—Tämä ei mene läpi, sanoo lähikaupan kanssa. Se sama, jolle Maija ja Kaarna ovat vanhuksia. — Onkohan siinä kortissa jotain vikaa? pohtii Kaarna. Maija tuntee häpeän nousevan kaulasta poskille tajutessaan, että tänään ei olekaan maksupäivä, vaan huomenna. Tili on taas tyhjä. Hän katsoo ohi molempien ja sanoo Kaarnalle, että kortissa on ollut jotain vikaa lähiaikoina. —Mennään kotiin. Soitan sinne pankkiin. Maija kuulee takanaan kassan päivittelevän taas kerran jotain vanhuksista seuraavalle asiakkaalle. Maija kääntyy ja huutaa kassalle: —Ehkä sun äitisi oli vanhus, kun sut teki, mutta minä en ole, eikä ole Kaarnakaan. Kassa katsoo Maijaa pelästyneenä. —Taisin sanoa, että alennus. En vanhus.
Joka vuosi kymmeniä tuhansia suomalaisia jää vanhuuseläkkeelle. Useiden ajatuksia hallitsee tuleva työelämästä pois jääminen, mikä on suuri muutos ihmisen elämässä. Elämän rutiinit on laitettava uuteen uskoon. Mitä teen kaikella tällä ajalla? Koenko yksinäisyyttä? Miten selviän taloudellisesti? Eläkkeelle siirtymisen yhteydessä on mietittävä monia kysymyksiä ja yllättäviä käytännön asioita voi nousta esiin. Ikääntymisen myötä asumisen tarpeet voivat muuttua.
Monet kuitenkin jatkavat työntekoa eläkkeen ohessa. Usein eläkkeellä tehdään osa-aika töitä, nostaen sekä eläkettä, että palkkaa. Usein työntekoa jatketaan myös täysipäiväisenä. Työntekoon eläkkeellä motivoivat monet syyt, kuten työn tarjoama sisältö, tai taloudelliset syyt. Joskus eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat myös muuttuva työtilanne tai terveydelliset syyt.
Tällä hetkellä Suomessa voi jäädä vanhuuseläkkeelle 64-vuotiaana, mutta halutessaan vanhuuseläkettä voi lykätä 69-vuotiaaksi asti. Kaikki työnteko 69-vuotiaaksi asti kartuttaa myöhempää eläkettä, vaikka saisi samanaikaisesti palkkaa ja eläkettä. Suomessa voit myös jäädä osittaiselle vanhuuseläkkeelle 61-vuotiaana tai sen jälkeen. Osittaisella vanhuuseläkkeellä voi tehdä töitä ja työnteko kartuttaa myöhempää eläkettä. Vuonna 2019 28 prosenttia Suomen väestöstä sai eläkettä. Eläkkeensaajista 1,3 miljoonaa, eli noin 90 prosenttia, sai vanhuuseläkettä.
Taloustaito.fi kokoaa artikkelissaan eläkeläisten mietteitä työntekoon liittyvissä asioissa. Artikkeli viittaa Ilmarisen tekemään tutkimukseen, joka tuo esille, että kaksi kolmesta eläkeläisestä haluaisi tehdä ansiotyötä eläkkeellä. Työtä tehtäisiin mieluiten 2–3 päivää viikossa ja työntekoon motivoi selvästi eniten työn mielekkyys ja tulotason paraneminen. Tutkimus tuo esille eläkeläisten tuntemuksia: usein koetaan, että työtä voidaan ja halutaan tehdä, mutta työmaailma ei mukaudu tarpeeksi eläkeläisten tarpeisiin. Haasteita on työn osa-aikaistamisessa ja työnantajien asenteissa.
Työnteko lisää selkeästi eläkeläisten hyvinvointia. Olisikin tärkeää, että työnantajien asenteet muuttuisivat kannustavampaan suuntaan, jotta työntekijä voisi halutessaan jäädä porrastetusti kokoaikatyöstä eläkkeelle. Yhteiskunnallisesti on huomioitava, että iso osa eläkeläisistä kokee jaksavansa työelämässä hyvin ja uskovansa työn hyvinvointia lisääviin vaikutuksiin.
https://www.ilmarinen.fi/henkiloasiakas/elakkeen-hakeminen/milloin-elakkeelle/
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Nostit mielestäni tärkeän asian esille! Ikääntyvän väestön kysymykset ovat ajankohtaisempia kuin koskaan elinajanodotteiden kasvaessa ja modernin lääketieteen tukiessa yhä pidempään työkykyisiä ihmisiä. Moniulotteiset kysymykset sisältävät useita haasteita, jotka tarvitsevat ratkaisuja.
Suomalainen eläkejärjestelmä on tällaisten asioiden äärellä mielestäni vanhentunut. Pitäisi tukea halukkaiden osa-aikaista työntekoa vielä enemmän – Se vastaisi myös moneen muuhun kysymykseen kuten yksinäisyyteen, ja siihen eläkeläisten rahatilanteeseen josta kirjoitkin, joillain eläkkeiden varassa elävillä on todellakin liian tiukat oltavat. Mielestäni järjestelmä on epäonnistunut eläkeläisten tukemisessa, kun työnteon motiivina on saada leipää pöytään eläkepäivillä riittämättömien tukien vuoksi (Harmi kun meillä ei ole öljyä, Norjan hallituksen eläkerahaston arvo nousi viime vuonna 1000 miljardiin euroon, eli keskimäärin yli 200 000 euroon per norjalainen), mutta kuten kirjoititkin, moni eläkeläinen haluaisi tehdä ansiotyötä myös ihan työnteon mielekkyydenkin vuoksi! Mielekkääksi koettu työ varmasti tukisi eläkeläisen kokemuksia sosiaalisesta merkityksestä ja kohdatuksi tulemisesta.
Kuulostaa korvaani win-win -tilanteelta, jos saisimme rakennettua yhteiskunnan jossa on mielekästä tehdä työtä vielä eläkepäivilläkin ja työpaikat myös palkkaisivat enemmän eläkeläisiä, juurikin sosiaalisten suhteiden tukemisen vuoksi! Halukkaat seniorit saisivat lisätienestejä, mutta ennen kaikkea tekemistä jos työnteko on se itselle merkityksellinen asia, ja vaikuttaisi se myös talouteen positiivisesti!
Toki pitäisi varoa, ettei pääsisi vahingossakaan syntymään dystopiaa jossa tuet vähenisivät entisestään ja huomaisimmekin kohta kaikki tekevämme töitä pakosta vielä satavuotiaina. Riittämättömät eläkkeet pitäisi yhtä lailla pistää kuntoon, suomalainen Norjaa vastaava eläkerahasto on meillä talousopillisesti pielessä – ”Korkoa korolle”-ilmiö ei toteudu sijoitusbyrokratian takia, tuotot jäävät pieniksi ja lopputuloksena elämiseen riittämätön eläkejärjestelmä keinuttaa venettä uhkaavasti.
Halukkaiden eläkeläisten kevyeen työntekoon kannustaminen, ja eläkkeiden uudistaminen vastaamaan nykyistä kallista kulutusyhteiskuntaa voisivat olla kaksi samaan aikaan toteutettavaa uudistusta, miksi emme rohkaisisi halukkaita tekemään niin pitkään töitä kuin he itse haluaisivat!