Kuntoutus kehitysvammaisen mielenterveyttä tukevana palveluna

Kehitysvammainen voi saada kuntoutusta elämänsä ja arkensa tukemiseksi. Kuntoutuksella tarkoitetaan erilaisia tukitoimenpiteitä, joilla pyritään edistämään osallisuutta, parantamaan suoriutumismahdollisuuksia arjessa ja vähentämään tuen tarvetta. Kuntoutus on palvelu- ja sosiaaliturvajärjestelmän osa, joka rakentuu jokaisen henkilökohtaiseksi kuntoutuspoluksi. Kuntoutus tukee henkilöä tilanteissa, joissa vamma tai sairaus on heikentänyt mahdollisuuksia pärjätä omassa elämäntilanteessa ja -ympäristössä. Sen tarkoitus on parantaa ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä tukea hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä arjessa. Se voi sisältää erilaisia palveluja, kuten neuvontaa, terapiaa, koulutusta, apuvälineitä ja taloudellista tukea kuntoutuksen ajalle.  

Kuntoutuksen tavoitteena on YK:n vammaissopimuksen (2016) mukaan mahdollistaa vammaisille henkilöille mahdollisimman suuri itsenäisyys, täysimääräiset ruumiilliset, henkiset, sosiaaliset ja ammatilliset kyvyt sekä täysimääräinen osallisuus ja osallistuminen kaikilla elämänalueilla, yhteisöissä ja yhteiskunnan osa-alueilla. Julkinen terveydenhuolto laatii asiakkaalle kuntoutussuunnitelman, jota useat organisaatiot, kuten työ- ja elinkeinohallinto, Kela, työeläkelaitokset, vakuutusyhtiöt sekä ammatilliset oppilaitokset järjestävät. Sosiaalihuolto järjestää sosiaalista kuntoutusta, terveydenhuolto lääkinnällistä kuntoutusta ja Kela vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntouttavasta työtoiminnasta vastaavat kunnat. Lisäksi saatavilla on kasvatuksellista ja ammatillista kuntoutusta ja työtoimintaa, joka tarkoittaa kasvatuksen ja koulutuksen järjestämistä ja osallistumista työelämään. Lisäksi Kela järjestää harkinnanvaraisia kuntoutuspalveluita. 

Mielenterveyskuntoutus. Mielenterveyden haasteet voivat ilmetä erilaisina oireina, kuten masennus aggressiivisuutena, ja ongelman tunnistaminen vaatii usein erityisasiantuntemusta ja moniammatillista yhteistyötä.  

Perheille on tarjolla erilaisia tukitoimenpiteitä, kuten neuvontaa ja tilapäistä hoitoa, jotka auttavat perhettä jaksamaan. Vanhemmat saavat apua arkielämän tilanteisiin kehitysvammaneuvolasta. Perhehoito tai kuntoutuskeskus tarjoaa hoitoapua vanhempien jaksamiseen, jos lapsella ilmenee pidempään kestäneitä haasteita käytöksessä.  

Aikuisen kehitysvammaisen asumismuoto on tärkeää olla elämäntilanteeseen sopiva vastaten henkilön toimintakykyä ja tarpeita. Asumismuoto saattaa olla esimerkiksi liian vaativa henkilön toimintakykyyn nähden, ja liian suuret vaatimukset saattavat ilmentyä turvattomuuden tunteen kautta erilaisina käyttäytymishäiriöinä. Elinympäristöön liittyy myös mielekäs työ- tai päivätoiminta. 

Erilaiset terapiat ja psyykkinen tuki antavat tukea kehitysvammaisten mielenterveys- ja käyttäytymisongelmien hoitoon. Puheterapeutti auttaa kommunikaatiovaikeuksissa, joiden taustalla on usein erilaisia mielenterveyden haasteita. Puheterapeutti auttaa korvaavien kommunikointikeinojen käyttöönotossa. Erilaisista psykoterapiamuodoista hyötyvät etenkin lievästi kehitysvammaiset henkilöt, jolloin tukea annetaan esimerkiksi tunteiden ilmaisuun. Erityisesti kehitysvammaisille soveltuva kompetenssiterapia on keskusteluterapiamuoto, jossa otetaan huomioon etenkin henkilön oivalluskyky. Käyttäytymis- ja oppimisterapiat ovat paljon käytettyjä kehitysvammaisten keskuudessa. Tällaisissa terapiamuodoissa ajatellaan, että psyykkiset häiriöt ovat kehityksen kuluessa väärin tai puutteellisesti tapahtuneen oppimisen tulosta, jolloin terapiassa pyritään uudelleen oppimiseen tai poisoppimiseen. Luovat ja toiminnalliset terapiat ovat olleet vaikuttavia, ja niistä on hyviä kokemuksia kehitysvammaisten keskuudessa. Luovat terapiat ja erilaiset elämyksiä tuottavat toimintamuodot antavat mahdollisuuden itseilmaisuun toiminnan avulla, eikä puhetta välttämättä tarvita.  

Kehitysvammaisten mielenterveys- ja käyttäytymishaasteiden hoidossa käytetään tarvittaessa lääkitystä muiden kuntoutustoimenpiteiden rinnalla. Lääkkeiden tuomien mahdollisten haitallisten sivuvaikutusten vuoksi joudutaan aina kuitenkin pohtimaan, onko lääkkeillä saavutettava hyöty suurempi kuin haitat. 

Kehitysvammaisten psykiatriseen laitoshoitoon ovat erikoistuneet muun muassa Rinnekoti Espoossa ja Vaalijalan kuntoutuskeskus Pieksämäen maalaiskunnassa. Lisäksi on olemassa kehitysvammaisille tarkoitettuja psykiatrisia kuntoutusasuntoloita. Psykiatrista hoitoa tarvitsevat ovat enimmäkseen nuoria aikuisia tai lievästi kehitysvammaisia, joilla hoidetaan esimerkiksi väkivaltaisuutta, päihteiden käyttöä, itsetuhoisuutta, oikeaa vuorokausirytmiä tai mielialahäiriöitä. 

Kuntoutussuunnitelma on kirjallinen ja usein lakisääteinen asiakirja, joka tehdään kuntoutuksen järjestämiseksi yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisen ja kuntoutujan kanssa. Suunnitelmaan kirjataan kaikki kuntoutustoimenpiteet, joita henkilö tarvitsee. Vastuu suunnitelman laatimisesta on kunnan terveys- ja sosiaalitoimella. 

YK:n vammaissopimuksen voimaan saattamisen myötä vammaisten ihmisten täysimääräinen osallistuminen yhteiskuntaan on keskeinen tavoite. Erilaiset kuntouttavat palvelut tukevat tätä tavoitetta. 

Lähteet: 

https://www.tukiliitto.fi/tuki-ja-neuvot/kuntoutus/

https://verneri.net/yleis/mielenterveyskuntoutus

https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/paivatoiminta

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

Kommentoi