YK:n vammaissopimus velvoittaa sen hyväksyneitä maita yhdenvertaisempaan yhteiskuntaan. Vammaisilla tulisi olla täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä ihmisarvon kunnioittamista tulisi edistää. Tästä huolimatta Suomessa tämän todelliseen toteutumiseen on vielä matkaa. Vielä viime vuosisadan alkupuolella vammaiset olivat enemmänkin hyväntekeväisyyden kohteita. Sittemmin lääketieteellisenä ja hoidollisena kysymyksenä. Vammaisuutta pidettiin tutkimuksellisena objektina itsemääräämisoikeuden omaavan subjektin sijaan. Tämän mallin jälkeen pääpaino on siirtynyt ihmis-oikeusnäkökulmaan ja eriarvoisuuden poistamiseen. Eriarvoisuus on kuitenkin iskostunut syvälle yhteiskuntamme rakenteisiin. Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja yksilöllisten palveluiden saanti on edelleen riittämätöntä. Esteet ovat muun muassa asenteellisia, tiedollisia sekä fyysisiä. Huolimatta siitä, että vammaispalveluita edistetään jatkuvasti eri sektoreilla. On kehitys ollut valitettavan hidasta. (Aspa 2022 & YK-liitto 2022.) Tämän huomasin konkreettisesti, kun tutustuin vammaisten oikeuksiin ja asemaan liittyviin artikkeleihin, joista osa on kymmenenkin vuoden takaisia mutta niissä puhutaan hyvinkin paljon edelleen samoista asioista kuin viime vuosina.
Vammaisten ihmisten tarvitsemien erityisten palveluiden tulee perustua yksilölliseen tarpeeseen. Kehitysvammaliiton kokemuksen mukaan ja keväällä 2018 Vammaisfoorumin toteuttaman kyselyn- vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisesta mukaan haasteena ovat vammaispalveluiden laadun ja järjestämistavan ongelmat. Esimerkiksi ostopalveluiden kilpailuttaminen voi johtaa massahankintoihin ja palveluratkaisuihin, joissa yksilölliset tarpeet eivät tule huomioiduksi. Lisäksi kyselyyn vastanneista 45 % ei koe saaneensa oikeanlaista kuntoutusta. Kuntoutuspalvelut eivät ole riittäviä tai saattavat olla epätarkoituksenmukaisia sekä vääränlaisia. Vastanneista alle 25-vuotiaista 35 % kertoi, ettei ole saanut tarvitsemiaan apuvälineitä, joilla tuettaisi henkilön kasvua ja kehitystä. (Kehitysvammaliitto 2019.)
YK:n vammaissopimus velvoittaa, että vammaiset henkilöt voivat valita asuinpaikkansa, asumismuotonsa ja asuinkumppaninsa kuten muu väestö. Yksilöllisen asumisen kehittäminen ja tarvittavien tukipalveluiden järjestäminen on perusoikeus. Laitosasumista tulee vähentää, jotta oikeudet yhdenvertaisuuteen, kotirauhaan, yksityisyyden suojaan ja henkilökohtaiseen vapauteen toteutuu. (Aspa 2022.) Omassa asuinrakennuksessani on ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa sijaitseva kehitysvammaisten asumisyksikkö. Yksikössä tarjotaan pitkäaikaista ja tehostettua palveluasumista, jossa henkilöstö on paikalla vuorokauden ympäri. Yksikössä asuminen on siis verrattavissa kotona asumiseen, jossa tarjotaan ohjattua ja auttavaa toimintaa sekä yhdessäoloa. Asumisyksikön asukkaat käyttävät siis samaa rappua ja sisäänkäyntiä kuin muutkin talossa asuvat. Tämä on mielestäni hienoa, sillä näin he eivät ole erotettuina muista vaan asuvat samassa talossa omasta erillisestä osasta huolimatta. Yksikön asukkaisiin on hauska välillä törmätä esimerkiksi hississä. Yhteisistä keskusteluista tai muutamasta sanan vaihdosta jää usein hyvä mieli. Erilaisuuden kohtaamien arjessa on rikastuttavaa.
Aina asumispalveluissakaan ei kuitenkaan koeta saatavan riittävää apua. Syitä tähän on esimerkiksi henkilöstöpula ja sen suuri vaihtuvuus. Tällöin kaikilla henkilökunnan jäsenillä ei välttämättä ole riittävää tietotaitoa kommunikoida oikealla tavalla asukkaiden kanssa. (Kehitysvammaliitto 2019.) Erityisen tärkeää olisi lisätä resursseja vammaispalveluihin, jotka valitettavasti ovat usein niitä joiden rahoituksesta kunnissa leikataan. Henkilöstön oikeanlaiseen tiedon kulkuun tulisi kiinnittää huomiota ja lisätä koulutusta asiakasryhmän kanssa työskenteleville.
Lähteet:
Vammaisten ihmisoikeudet Suomessa 2022. Aspa. Viitattu 10.11.2022 https://www.aspa.fi/tietoa-aspasta/ajankohtaista/vammaisten-ihmisoikeudet-suomessa/
Vammaisten oikeudet 2022. YK-liitto. Viitattu 10.11.2022
https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/ihmisoikeudet/vammaisten-oikeudet
Vammaisten ihmisoikeudet eivät toteudu joustamattomissa palveluissa 4.9.2019. Kehitysvammaliitto. Viitattu 10.11.2022.
https://www.kehitysvammaliitto.fi/vammaisten-ihmisoikeudet-eivat-toteudu-joustamattomissa-palveluissa/
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!