Arjen pienet hetket

Kuva: Pexels
Kuva: Pexels

Lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttaa paljon se, millaista tukea hän saa vanhemmiltaan ja omasta kasvuympäristöstään. On tärkeää muistaa arjessa kehua pieniäkin onnistumisia, jotta saadaan lapsen minäkuvaa kasvatettua. Osalla lapsista tietyt käyttäytymisen piirteet saattavat tuottaa vanhemmille hankaluuksia kasvatuksessa. Siihenkin, kuinka selviydymme arjen pulmista voi vaikuttaa monenlaiset tekijät, esimerkiksi unenpuute, tunnetilat ja motivaation puute.

Jos lapsella on hankaluuksia kohdata ympäristötekijöitä, ja hänelle osoitettuja odotuksia esimerkiksi neuropsykologisien häiriön kuten ADHD:n vuoksi, voi tulla vastaan tilanteita, joissa lapsen kyky kohdata tilanne ja sen vaativat kriteerit, eivät kohtaa ja näin syntyy ristiriitainen tilanne. Tarkkaavaisuuden, ylivilkkauden ja impulsiivisuuden lisäksi saattaa myös ilmetä liitännäishäiriöinä tunne-elämän pulmia, aistitiedon käsittelyn vaikeuksia sekä puheen tai kehityksen häiriöitä ja niillä voi olla suuri vaikutus siihen, kuinka lapsi selviää arjen hetkistä. On siis tärkeää luoda tilanteet lapselle niin, että hänen olisi mahdollista saada kokea onnistumisen tunteita ja näin päästä kasvattamaan omaa minä kuvaansa. Alla listattuna hieman arkipäiväisiä tilanteita ja käytännön vinkkejä.

Kuva: Pexels
Kuva: Pexels

Syöminen

ruokailutilanteissa on tärkeää sopia yhdessä lapsen kanssa tietyt säännöt, ja muistaa pitää niistä kiinni. Poista häiriötekijät näkyviltä ja toimi itse lapselle esimerkkinä syömisen kanssa. Mikäli lapsi ei halua syödä, älä pakota häntä siihen, jotta vältytään valtataistelulta. Muista kannustava käytös esimerkiksi uuden ruoka-aineen maistamisesta. Mikäli lapselle ei maistu juuri kyseinen ruoka, Vältä monenlaista tarjottavaa, jottei lapsi koe saavansa päätösvaltaa. Ilmoita lapselle, että tänään on vain tätä tiettyä ruokaa tarjolla ja jos ruoka ei silti maistu, ilmoita että sitten syödään myöhemmin.

Pukeutuminen

Pukeutumisen eri vaiheita on helpompi muistaa, jos esillä on kuvia eri vaiheista. Varaa pukeutumiseen aina tarpeeksi aikaa, sillä hoputtaminen saa useasti tilanteen sekasortoiseksi. Pyri tekemään pukemisesta hauska tilanne, jotta lapsi jaksaisi paremmin keskittyä. Mikäli lapsella on taipumusta herkkyyksille, ota huomioon esimerkiksi vaatteiden tietyt materiaalit, jotka saattavat tuntua lapsesta ikävältä.

Peseytyminen ja wc käynnit

Pyri pitämään peseytymisen järjestys aina samassa järjestyksessä. Tämä auttaa lasta muistamaan peseytymisen eri vaiheet ja hän osaa odottaa mitä on vuorossa seuraavaksi. Kun ohjeistat lasta, ohjeista vain yksi ohje kerrallaan, näin lapsi ei kuormitu liiasta puheen tulvasta. Tee pesutilanteista hauskoja, voitte valita yhdessä hyväntuoksuisia pesuaineita tai keksiä pesutoimien ajaksi loruja tai lauluja. Lapsi saattaa kokea pesutilanteet ikäviksi, joten tällainen toiminta vie lapsen huomion pesutilanteesta pois. Wc käynneissä on hyvä muistaa säännöllisyys ja rutiinit, jotta lapsi osaa itse ennakoida seuraavia tapahtumia. Lasta voi helpottaa muistamaan wc käynnin vaiheita esimerkiksi kuvilla.

