Turvapaikanhakijoiden opiskelumahdollisuudet Suomessa

Kun puhutaan turvapaikanhakijoista ja opiskelusta, monelle tulee ensimmäisenä mieleen suomen kielen opiskelu. Suomen kielen taito onkin tietenkin tärkeä asia kotoutumisen ja Suomessa työskentelyn kannalta mutta harva tietää tai tulee edes ajatelleeksi, että turvapaikanhakijoilla on myös muita opiskelumahdollisuuksia. Jonkin verran perehtymistä aihe kuitenkin vaatii ennen opiskelupaikan vastaanottoa.

Lue lisää Turvapaikanhakijoiden opiskelumahdollisuudet Suomessa

Eläkepäivillä: tervehdys

Hei! Tervetuloa seuraamaan PaSoVa 2021 -kurssin blogimme kirjoituksia.

Olemme neljä ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijaa Laureasta, Nea, Saara, Timo ja Marianna. Teemme palvelujärjestelmä ja sosiaalilainsäädäntö kurssiin liittyvää case-tehtävää, jossa paneudumme ikääntyneelle pariskunnalle tarjottaviin palveluihin.

Nea on 21-vuotias varhaiskasvatuksen opettaja Vantaalta ja on kiinnostunut palvelutarjonnasta sekä ikääntyneiden avun tarpeesta.

Marianna on 22-vuotias myyjä ja asiakaspalvelun lisäksi kiinnostunut erityisesti mielenterveystyöstä.

Saara on lukiosta sosionomin opintoihin siirtynyt täysiaikainen opiskelija, jonka kiinnostus on kohdistunut perhe- ja lähisuhteisiin, sekä ikääntyneiden hyvinvointiin.

Timo työskentelee stuerttina ja on kiinnostunut yleisesti vanhustyöstä.

Blogissamme keskitymme ikäihmisten palveluihin, arkeen ja avun tarpeeseen. Julkaisemme uuden päivityksen joka perjantai 4.2.2022. asti.

Päätösmalja

Haluamme kiittää kaikkia blogia seuranneita ja kommentoinneita! Käsittelimme blogissa kattavasti erilaisia päihteisiin, etenkin alkoholiin, liittyviä teemoja monipuolisista näkökulmista. Oli mukava lukea teidän kirjoittamia kommentteja, jotka saivat aiheiden ympärille lisää keskustelua.

Lue lisää Päätösmalja

Kaikki loppuu aikanaan…

Untuvikot kiittävät kaikkia blogiamme lukeneita ja kommentoineita! Lähdimme matkalla untuvikkoina mutta toivottavasti onnistuimme tarjoamaan teille lukijoille yhtä paljon uutta tietoa, kuin mitä itse tämän blogin pitämisen ajan saimme.

Lue lisää Kaikki loppuu aikanaan…

Syrjäytyneet nuoret miehet ja incel-kulttuuri

Syrjäytyminen entistä suurempi ongelma yhteiskunnassamme. Samalla, kun internet ja sosiaalinen media ovat tuoneet ihmiset yhteiseen tilaan ennen näkemättömällä tavalla, on ihmisten todellisesta kohtaamisesta tullut myös entistä haastavampaa. Yhteyden muodostaminen toiseen ja kosketus oikeassa elämässä voivat olla nykymaailmassa erittäin vaikeita ja tuntua suorastaan luonnottomilta. Sosiaalisena eläimenä ihminen kuitenkin kaipaa aitoa läheisyyttä ja sosiaalista verkostoa, joka liittää hänet yhteisöön.

Syrjäytyminen on usein myös ylisukupolvinen ilmiö. Erityisesti vanhempien pitkäaikainen toimeentulotuen asiakkuus, pitkäaikainen työttömyys ja vanhempien matala koulutustaso muodostavat riskin myös lapsen huono-osaisuudelle. Esimerkiksi nuorilla, joiden vanhemmat ovat saaneet pitkäaikaista toimeentulotukea, syrjään jäämisen riski on kolminkertainen ikätovereihinsa verrattuna.

Internet humpsahtaa tähänkin väliin ristiriitoineen. Monet etsivät vertaistukea sekä samanhenkisiä ihmisiä netin syövereistä ja näin 90-luvun amerikkalaisilla nettifoorumeilla syntyi myös käsite “inceliydestä”. Incel eli involuntarily celibate, tahtomattaan selibaatissa, kuvaa henkilöä, joka ei ole löytänyt seksuaalista ja/tai romanttista kumppania, toiveestaan huolimatta.

