Moikka! Tänään ajattelin kertoa teille vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta. Olen itse aiemmalta ammatiltani viittomakielen tulkki ja olen opiskellut myös puhevammaisten tulkiksi. Näin ollen minulla on kokemusta vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista tulkin näkökulmasta. Minusta tuntuu, että erityisesti puhevammaiset henkilöt tai heidän lähipiirinsä eivät aina ole tietoisia oikeudesta tulkkauspalveluun ja siksikin halusin kertoa teille nyt enemmän tästä asiasta.
Kuten montaa yhteiskunnan pyörittämää toimintaa, niin tätäkin, säätelee laki. Laki on nimeltään laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta. Tulkkauspalvelulaki määrittelee sen, kenellä on oikeus saada Kelan maksamaa tulkkauspalvelua. Tulkkauspalvelua voi saada, jos henkilöllä on kuulovamma, näkövamma tai puhevamma, joka vaikeuttaa henkilön osallistumista yhteiskunnan eri toimintoihin, kuten vaikkapa opiskeluun, työssäkäyntiin, harrastamiseen tai eri paikoissa asiointiin.
Henkilöllä on oltava käytössään jokin kommunikaatiomenetelmä, jotta tulkkipalvelupäätöksen voi saada. Kommunikaatiomenetelmiä, joilla voidaan tulkata, on todella monia. Mainitsen tässä niistä nyt muutamia. Voit siis olla esimerkiksi viittomakielinen, viitotulla puheella kommunikoiva, tukiviittomin, kuvin tai vaikkapa jonkin laitteen tai sovelluksen avulla kommunikoiva, jotta sinulla on oikeus saada tulkkauspalvelua.
Tulkkauspalvelupäätöstä haetaan Kelalta ja sitä varten tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijan tai puheterapeutin lausunto kommunikaatiostasi ja tulkin tarpeestasi. Sitten, kun olet saanut Kelalta päätöksen tulkkauspalvelusta, voit alkaa käyttää tulkkia ihan missä vain häntä tarvitset kommunikointia edistämään, vaikkapa päivätoiminnassa, koulussa tai sukulaisten kanssa jutellessa.
Kehitysvammaisilla henkilöillä voi olla haasteita kommunikoinnissa muiden kanssa. Tällöin kommunikoinnissa voi auttaa se, että puhevammaisten tulkki, joka on henkilölle tuttu ja ymmärtää tätä hyvin, voi eri tavoilla ja menetelmillä auttaa henkilöä ilmaisemaan itseään muille ja tätä kautta osallistumaan yhteiskuntaan paremmin. Tulkki voi myös tarvittaessa tulkata muiden puhetta henkilölle, esimerkiksi piirtämällä viestiä tukevia kuvia, kirjoittamalla ydinsanoja tai vaikka käyttämällä asiakkaan kuvakansiota.
Jos sinusta tuntuu, että sinulle tai jollekin tutullesi voisi olla apua tulkkauspalvelusta, kannattaa tutustua asiaan lisää esimerkiksi Kelan sivuilta (https://www.kela.fi/vammaistentulkkauspalvelu-hae-oikeutta). Toivottavasti saitte tästä kirjoituksesta uutta tietoa vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Sain paljon uutta tietoa tästä kirjoituksessa. Olen itse työssäni käyttänyt paljon tukiviittomia, mutta en tiennyt jonkin kommunikaatiomenetelmän käytön olevan edellytys tulkkipalvelupäätöksen saamiselle. Ja kiitos vinkistä Kelan sivuille mistä löytyy lisää tietoa. Toivottavasti sinulla oli mukava itsenäisyyspäivä.
Kiitos kommentista. Joo, jonkinlainen kommunikaatiomenetelmä pitäisi olla, jotta tulkin käyttäminen käytännössä on mahdollista. Menetelmä voi kuitenkin olla vaikka se, että osaat ilmaista kyllä ja ei, jolloin tulkki voi kysymysten avulla selvittää asiaa, jonka haluat kertoa. Kyllä ja ei voidaan myös ilmaista monella tavalla, esimerkiksi viittoen, puhumalla, osoittamalla kuvasta, osoittamalla katseohjautuvalla ohjelmalla tms. Kommunikaatiomenetelmä voi myös olla se, että osaat kuvien avulla ilmaista itseäsi. Menetelmiä on todella monenlaisia ja ne voivat olla jokaisella varsin yksilöllisiä. Siksi on hyvä löytää tulkki, joka osaa henkilön käyttämää menetelmää tai ainakin oppii sitä nopeasti, jos ei se heti olisikaan täydellisesti hallussa.
Postauksen aihe oli itselleni ennalta vieras ja se sisälsi paljon uutta tietoa. Mainitsit postauksessa, että kokemuksesi mukaan tietoa oikeudesta tulkkauspalveluun ei aina välttämättä ole heillä, joita se koskettaa. Tämä kuulostaa ikävältä, koska uskoisin tulkkauspalvelun olevan monelle välttämättömyys, jotta voi toimia eri yhteisöissä. Kiinnostaisi tietää, mitä kautta tieto oikeudesta yleensä saavuttaa palvelua tarvitsevat ja mikä on syy siihen toiset jäävät tiedon ulkopuolelle? Pitää tutustua aiheeseen vielä lisää. Hyvä ja informatiivinen postaus!
Kiitos kommentista! Viittomakielen tulkkaus on Suomessa jo yleisesti varsin tunnettua ja siitä osataan kuuroille ihmisille paremmin kertoa jo vertaisten toimesta, sekä sairaalassa, puheterapiassa ynnä muissa instansseissa. Tästä syystä viittomakielen tulkkia käytetään luultavasti enemmän kuin puhevammaisten tulkkia. Puhevammaisille tulkkaus ei ehkä vielä ole yhtä tunnettu palvelu, eikä vammaisen henkilön lähipiiri tai välttämättä aina edes viranomaiset osaa kertoa henkilölle, että tällä olisi oikeus käyttää tulkkipalveluja. Varmasti tietoisuus asiasta kuitenkin koko ajan kasvaa ja ihmiset alkavat käyttää tulkkia enemmän, jos siitä heille kommunikaatioon on apua.
En ollut tietoinen, että tällainen on mahdollista. On lohduttavaa ajatella, että yhteiskunnan rajalla tai sen ulkona olevilla on mahdollisuus kommunikointiin tavalla, joka aiemmin on koettu hankalaksi.
Ajat tärkeää asiaa tällä postauksella, kiitos panoksestasi. Toivottavasti tämä löytää tarpeessa olevan!