Ajatuksen voima

Viime aikoina on paljon tutkittu sitä, miten ajatuksemme vaikuttavat terveydentilaamme sekä miten jotkut ovat saaneet apua terveydellisiin haasteisiin totuttuja ajatustapojaan muuttamalla. Tämä aihe herättää syystäkin monia mielipiteitä. Haluankin heti alussa epäselvyyksien välttämiseksi sanoa, etten tarkoita tässä vaikeampia mielen sairauksia, kuten syvempää masennusta tai psykoosia, joihin voi sairastua otollisena hetkenä ajatustavoista riippumatta. Uskon kuitenkin, että sillä, miten suhtaudumme itseemme ja miten ajattelemme itsestämme ja muista, voi olla yllättävänkin suuria vaikutuksia terveydentilaamme ja mielenterveyteemme.

Kuva: Pixabay

Kaikki me kerromme tarinoita ja tulkintoja itsestämme, elämästämme ja ympäröivästä maailmasta oman näkemyksemme ja tunnetilamme mukaan. En itse ole yltiöpäisen positiivisen ajattelun kannattaja ja uskon, että kaikenlaisilla ajatuksilla ja tunteilla on oma paikkansa ja aikansa elämässä. Oma kokemukseni kuitenkin on, että negatiiviset ajatukset saattavat jäädä helposti kiertämään ”noidankehää” pitkiksikin ajoiksi ja pidemmällä aikavälillä aiheuttaa terveydelle haitallisia ajattelumalleja. Vanhoissa sanonnoissa kuten ”olet mitä ajattelet” ja ”se mitä ajattelemme, siksi tulemme” piileekin varmasti oma viisautensa.

Luin aiheeseen liittyvän psykologi Annakaisa Turpeisen kirjoittaman kiinnostavan artikkelin Myötätunto terapeuttisena tekijänä. Artikkelissa kerrottiin, kuinka myötätuntoinen tapa kohdata toisen ihmisen haasteet ja kärsimys auttaa ymmärtämään toisen kokemusta ja luo terveyttä edistävän ilmapiirin. Työskennellessämme sosiaali- ja terveysalalla olemme siinä mielessä etuoikeutetussa asemassa, että myötätuntoinen ajattelu muita kohtaan kehittyy melkeinpä luonnostaan. Varjopuolena liiallisella muiden ongelmien kuuntelulla ja muiden auttamisessa voi kuitenkin tulla oma uupuminen. Tärkeää olisikin muistaa kehittää myös myötätuntoa itseä kohtaan, mikä ei ainakaan itselle ole ollut aina ihan helppoa.

Myötätunto itseä kohtaan eli itsemyötätunto on paljon tutkittu näkökulma inhimillisen hyvinvoinnin vahvistamisessa sekä ahdistuksen ja masennuksen hoidon tukena. Itsemyötätuntoisena ihmisenä annat itsellesi hyvää palautetta saavutuksista ja myös yrittämisestä. Itsemyötätunto on suhtautumistapana ymmärtävä ja lohduttava. Se on ehdoista vapaata lämmintä suhtautumista itseen, omiin virheisiin ja heikkouksiin. Itsemyötätunto auttaa selviämään elämän vaikeista paikoista ja ajoista paremmin eteenpäin. Tätä selviämisen kykyä kutsutaan myös resilienssiksi. Itsemyötätunnon vastakohtana voidaan nähdä kehon stressitiloja nostava, yksinäisyyden kokemusta vahvistava ja jopa masennusta aiheuttava negatiivinen itsekriittisyys.  

Muutama vinkki itsemyötätunnon vahvistamiseen:

  1. Ystävällisyys – ystävällinen ja ymmärtävä asenne itseä kohtaan vaikeissa hetkissä ja kokemuksissa.
  2. Yhteinen inhimillisyys – omien kokemusten näkeminen osana laajempaa ihmisen elämää sen sijaan, että näkisi esimerkiksi omat haasteet eristävänä, erillisyyttä korostavina kokemuksina.
  3. Tietoinen läsnäolo – vaikeiden kokemusten ja ajatusten tiedostaminen ja hyväksyminen sen sijaan, että luo mielen negatiivisia kehiä, jotka herkästi tulevat ainoaksi totuudeksi.

