koulutustaustalla on merkittävä lapsen tulevaisuuteen sekä lapsen valintoihin. Thl toteaakin, että lasten sekä nuorten koulutusvalinnat myötäilevät vanhempien valitsemaa polkua. Vanhempien sosiaalinen status sekä elämäntavat periytyvät osittain.

Yhteiskunnassamme on vaikeaa löytää työpaikka ilman työkokemusta tai koulutusta. Kun olet alle 25-vuotias ja olet vailla ammattia, on osallistuttava työllistä edistäviin palveluihin tai hakeutua koulutuksen pariin. Lainsäädännön mukaan alle 25-vuotiaan on haettava kouluun tai osallistua työllistämistä edistäviin palveluihin, jotta on oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Ammatinvalintaneuvoja auttaa nuorta tulevaisuuden valinnoissaan, jos hänelle itselleen ei ole vielä selvää mitä tulevaisuudesta tahtoisi. On olemassa erilaisia työnhakua edistäviä palveluita kuten; uravalmennus, työkokeilu sekä kuntouttava työtoiminta. Nuoren on tärkeää pysyä aktiivisena sekä muistaa se, että jos työpaikka tai koulupaikka ei tarjoudu ensimmäisellä haku kerralla, on tärkeä olla lannistumatta.

Suomessa opiskelua arvostetaan, ja noin 45% 17-vuotiaista opiskeleekin ammatillista tutkintoa itselleen. Kansainvälisessä tutkimuksessa luku on 5% korkeampi, kuin muiden maiden kohdalla. Etlan mukaan Suomen koulutus tasosta sekä tarjonnasta on pidettävä huolta. Tutkimuksessa kuitenkaan ei tuotu ilmi, että lukion käyneiden koulutustausta sekä palkkaus olisi parempi kuin ammatillisen tutkinnon suorittaneiden. Ammatillinen koulutus on suuressa arvostuksessa tietyillä työskentelykentillä, ja tarjoaakin paremman palkkauksen sekä työllistymisen. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan nuoret kuitenkin arvostavat lukiokoulutusta enemmän.

Ammatillista koulutusta tulisi arvostaa enemmän, koska opetuksen taso sekä saatavuus heikkenee. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen talous sekä kilpailukyky kärsii. Ilman tutkintoa työmarkkinoilla pärjääminen on haastavaa. Mitä lujemman tietotaidon ammattiin opiskelevat saavat, on heillä mahdollisuus vaikuttaa arvomaailmojen muutokseen yhteiskunnallisesti. Tämän takia osaaminen arvostus kasvaa ammatillisessa osaamisessa.

Kuva pixaby.com

Arviointikeskus keräsi tietoa 2018 syksyllä ensimmäisen luokkansa aloittaneiden oppilaiden kesken, siitä mitä he jo osaavat. Tätä kutsutaan alkumittaukseksi, jonka tarkoituksena on tehdä pitkäaikaista arviointia perusopetuksesta. Mittaustulosten mukaan erot ovat pieniä.  Tulosten mukaan tyttöjen taidot olivat hieman parempia kuin poikien, mutta kuitenkin pojat olivat taitavampia matemaattisissa taidoissa.

2018 vuonna suoritetussa PISA-arvioinnissa tytöt pärjäsivät poika paremmin. Arviointia suoritettiin tietyissä aineissa kuten; luonnontieteet, talousosaaminen, matemaattinen osaaminen sekä lukutaito. Lukutaidon suhteen tyttöjen osaaminen oli poikia huomattavasti parempi. Tulos on OECD-maiden suurin. Tytöillä on vaikeuksia pohdinnan ja arvioinnin suhteen, kun puolestaan pojilla on ongelmia tulkinnan ja ymmärtämisen kanssa.  Matemaattisten taitojen kohdalla, poikien ja tyttöjen välillä ei ollut suuria eroja. Poikien omien taitojen tietoisuus oli kuitenkin parempaa, kun tytöillä. Luonnontieteiden sekä talousosaamisen kohdalla ei ollut merkittäviä eroja.

Koetko sinä koulutuksen tärkeänä? Onko koulutuksella merkitystä työmarkkinoilla?

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

2 ajatusta aiheesta “Onko koulutus tärkeää?”

  1. Koulun ja opiskelun merkitys on todella suuri nykypäivänä. Koulutus, terveys, hyvinvointi ja talous ovat selvästi yhteydessä toisiinsa, ja koulutuksen hyvä taso tukee varmasti näitä kaikkia tekijöitä.

    Lukiota tuekseen sanoisin, että vaikka lukion käyneiden ja ammatillisen tutkinnon suorittaneiden välillä ei ole kovia palkkaeroja, lukio luo hyvän pohjan jatko-opiskelua varten, yleissivistää, lisää aikaa tulevaisuuden pohdiskelua varten ja auttaa edistämään omia tietoja ja taitoja. Mutta tietysti ammatillinen koulutus on yhtä tärkeä, sillä työpaikkoja on tarjolla riittävästi, ja sen vaikutus työmarkkinoilla on valtava.

    Mainitsit sen, että nuoret arvostavat lukiokoulutusta enemmän kuin ammatillista koulutusta, ja että ammatillisen opetuksen taso sekä saatavuus heikkenee. Koen itse koulutuksen todella tärkeäksi, joten kannustan sitä, että ammatillisen opetuksen laatua tulisi parantaa. Samalla voisi houkutella siihen enemmän ihmisiä laajentamalla opintojen tarjontaa. Tällä tarkoitan sitä, että ammatillisessa koulutuksessa voisi olla myös joitakin yleissivistäviä opintoja, kuten lukiossakin. Esimerkiksi psykologia ja laajemmat englannin opinnot. Näin ammattikoulujen opintojen taso nousisi, ja houkuttelisi samalla enemmän ihmisiä opiskelemaan.

  2. Koulutuksella on varmasti yleisiä hyötyjä, mutta on mielestäni aiheellista pysähtyä miettimään, millaisesta kouluttautumisesta on hyötyä ja sitä, kuinka hyvin koulutus valmistaa työelämään. Vaikka koulutusohjelmat ja opetussuunnitelmat kaikilla asteilla pyritään parhaan mukaan räätälöimään työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin, surullinen tosiasia on, että koulutus tulee aina askeleen jäljessä.
    Tämä vie meidät ikuiseen oppimiseen: työelämän moderniin trendiin, jossa aina on jotain uutta opittavaa, eikä kukaan koskaan ole valmis tekijä. Onhan se kaunis ajatus, että aina voi oppia uutta, mutta se on mielestäni myös turhauttavaa ja epäreilua, kun mikään ei riitä ja aina pitää pyrkiä parantamaan. Samaan aikaan kouluttautumista ei nähdä työnä eikä se saa työn veroista arvostusta.
    Toivoisin, että kouluttautumisella olisi itseisarvo, eikä sitä nähtäisi pelkkänä välineenä yhteiskunnallisen aseman tai työpaikan saavuttamiseksi.

Kommentoi