Suomi on ainoa pohjoismaa, joka vaatii sukupuoltaan korjaavalta sterilisaatiota ja transsukupuolisen täytyy lain mukaan luopua haaveistaan saada lapsia. Tämä on törkeä ihmisoikeusloukkaus, josta Suomi on saanut huomautuksia enemmän kuin yhden kerran. Suomessa voimassa oleva translaki vaatii lisäksi sukupuoltaan korjaavalta täysi-ikäisyyttä, lukuisia lääketieteellisiä tutkimuksia ja todisteita siitä, että henkilö elää vastakkaisen sukupuolen sukupuoliroolissa. Translain kohdalla Suomi on merkittävästi jäljessä Euroopan- ja maailmanlaajuisista ihmisoikeuskehityksestä. Missä viipyy translain uudistus ja mistä siinä on kyse?
Mikä on Suomen nykyinen translaki ja miksi se on niin jäljessä muista maista?
Suomen nykyinen translaki loukkaa transihmisien oikeuksia. Kansainvälisten ihmisoikeussuositusten mukaan sukupuolen juridisen vahvistamisen prosessin on oltava nopea, sujuva ja sen on kunnioitettava ihmisten yksityisyyttä ja ihmisarvoa. Suomi on hyväksynyt nämä suositukset mutta silti Suomen nykyinen translaki ei noudata niitä. Jo aikaisemmin tekstissä mainitsemani pakkosterilisointi, täysi-ikäisyys vaatimus ja pitkä lääketieteellinen prosessi loukkaavat kaikki ihmisoikeuksiamme.
Yhä useammat Euroopan maat ovat uusineet omien maidensa translait. Itsemääräämisoikeus sukupuoleen toteutuu tällä hetkellä muun muassa Tanskassa, Norjassa, Irlannissa ja Maltalla, sterilisaatiosta ollaan luovuttu muun muassa Ruotsissa, Espanjassa ja Portugalissa ja täysi-ikäisyys vaatimuksesta ollaan luovuttu muun muassa Norjassa ja Hollannissa.
Miksi Suomen translakia ei olla sitten uudistettu?
Hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan translain kokonaisuudistukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön luoma työryhmä julkaisi tämän vuoden helmikuussa raportin, joka sisälsi vaihtoehtoisia malleja translain uudistukseen. Nämä muutosehdotukset perustuvat Suomelle annetuille suosituksille. Translain kokonaisuudistus vaikuttaa kuitenkin tällä hetkellä jäävän puolitiehen, jonka lisäksi se vaikuttaa olevan jäämässä muiden ajankohtaisten asioiden, kuten koronavirusepidemian hillitsemisen jalkoihin.
Translain uudistus & tavoitteet
- Translainuudistuksen myötä juridinen sukupuoli ei perustu vuosia kestävään lääketieteelliseen prosessiin vaan se perustuu henkilön omaan ilmoitukseen. Tämä tarkoittaisi sitä, että oikean sukupuolen kirjaaminen virallisiin papereihin, kuten passiin onnistuisi helpommin.
- Tämän hetkisen translain mukaan juridisen sukupuolen korjaaminen vaatii todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä. Tämä poistuisi uudistuksen mukana.
- Tämän hetkinen translaki vaatii sukupuolta korjaavalta täysi-ikäisyyttä mutta uudistuksen jälkeen alaikäinen henkilö voi korjata sukupuolensa huoltajan suostumuksella.
- Tavoitteena on lisäksi avata neuvottelut kolmannen sukupuolivaihtoehdon lisäämisestä väestörekisterijärjestelmäämmme.
Lue lisää translain uudistuksesta täältä>>
Värikkäin terveisin:
Krista Jurvelin
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Selkeästi kerrottu ja selitetty translain uudistuksesta! Asia on tosiaan tärkeä ja sen toteutuminen vahvistaa Suomen kansalaisten tasa-arvoa ja jopa hyvinvointia.