Lähde:

https://www.mielipalvelut.fi/artikkelit/myotatuntokeskeisyys-terapeuttisena-tekijana/

9 kommenttia artikkeliin ”Ajatuksen voima

  1. Ines Tjäder

    Tuomas,
    kirjoitat laadukkaasti tärkeästä aiheesta!
    Itselläni on myös vielä kehittämistä itsemyötätunnon vahvistamisessa. Toisaalta kun asian tiedostan, voin pikkuhiljaa sitä myös kehittää ja olla armollinen itseäni kohtaan myös niissä kehityksen askelissa. 🙂
    Eräs huomion arvoinen seikka on myös se, että itsekriittisyys ja huono itsetunto eivät kulje automaattisesti käsikädessä. Hyvän itsetunnon omaava henkilö voi olla hyvinkin itsekriittinen.

  2. Tuomas Heinämäki

    Kiitos Ines paljon kommentistasi! Kehitettävää on tässä asiassa itselläkin vielä paljon, mutta juuri tuo asian tiedostaminen on jo tärkeä ensiaskel kohti itsemyötätuntoisempaa elämää. Hyvä, kun nostit tuon itsetuntoasian esille! Mietin aluksi, että olisin kirjoittanut tässä blogitekstissä myös siitä. Totesin kuitenkin lopulta, että tekstiä oli pakko rajata ettei tulisi liian pitkäksi. Hyvä itsetunto on tottakai plussaa elämässä, mutta itsetunto nojaa kuitenkin itsemyötätuntoa enemmän ulkoisiin saavutuksiin ja menestykseen. Itsetunto vertailee myös helpommin itseä muihin ja on tosiaan alttiimpi itsekriittisyydelle. Monimutkaisia asioita, mutta mielenkiintoisia 🙂

  3. Anastacia Lindeman

    Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta!
    On todella tärkeää osata olla itselleen armollinen, ja nähdä myötätuntoa muiden lisäksi myös itseä kohtaan. Mieli on monin tavoin todella hauras, negatiiviset ajatukset voivat ottaa helposti vallan, ja normalisoitua niin, että sitä ei edes välttämättä itse tajua. Itse olen sitä mieltä, että ajatustavallamme on suuri vaikutus elämään, ja siihen kuinka muut meidät näkevät.

  4. Joona Rytkönen

    Kiitos ja kumarrus blogitekstistä!

    Tämä on aihe, mistä mielestäni pitäisi puhua niin paljon enemmän ja kovempaan ääneen! Olen työskennellyt freelance-artistina ja erityisesti taidepiireissä itsekriittisyys, itsensä tallaaminen ja muu sortaminen on niin yleistä, että välillä se koetaan “normaaliksi ja oikeaksi tavaksi” elää ja olla. Erityisesti huomiosi, että meidän pitäisi kehittää ja parantaa myötätuntoa itseämme kohtaan osui, upposi ja resonoi itsessäni. Tämän blogitekstin saisivat lukea kaikki opiskelijat, työelämässä olijat, taiteilijat, vanhemmat, pedagogit… Kiitos vielä kerran hyvästä ja tärkeästä tekstistä!

  5. Katri Aartoaho

    Kiitos mielenkiinoisesta postauksesta! Tekee hyvää välillä pysähtyä pohtimaan omaa ajatteluaan tarkemmin ja sen tämä postaus teki minulle! Lisäksi hyvä muistutus siitä miten tärkeää on olla myös itselleen armollinen ja kehua välillä myös itseään. Suosittelen katsomaan THL:n paloma koulutuksen videon: empatia ja myötätuntouupumus. Sieltä voi saada vinkkejä jaksamiseen työssä sosiaalialalla.

  6. Tuomas Heinämäki

    Kiitos Anastacia paljon kommentista! Mieli on todellakin yllättävän hauras ja ajatukset helposti järkähtäväisiä eri suuntiin. Usein sitä tosiaan havahtuukin ihmeissään siihen, kuinka nopeasti mielentila voikin muuttua ja negatiiviset ajatukset ottavat vallan. Parhaat lääkkeet tähän, mitä itse olen keksinyt, on koittaa olla mahdollisimman tietoinen näistä mielentilan muutoksista ja ajatusten kudelmista, joita koko ajan luomme. Lisäksi on hyvä tietoisesti lisätä myötätuntoista ajatustapaa itseä ja muita kohtaan.

  7. Tuomas Heinämäki

    Kiitos Joona ja Katri mahtavista kommenteista! Mukavaa kun tämä aihe puhuttelee myös muita. Itselle tämän tyylisen aiheen pohdiskelu tuntuu myös todella kiinnostavalta ja tärkeältä. Nykymaailmassa sitä tosiaan helposti ei aina muista pysähtyä kuuntelemaan ajatuksiaan ja, jos pysähtyy, niin helpommin tarrautuu niihin negatiivisiin itsekriitisiin ajatuksiin. Tervehenkinen itsekritiikki, joka vie meitä eteenpäin eri tilanteissa, on varmasti välillä paikallaan, mutta jatkuva negatiivinen itsekriittisyys, josta Joona kerroit on varmasti pidemmän päälle todella raskasta.