Siirtymätilanteet

Usein siirtymätilanteet koetaan haastaviksi tilanteiksi, sillä lapsi saattaa kokea tilanteen epämieluisaksi esimerkiksi kivan leikin jouduttuaan lopettamaan ja siirtymään syömään, pukemaan tai muuhun ei niin kivan asian piiriin. Siirtymätilanteita voidaan helpottaa rutiineilla, jotka toistuvat päivittäin, näin lapsi tietää mitä on tulossa ja hän osaa ennakoida tilanteen. Myös vanhemman selkeät ohjeistukset auttavat lasta jäsentämään asioita paremmin. Illalla on hyvä laittaa seuraavan päivän vaatteet valmiiksi saataville ja valmiiksi oikeaan järjestykseen, jotta pukeutumiskokemus olisi lapselle mahdollisimman mieluisa ja onnistumisen kokemuksia tulisi. Varaa aina aikaa riittävästi ja muista kehua onnistumisista!

Nukkuminen

Monet lapset, jotka kokevat tarkkaavaisuuden tai ylipäätään neuropsykiatrisia ongelmia, voivat myös kärsiä unettomuudesta ja vaikeudesta nukahtaa. On todella tärkeää, että lapsi saa tarvittavan määrän unta päivittäin, sillä väsyneenä yliaktiivisuus ja impulsiivisuus yleensä korostuvat. Unen laatu vaikuttaa myös paljon vanhemmilla siihen, kuinka jaksaa arkea pyörittää. Erityislapsen vanhempana tarvitaan paljon pitkäjänteisyyttä, joten pyri maksimoimaan myös oma unensaantisi. Nukkumaan menossa on hyvä pitää tietyt rytmit, jotka toistuvat päivittäin. Varmista että lapsi on tarpeeksi väsynyt sänkyyn mentäessä ja vältä ruutuaikaa n. tunti ennen nukkumaanmenoa. Kevyt hierominen, silittely sekä painopeitto voi auttaa lasta rauhoittumaan ja nukahtamaan helpommin.

Kuva: Pexels
Kuva: Pexels

Lapsi, jota ivataan, oppii pelkäämään. Lapsi, jota arvostellaan, oppii tuomitsemaan. Lapsi, jota petetään, oppii pettämään. Lapsi, joka kohtaa vihamielisyyttä, oppii hyökkäämään. Lapsi, joka saa hellyyttä, oppii rakastamaan. Lapsi, jota rohkaistaan, oppii luottamaan itseensä. Lapsi, joka saa tuntea totuuden, oppii ymmärtämään oikeutta. Lapsi, jota kiitetään, oppii olemaan kiitollinen. Lapsi, joka näkee annettavan omasta muille, oppii olemaan huomaavainen. Lapsi, joka saa tietoa, oppii tuntemaan viisauden. Lapsi, jota kohtaan tunnetaan kärsivällisyyttä, oppii olemaan pitkämielinen. Lapsi, joka elää onnellisena, löytää rakkauden ja kauneuden.

Ronald Russell

Vanhemmalle:

Huolehdi itsestäsi, tee lista siitä, mikä saa sinut voimaan hyvin ja mitä sinä tarvitset jaksaaksesi arjessa. Ole armollinen itsellesi ja pyhitä itsellesi tarpeeksi omaa aikaa. Jos kanssasi ei ole toista aikuista jakamassa arkea, on mahdollista saada apua myös kunnan, järjestöjen ja yritysten kautta. Koska elämässä koemme monenlaisia tunteita, anna itsellesi sallia myös negatiiviset tunteet. Vaikka olet vanhempi, sinulla on myös lupa tuntea kiukkua, vihaa, turhautumista ja väsymystä. Aina ei tarvitse, eikä pidäkään jaksaa. Älä epäröi pyytää apua, se ei tee sinusta yhtään sen huonompaa vanhempaa.

Muista, että olet arvokas juuri tuollaisena!

Lähteet: Arkitoimimaan-Vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen. ADHD liitto ry.

Jätä kommentti

Vastaa