Perhekuntouksen avulla apua perheen arkeen

Perhekuntoutuksen tavoitteena on tukea perheitä, joilla on erilaisia haasteita arjessa. Kuntoutuksessa pyritään samaan aikaan onnistumisia, jotka vaikuttavat perheen dynamiikkaan. Kaikki on lähtöisin perheestä, ja kuntoutuksella pyritään antamaan työvälineitä arkeen. Haasteena voi olla jonkinlainen diagnoosi, kuten ADHD/ADD, autismin kirjo, touretten oireyhtymä tai asperger-oireyhtymä. Kuntoutus voi olla myös ennalta ehkäisevää, esimerkiksi juuri diagnoosin saamisen jälkeen. Tällöin asia on uusi, eikä perhe tiedä miten arki muuttuu. Diagnoosi voi olla myös vanhemmalla. Kuntoutuksessa on mukana muita samassa tilanteessa olevia perheitä, jolloin vertaistuella on rooli kuntoutuksen aikana.

Kuva: Pixabay

Perhekuntoutus koostuu kuntoutusviikoista. Yleensä kuntoutuspäätökset ovat 24 tai 27 vuorokautta, jotka jaetaan vuoden mittaiselle jaksolle. Silloin on tärkeää, mitä kaikkea kuntoutusviikkojen ympärillä tapahtuu. Kuntoutuksen ajalle pyritään kehittämään välitavoitteita tai tehtäviä perheelle arjessa toteutettavaksi, jolloin kuntoutus sidotaan arkeen kiinni.

Kuntoutukseen saavutaan yleensä Kelan lähetteellä, lastensuojelun tai vammaispalveluiden kautta tai kunnan maksusitoumuksella. Kuntoutusta voi saada erilaisilla kokoonpanolla, ydinperheenä tai yhden vanhemman kanssa. Myös sijaisperheet tai tukihenkilö voivat saada perhekuntoutusta. Kuntoutuksen tavoitteet suunnitellaan aina perheen haasteiden pohjalta ja mukana työskentelyssä on moniammatillinen tiimi.

Kun perhe saapuu kuntoutukseen, heille nimetään oma kuntoutustyöryhmä, joka työskentelee heidän kanssaan koko kuntoutusjakson ajan. Esimerkiksi Kela vaatii tiettyjä ammattilaisia mukaan työryhmään. Myös tiettyjen ammattilaisten tarjoamien tapaamisten määrä on ennalta määritelty.

Toiminnallisien menetelmien avulla pystytään tarjoamaan perheelle onnistumisen kokemuksia yhdessä. Menetelmien valinnassa on kuitenkin otettava huomioon perheen sisäinen dynamiikka ja yksilöiden väliset suhteet. Myös kuntoutusviikon ajankohta pitää ottaa huomioon.

Kuva

Saariseikkailu

Menetelmässä perhe rakentaa erillisen rungon mukaan tarinan, josta askarrellaan saariseikkailu. Menetelmä on ollut käytössä pitkään, 11 vuotta. Menetelmä on havaittu hyväksi keinoksi lisätä perheen onnistumisia ja mahdollistaa perheen omia vahvuuksia, sillä tehtävässä pystyy loistamaan niin kädentaidollinen kuin kerronnallinenkin yksilö. Menetelmässä tarvitaan kaikkien perheenjäsenien osallistumista, muuten saari ei rakennu. Saariseikkailu-menetelmää käytetään perheille, jotka ovat pidemmällä kuntoutusta, eikä tätä menetelmää oteta käyttöön ensimmäisillä kuntoutusjaksoilla.

Kuva: Saariseikkalun tarinapohja. Lähde: Perhetyöntekijän arkisto.

Perhekuntouksen haasteet ja huomiot

Kuntoutuksessa on tärkeää ottaa huomioon perheen tilanne ja se vaatii työntekijältä hyvää vuorovaikutusosaamista. Perheen oma motivaatio on isossa roolissa kuntoutuksen onnistumisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Myös työntekijän ja perheen välinen vuorovaikutus vaikuttaa kuntoutuksen etenemiseen ja onnistumiseen.

Perhekuntouksen avulla pystytään tukemaan perheitä arjen haasteissa, mutta työ on pitkäkestoista ja pitkäjänteistä. Tärkeänä osana on perheen arjessa tapahtuvat teot, sillä kuntouksen avulla pyritään tukemaan perheen arkea ja tarjoamaan sinne toimivia työkaluja. Perhekuntoutus on vain yksi tukimuoto, sillä perhe tekee itse suuren työn perheen hyvinvoinnin edistämiseksi.

-Tea & Sirkku

Lähteet:

Haastattelu perhetyöntekijän kanssa. 6.4.2021

MLL:n lasten ja nuorten kuntoutussäätiö. Neuropsykiatrinen kuntoutus. Viitattu 20.4.2021. https://www.lastenkuntoutus.net/perheille/yksilollinen_perhekuntoutus/neuropsykiatrinen_kuntoutus

MLL:n lasten ja nuorten kuntoutussäätiö. Toiminnalliset menetelmät. Viitattu 20.4.2021. https://www.lastenkuntoutus.net/perheille/menetelmat/toiminnalliset_menetelmat

Kommentoi