Lue lisää Syrjäytyneet nuoret miehet ja incel-kulttuuri

On aika monipuolistaa Kelan terapiakattausta

Kuva: 123RF

’’Vahvuus ei herätä hellyyttä eikä myötätuntoa. Vahvuutta kunnioitetaan, pelätään ja kenties kadehditaan, mutta sitä ei rakasteta. Heikkoutta sen sijaan on helppo rakastaa. Jokainen tunnistaa toisen heikkoudessa oman heikkoutensa. Heikkous on niin inhimillistä.’’ – Tommy Hellsten (2019, 133)

On siunaus syntyä moderniin Suomeen, jossa mielenterveyden haasteet ovat askel askeleelta yhä vähemmän tabu ikäpolvien edetessä. Ei olisi kuitenkaan pahitteeksi pistää isompaa vaihdetta silmään, ja päivittää suomalainen terapiatyöskentely 2000-luvulle myös Kansaneläkelaitoksen tarjoamien terapioiden osalta – Kattaus on kovin yksipuolinen jos mielii saada taloudellista tukea toipumiseensa.

Lue lisää On aika monipuolistaa Kelan terapiakattausta

Luovat ja toiminnalliset menetelmät kehitysvammaisen hyvinvoinnin tukena

Luovat ja toiminnalliset menetelmät ovat tehokas keino hyvinvoinnin lisäämiseen kehitysvammaisille. Luovassa toiminnassa ihminen saa etäisyyttä arkeensa, uusia näkökulmia elämäänsä sekä merkityksellisyyden kokemuksia. Toiminnan myötä oma näköala pääsee avartumaan ja omaa elämäntarinaa voi muovata vuorovaikutuksessa omiin tunteisiin ja kokemuksiin sekä toisiin ihmisiin. Menetelmät tukevat omaa toimijuutta, jonka kautta myös elämässä tarjolla olevat mahdollisuudet tulevat näkyvimmiksi ja ihminen voi hallita elämänsä kulkua ja olla aktiivinen yhteisönsä jäsen. Kulttuurin ja taiteen hyvinvointia edistävät vaikutukset on alettu huomioida yhä enemmän myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja koulutusta suunniteltaessa. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on kertynyt runsaasti tutkimuksellista näyttöä siitä, että taiteella on merkitystä esimerkiksi kommunikaatioon, ilmaisuun sekä tilana jäsentää asioita. 

Lue lisää Luovat ja toiminnalliset menetelmät kehitysvammaisen hyvinvoinnin tukena

Lapsuus pelon vallassa

Tämä blogiteksti on toinen osa kolmesta blogiimme tulevasta kirjoituksesta, jossa me blogin kirjoittajat kerromme henkilökohtaisia tarinoita läheisten päihteidenkäytöstä. Tässä blogitekstissä haluan kertoa teille oman henkilökohtaisen tarinani siitä, miltä alkoholin liiallinen käyttö on näyttänyt pienen lapsen silmissä, kun toisella vanhemmalla tulee vakava alkoholiongelma. Lisäksi kerron, millaisia vaikutuksia lapsuuden kokemuksilla on ollut ja on edelleen elämässäni.

Lue lisää Lapsuus pelon vallassa

Työtä vai työtoimintaa?

Kuka koulutettu ihminen työskentelisi 80e euron kuukausikorvauksella? Tämä tilanne on kuitenkin realiteetti joillekin kehitysvammaisille henkilöille, jotka tekevät työtä työ- tai avotyötoiminnassa. Varsinkin jos puhutaan vielä tuottavasti työstä, voidaan tilannetta pitää täysin kohtuuttomana.

Lue lisää Työtä vai työtoimintaa?

Suomessako rasismia?

Rasismi voi näkyä yksilöiden ja ryhmien välisissä suhteissa tietoisina sanoina tai tekoina. Se voi myös olla tiedostamattomiin ennakkoluuloihin ja pelkoihin perustuvaa käytöstä. Ihmisten välisten suhteiden lisäksi rasismi elää yhteiskuntamme rakenteissa. Rasismi näkyy niin työelämän ja koulutuksen rakenteissa sekä erilaisissa palveluissa. Rasismia voi olla vaikea nähdä, jos sitä ei omassa elämässään kohtaa. Se ei silti tarkoita, ettei sitä olisi.

Kuva: pixabay
Lue lisää Suomessako rasismia?