Jokainen meistä on varmasti törmännyt uutisiin, jossa käsitellään opiskelijoiden hyvinvointia ja jaksamista. Opiskeluiden edetessä on saattanut myös huomata, kuinka paljon opinnot meiltä vaativat ja osa meistä on varmasti kokenut joskus uupumusta tai jaksamattomuutta. Opiskeluiden ohella monen mieltä saattaa samalla varjostaa huoli omasta toimeentulostaan tai ajan riittämisestä palauttaviin vapaa-ajan askareisiin.
Vuonna 2021 THL on julkaissut KOTT-tutkimuksen, jossa on selvitetty korkeakouluopiskelijoiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä, näihin vaikuttavia tekijöitä sekä opiskelukykyä ja siihen liittyvää mahdollista tuen tarvetta. Myös koronapandemian vaikutuksia opiskelijoihin on selvitetty samaisena vuonna. (KOTT 2021.) Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin verkkokyselynä ja tähän vastasi n. 12 000 satunnaisesti valittua opiskelijaa ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta. Vastausaktiivisuus tutkimusta toteuttaessa oli 53 % ja naiset vastasivat miehiä enemmän kyselyyn. (KOTT 2021.) Terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tulosraportti on mielestäni laaja ja selkeästi saatavilla. Tulosraportissa jaotellaan aiheet eri otsikoiden alle, joita ovat terveys, koettu hyvinvointi ja opinnot, elintavat, päihteet ja riippuvuudet, elinolot sekä terveyspalvelut. (KOTT 2021.)
Tuloksista selviää esimerkiksi se, että vuonna 2021 opiskelijoiden psyykkisen kuormittuneisuuden yleisyys on jopa 56,2 % ja opiskelu-uupumusta viimeisen kuukauden sisään on kokenut 41,7 %. Tosiasiallisia syitä psyykkisen kuormittuneisuuden yleisyyteen ja opiskelijoiden uupumukseen ei tutkimuksessa avattu, mutta kysymyksissä käytiin läpi muun muassa opiskelutyömäärän kuormittavuutta, opiskelupaineiden vaikutusta vapaa-aikaan ja ihmissuhteisiin, arjen mielekkyyttä ja rasittuneisuutta. Yksi syy opiskelijoiden kokemiin haasteisiin on varmasti myös se, että nuoruus ja nuori aikuisuusikä on tyypillistä aikaa mielenterveyshäiriöiden alkamiselle. Psyykkisen oireilun vaikutuksina on opiskelukyvyn heikentyminen ja monia muita sivuvaikutuksia. Kun hyvinvointi horjuu, kaikki arkiset rutiinit ja opiskelu vaikeutuu. (KOTT 2021; THL 2022.)
Mielestäni opiskelijoiden suorituspaineet ovat lisääntyneet vuosien myötä. Muuttuneet pääsykoevaatimukset ja todistusvalinnan painottaminen lisää paineita niin lukiolaisille, kuin ammattikoululaisille ja ohjaa heitä pohtimaan omaa suoriutumistaan enemmän, jotta heidän tulevaisuutensa jatko-opintotoiveet onnistuisivat. Suorituspaineiden lisääntymisellä voi olla suora yhteys epäonnistumisen pelkoon ja sitä kautta mielenterveysongelmien lisääntymiseen.
Jos koet haasteita opiskeluun liittyen tai tarvitset muuten apua mielen hyvinvointiin, edellisessä blogipostauksessamme on hyödyllisiä linkkejä eri palveluntarjoajien piiriin. Käy katsomassa nämä!
Lähteet:
THL 2021. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus KOTT. Viitattu 4.1.2022. https://www.terveytemme.fi/kott/
THL 2021. KOTT 2021- tutkimuksen tuloksia. Viitattu 6.1.2022. https://www.terveytemme.fi/kott/tulokset/index.html
THL 2022. Opiskelijoiden mielenterveys. Viitattu 6.1.2022. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/opiskelijoiden-mielenterveys
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Moikka!
Kirjoitat tärkeästä aiheesta, joka varmasti koskettaa lukuisia opiskelijoita, niin korkeakouluissa tai muuallakin. Olen samaa mieltä kanssasi, että suorituspaineet ovat varmasti kasvaneet vuosien mittaan paljon ja opiskelijat ottavat suurta painetta omasta pärjäämisestään. Opiskelun ei tulisi aina olla vain suorittamista, vaan onhan puhuttu siitä, että opiskelut olisivat elämän parasta aikaa. Tiedän siitä sitten, kuinka moni opiskelija on oikeasti sitä mieltä.
Toinen hyvä pointti on tuo pääsykoevaatimusten muuttuminen. Muistan, kun lukioaikanani painotettiin pääsykoevalintaa ja sitä, kuinka sillä tullaan myös tulevaisuudessa suurilta osin pääsemään kouluun sisälle. Yhtäkkiä vaatimukset muuttuivat ja todistusvalinta nosti päätään, samalla kun taskussa oli B:n paperit ylioppilaskirjoituksista.
Kiitos postauksesta, tärkeä aihe!
Hei, todella tärkeä aihe! Olen samaa mieltä siitä, että suorituspaineet ovat kasvaneet viime vuosina. Korkeakouluihin pääsyn muutokset ovat varmasti vaikuttaneet erityisesti lukioikäisiin, sillä heillä ylioppilaskokeet ovat aivan nurkan takana. Muistan itse stressanneeni kokeita todella paljon, sillä kokeiden aihealue on laaja, ja kokeita ei ole vain yhtä, vaan vähintään viisi. Varsinkin pääkaupunkiseudulla koulutuspaikan saaminen on haastavaa, jolloin sinne haluava kokee myös varmasti enemmän paineita. Myös se, mitä kokeita tekee, vaikuttaa esimerkiksi yliopistojen todistusvalinnoissa.
Voin myös oman kokemuksen perusteella sanoa, että aina lukion jälkeen ei vielä tiedä mitä haluaa elämällään tehdä ja voi jopa hakea väärälle alalle. Opintojen keskeyttäminen nähdään nykyään yhteiskunnallisesti huonona asiana, mikä tuottaa paineita oikean opiskelupaikan valitsemiseen. Monethan miettivätkin ensikertalaisuuttaan tarkasti, eivätkä ota paikkaa vastaan kuin vasta sitten, kun pääsevät ensimmäiseen vaihtoehtoonsa.
Myös korona-aika on vaikuttanut opiskelijoiden hyvinvointiin, sillä kavereiden näkeminen on jäänyt vähemmälle, terveyspalveluihin on ollut vaikeampaa päästä ja korona on aiheuttanut muutoksia opiskelutavoissa. Lisäksi kokoaikainen muutos rajoituksista rajoituksettomuuteen vaatii hyvää sopeutumista muuttuviin tilanteisiin. Lisäksi nyt rajoitusten loputtua YTHS:llä on ollut esimerkiksi ongelmia pitkien jonojen takia, kun palveluiden tarve on kasvanut ja aikaisemmin koronan takia aikansa peruneet ovat nyt saaneet tungoksen palveluiden piiriin. Tämä vaikuttaa myös mielenterveyteen liittyviin palveluihin, joita YTHS:llä on.