Tilastokeskuksen mukaan suurin osa ulkomaalaisista on saapunut Suomeen pakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden määrä on 6,6 % koko Suomen väestöstä ja arvioiden mukaan tulevaisuudessa pakolaisten määrää tulee kasvattamaan myös ilmastonmuutokset. Menestyvänä hyvinvointivaltiomallina, Suomella on tärkeitä lakeja ja palveluita suojellakseen oman järjestelmää ja integroidakseen maahanmuuttajat.
Kotouttamisesta on säädetty laissa. Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta (493/1999) sekä laki kotouttamisen edistämisestä (30.12.2010/1386) pyrkivät edistämään ja tukemaan kotoutumista niin, että maahanmuuttajilla olisi mahdollisuuksia elää tasavertaisina kansalaisina suomalaisessa yhteiskunnassa, omaa kieltään ja kulttuuriaan unohtamatta. Lain maahanmuuttajien kotouttamisesta (493/1999) tavoitteena on myös, että maahanmuuttaja saavuttaa sellaiset tiedot ja taidot, joilla hän tulee osaksi suomalaista yhteiskuntaa. (Finlex 2010)
Kotouttamistoimenpiteitä järjestäviä tahoja ovat kunnat, työ ja elinkeinotoimistot, erilaiset maahanmuuttajien koulutusorganisaatiot, kolmas sektori, kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja poliisi.
Kotoutumista edistäviä palveluja ovat esimerkiksi alkukartoitus, kotoutumissuunnitelma ja kotoutumiskoulutus. Alkukartoituksella selvitetään mitkä valmiudet maahanmuuttajalla on kotoutumiseen ja mitkä palvelut edistävät kotoutumista. Alkukartoitus luo pohjan kotouttamissuunnitelmalle. Kotouttamissuunnitelman tarkoituksena on tukea maahanmuuttajaa erityisesti maahanmuuton alkuvaiheessa. Kotoutumiskoulutuksessa tavoitteena on, että maahanmuuttaja saavuttaa suomen tai ruotsin kielessä toimivan peruskielitaidon sekä saa yhteiskunta- ja työelämätaitoja sekä henkilökohtaisen ammatillisen suunnitelman. (Kotoutuminen.fi 2021.)
Lapsen rooli maahanmuuttajien kotouttamisessa
Suomen pakolaisapun mukaan ulkomaalaistaustaisista 19 prosenttia oli 0–14-vuotiaita ja heistä 65 prosenttia oli Suomessa syntyneitä eli niin sanottuja toisen polven ulkomaalaistaustaisia.
Lapset ovat tulevaisuuden toimijoita yhteiskunnassamme ja laadukkaalla varhaiskasvatuksella luodaan lapselle perusta, jolle rakentuvat hänen hyvinvointinsa, kehityksensä sekä oppiminen. On siis tärkeää, että varhaiskasvatuksessa kiinnitetään huomiota laadukkaaseen pedagogiseen varhaiskasvatukseen. Yhteiskunnallista eriarvoisuutta varhaiskasvatuksella ei voida poistaa, mutta sen avulla voidaan tasata erilaisia lähtökohtia ja kehityksen edellytyksiä (Karila 2016,18; Björkdahl 2018,10).
Maahanmuuttajien määrä on kasvanut ja tulee kasvamaan ja tämä vaikuttaa myös maahanmuuttajataustaisten lasten määrän. Maahanmuuttajista puhuttaessa keskeiseksi asiaksi nousee kotoutuminen Suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajataustaisten lasten elämä on kahteen kieleen ja kulttuuriin kasvamista ja lasten kotoutumisessa ja heidän perheiden kotouttamisessa varhaiskasvatuksen rooli on keskeisessä asemassa (Kivijärvi 2016, 248; Björkdahl 2018,9).
Yhteenvetona minun on korostettava selvästi, että varhaiskasvatuksen merkitys kotouttamisen prosessissa on valtava. Ulkomaalaisten onnistunut kotoutuminen on tehokasta varhaislapsuudessa. Kieltenoppiminen ja kulttuurinen sopeutuminen onnistuvat paremmin, kun niitä tuetaan tässä ikäryhmässä. Lisäksi tämä prosessi tukee lapsen, vanhempien ja jopa koko perheen integroitumista. Lapsi voi toimia vahvana siltana maahanmuuttajataustaiseen perheen ja suomalaisen yhteiskunnan välillä.
Lähteet:
Björkdahl, A. 2018. Varhaiskasvatus tukemassa maahanmuuttajataustaisen lapsen kotoutumista. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu: Turku.
Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, 2010. Viitattu 3.1.2023.https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990493
Laki kotouttamisen edistämisestä, 2010. Viitattu 4.1.2023. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386
Miten ja milloin alkukartoitus tehdään?, 2021. Viitattu 8.1.2023. https://kotoutuminen.fi/miten-ja-milloin-alkukartoitus-tehdaan-
Pakolaisuus Suomessa, 2018. Viitattu 3.1.2023. https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Moi! Hyvä teksti ja olen samaa mieltä, että varhaiskasvatuksella on valtava rooli maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kielen oppiminen ja yleisesti kulttuurista oppiminen on varmasti paljon helpompaa, kun lapsi on varhaiskasvatuksen piirissä. Asia, joka huolettaa on varhaiskasvatuksen tilanne ja resurssit. Mietin, saako maahanmuuttajaperheet tarpeeksi laadukkaasti tietoa lapsensa tilanteesta, kun yhteistä kieltä ei ole. Toki tulkkeja voidaan käyttää, mutta ei se korvaa päivittäistä kohtaamista arjessa työntekijän ja vanhempien välillä. Kulttuuriin liittyviä yhteentörmäyksiä varmasti aika ajoin tulee, eikä se ole vakavaa, kun kunnioitetaan erilaisia kulttuureja, ja muistetaan ne myös osaltaan varhaiskasvatuksessa. Kirjoitit hienon lauseen, että lapsi voi toimia siltana maahanmuuttajaperheen ja suomalaisen yhteiskunnan välillä. Tämä pitää varmasti paikkansa.