    Kiinnostuin myös paljon tämän postauksen kirjoituksen myötä itsemyötätuntoisuudesta ja tajusin sen tärkeyden. Uskon myös, että tällaisesta ajattelutapojen muutoksesta olisi apua monille. Kiitos Katri THL:n paloma koulutuksen videovinkistä. Katson todellakin sen. Uskon myös, että tämän tyylistä tietoa tarvitaan monilla aloilla ja varsinkin sosiaalialalla.

  8. Linda M

    Hei Tuomas, erittäin mielenkiintoinen ja itselle ajankohtainen aihe!
    Olen omassa, sekä myös läheisteni elämässä todella huomannut, kuinka suuri vaikutus omilla ajatuksilla on hyvinvoinnin kannalta. Toisinaan on niin helppo ajautua juurikin tuohon noidankehään, jossa jäädään vellomaan negatiivisiin ajatuksiin ja tällöin myös helposti jää ne positiivisetkin asiat huomaamatta. Tulee ainoastaan märehdittyä kaikkea pieleen mennyttä, ja saatetaan elää asenteella “pessimisti ei pety”.

    Olen joskus joutunut itse luopumaan tällaisista ihmissuhteista, jotka ovat myrkyttäneet omaa mieltäni ja koittaessani pysyä optimistisena, on joku toinen henkilö saattanut yrittää vetää minua mukaansa kurjuuteen. Enkä minäkään tässä tapauksessa puhu mistään vakavista mielenterveyden häiriöistä, ainoastaan henkilöistä, jotka ovat syystä tai toisesta jumittuneet negatiivisuuteen, enkä heitä ole yrityksistä huolimatta saanut vedettyä sieltä pois. Myönnän kyllä myös itse ajoittain kallistuvani pessimismin puolelle, jolloin olen kritisoinut itseäni kaikesta mahdollisesta, mutta pikkuhiljaa opettelen myötätuntoa itseäni kohtaan ja yritän pitää ajatukset pääsääntöisesti siellä positiivisen puolella. Toki kyllähän niitä kielteisiäkin ajatuksia ja tunteita saa ja pitää tuntea, kunhan ei antaisi niille liikaa valtaa.

    Mainitsit tekstissä tuon ihanan käsitteen resilienssi, josta itseasiassa tulin lukeneeksi kirjan. Siinä käsiteltiin juuri mm. sitä, kuinka resilienssiäkin pystyy harjoittamaan. Mitä resilientimpi henkilö on, sitä parempi kyky sietää vastoinkäymisiä ja stressiä, ja sitä useammin tulee valittua niitä myönteisiä tunteita. Kun taas kääntöpuolena kasaantunut stressi/vastoinkäymiset lisäävät masentuneisuuden riskiä, jolloin kielteiset tunteet ottavat vallan. Resilienssiä pystyy harjoittamaan esimerkiksi altistamalla itseään “hallituille annoksille” stressiä, kuten viemällä itsensä epämukavuusalueensa ulkopuolelle tietoisesti. Olen kokeillut, ja kyllä uskon siinä olevan perää! Kannattaa kokeilla 😉

    1. Tuomas Heinämäki

      Kiitos Linda paljon kommentista! Mielenkiintoista pohdintaa! Hyvä, kun otit esille, myös tärkeän aiheen siitä, miten oma mieli ja ajatukset vaikuttuvat läheisten tavasta ajatella asioista. Kokemuksella voin sanoa myös, miten läheisen ihmisen jatkuva negatiivinen ajattelutapa vaikuttaa nopeasti myös omaan mielentilaan ja ajatuksiin. Minusta onkin todella hyvä, että olet osannut luopua tällaisesta ihmissuhteesta! Monesti ei välttämättä tajua tai uskalla irrottautua ihmissuhteesta, joka on omalle terveydelle haitallinen. Uskon, että itselle haitallisista ihmissuhteista irrottautuminen on tärkeä osa myös itsemyötätunnon harjoittelua. Onhan se helpompi nähdä asiat positiivisemmin, jos lähiympäristö tukee tällaiseen ajattelutapaan.
      Kiitos, kun valaisit tarkemmin myös resilienssiä! Tämäkin on todella mielenkiintoinen käsite ja varmasti liippaa aika läheltä itsemyötätunnon kanssa. Tuossa hallitussa stressialtistuksessa on varmasti viisautta. Pitää vain olla tietoinen omasta sen hetkisestä stressinsietokyvystä 🙂

Vastaa