Kiitos tästä julkaisusta, en tiennyt Suomen translain olevan ihan näin jäljessä muista maista. En voi jotenkin ymmärtää, miten ja miksi sukupuolen korjaamisella olisi mitään tekemistä ihmisen lisääntymiskyvyn kanssa.
Törmäsin aikaisemmin tänään sattumoisin artikkeliin, jossa eräs henkilö oli kertonut katuneensa sukupuolenvaihdostaan. Näitä kertomuksia usein kierrellään ja käännellään niin, että transsukupuolisuus olisi vain “ohimenevä vaihe”. Joidenkin todellisuutta tämä varmasti on, mutta ongelmana onkin se, että ilmiö rinnastetaan pätemään myös jokaiseen muuhun transsukupuoliseen henkilöön.
Internetin ihmeellinen maailma on mahdollistanut uudenlaisen verkostoitumisen ja avannut lukemattomia ovia vähemmistöille. Omien haasteiden, mieltymysten tai ominaisuuksien kanssa ei tarvitse olla enää yksin, vaan tukea saa aikaisempaa helpommin muilta samanhenkisiltä ja -kaltaisilta ihmisiltä. Hyväksyntää he tästä huolimatta tarvitsevat ja ansaitsevat myös yhteiskunnaltaan, joten on hienoa, että neuvottelut kolmannesta sukupuolesta halutaan avata. Sukupuolia on toki esitetty olevan yhä useampi, mutta suunta on oikea.
Detransitio ei ole mikään todiste siitä, ettei transsukupuolisuus olisi todellista. Yhtenä esimerkkinä kyseessä voi olla yksilön muunsukupuolisuus, vaikkapa joustava sukupuoli (genderfluid), jolloin yksilö kokee olevansa sekä mies että nainen. Palaten varsinaiseen pointtiini näin monen kilometrin kiertotien kautta (pahoittelut, jaarittelu on kiroukseni); se, ettei yhteiskuntamme vielä tunnista kuin vain kaksi sukupuolta, pakottaa genderfluidit identifioitumaan joko mieheksi tai naiseksi. Tämä aiheuttaa paitsi päänvaivaa ja mielenterveydellisiä häiriöitä, myös identiteettikriisiä ja myöhemmässä elämässä potentiaalisesti katumusta sukupuolen korjaamisesta. Monessa lomakkeessa olen kyllä huomannut sukupuolen maininnassa olleen myös “muu” lokerikko, mutta suurempia rakenteellisisa muutoksia kyllä kaivataan pikaisesti!
Yritän miettiä syvempää motiivia Suomen varsin keskiaikaiselta kuulostavalle translaille ja löydän yhden. Kyse on kuitenkin suhteellisen suuresta ja kokonaisvaltaisesta transitiosta, ei enää mistään ananastatuoinnista sääressä. Lainsäätäjien piiloagenda on saattanut olla tehdä prosessista niin haastavan, että sitä miettivät harkitsevat asioita useamman kerran ja todellakin ovat vakuuttuneita asiastaan jos ja kun käyvät sen läpi.
Mutta…
Sterilisaatio? Elettävä “uuden sukupuoliroolin mukaisesti”?
Kukahan inkvisiittori keksi tämän sterilisaatioidean ja mihinkähän järkiajatukseen se perustuu? En viitsi edes googlettaa. Miksi pitäisi elää uuden sukupuoliroolin mukaisesti? On vissiin lihaa syövä, lätkää katsova ja bisseä kiskova translady joidenkin mielestä sen verran kauhistus, että ei ei.
Mitä tulee täysi-ikäisyysvaatimukseen, niin se on mielestäni perusteltua. Kuten olemme luennoilla jo oppineet lapsen ja nuoren aivojen kehityskaaresta on enemmän kuin vastuullista määritellä edes täysi-ikäisyys rajaksi. Ilman sitä hetken mielijohteesta tehtyjä päätöksiä syntyisi varmasti, vaan tällä kertaa ei pelkkä pyyhekumi riitä jos alkaa kaduttamaan.