Aiheesta voisi kirjoittaa vaikka kuinka paljon sekä perehtyä niin lapsen itsesäätelytaitoihin kuin vanhemmankin. Päädyimme kuitenkin rajaamaan tämän vanhemmuuden itsesäätelyyn, koska se luo vahvan perustan myös lapsen tunnetaitojen harjoitteluun ja arjen tilanteista selviytymiseen. Itsesäätelytaidot ovat myös elämänmittaista oppimista, koskaan ei välttämättä tule valmiiksi ja sen vuoksi keinot sopivat monen ikäiselle ihmiselle, perheelle ja jopa parisuhteeseen.
Haastattelimme aiheeseen liittyen varhaisen tuen perhetyöntekijöitä, jotka ovat koulutukseltaan sosionomeja. Heidän asiakasryhmäänsä kuuluu raskaana olevista äideistä aina alle 12 vuotiaisiin lapsiin. Varhainen perhetyö on todella kattava ja laaja. Työntekijät pääsevät paljon vaikuttamaan ja kehittämään toimintaansa. Heidän työnkuvaansa kuuluu asiakasperheiden lisäksi myös ryhmätoimintaa, moniammatillista tiimitoimintaa sekä matalankynnyksen palveluita.
Näiden palveluiden tavoitteena on tavoittaa perheet mahdollisimman varhain ja madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä.
Varhaisen tuen perhetyössä itsesäätely menetelmänä on hyvin käytetty, niin lapsien kuin vanhempien kohdalla. Varhaisen tuen perhetyössä itsesäätely työskentely on pääosin jaksotettu niin, että joka toinen kerta toteutetaan vanhemman kanssa ja joka toinen niin että lapsen kanssa tehdään jotain yhdessä.
Itsesäätely tarkoittaa tunteiden ilmaisun ja oman käyttäytymisen muokkaamista tilanteisiin sopivaksi. Se ei tarkoita tunteiden tukahduttamista tai niiden kieltämistä. Itse säätelyssä on kyse itsensä tietoisesta ohjaamisesta ja se liittyy pitkälti ihmisen sisäisiin prosesseihin ja kaikkiin vuorovaikutustilanteisiin. Itsesäätelykykyä voi kutsua myös tahdonvoimaksi ja itsekuriksi.
Vanhemmuus tuo eteen monia tilanteita, joissa itsesäätelyä tarvitaan. Vanhempi toimii myös lapsen aputunnesäätelijänä. Lapsi on kuin tyhjä taulu, joka ei vielä hallitse tai tunnista tunteitaan. Näissä tilanteissa aputunnesäätelijän rooli korostuu. Entä jos vanhempi ei itsekään hallitse tunteitaan?
Ei haittaa, vaikket vielä osaisikaan kyseistä taitoa. Taitojen opettelu voi olla yhteinen projekti. Aluksi on tärkeä suhteuttaa omat odotukset ja ohjeet lapsen ikään ja kehitystasoon. Joskus aikuiset vaativat enemmän lapsiltaan kuin itseltään, vaikka se onkin nurinkurista. Ärtyisyys tarttuu aikuiselta lapselle, lapsi peilaa tilanteessa olevaa aikuista. Ärtynyt aikuinen lisää lapsen ärtyneisyyttä ja rauhallinen aikuinen rauhoittaa lasta. Aikuisen oma tunteiden hallinta ja itsesäätely vaikuttava paljon siihen, miten tilanne etenee ja millainen jälki kohtaamisesta jää kumpaankin osapuoleen.
Tapahtumaketju kulkee seuraavasti: lapsen käyttäytyminen > aikuisen reaktio > lapsen reaktio
Aikuisen reaktio määrittelee sen, mihin suuntaan tilanne kehittyy. Miten pystyy olemaan provosoitumatta ja menemättä mukaan lapsen tunteenpurkauksiin?
Vastaus löytyy välistä. Lapsen käyttäytymisen ja aikuisen reaktion keskellä on väli. Pieni hetki, joka erottaa teon ja reaktion. Tämä pieni väli on se, jossa vanhemman tulee pysähtyä hengähtämään ja miettimään seuraavaa siirtoa. Tässä välissä on mahdollista valita, mihin suuntaan haluaa tilannetta viedä.
Keinoja aikuisen itsesäätelyyn:
- Hengitys on nopein ja tehokas tapa, joka vaikuttaa kehon rauhoittumiseen. On erilaisia hengitystekniikoita, joita on tärkeä harjoitella kuten syvähengitystä, rauhallisesti hengittämistä ja hengitykseen keskittymistä sekä hengityksen säätelemistä.
- Aistien käyttö on toinen vaikuttava keino itsensä rauhoittamiseen. Esimerkiksi musiikki-, laulu-, muu eritasoisten äänteiden kuunteleminen auttaa tunteiden itsesäätelyssä, jolloin hengitys tasaantuu yhdessä äänten harmonian kanssa. Kauniiden kuvien, hymyilevien ihmisten/ perheenjäsenten kuvat tai maisemien katselu voi rauhoittaa ja aktivoida aivojen hyviä muistoja. Lisäksi erilaisten tuoksujen käyttö kotona esim. kynttilöiden ja eteeristen öljyjen sekä kukkien tuoksut voivat tuoda rahoittavan tunteen. Tunnetta voi rauhoittaa myös kuumien ja kylmien juomien juominen esim. tee, kaakao, smoothie tai vaikka ihan kylmä vesikin, myös purkka saattaa toimia tunteiden rauhoittajana.
- Kehoharjoituksilla ja liikunnalla on positiivisia vaikutuksia saada tunteita purettua. Esimerkiksi stressi- tai hierontapallon avulla, pään tai koko kehon ravistelulla sekä hyppimisellä, esimerkiksi jumppapallolla istuminen. On olemassa erilaisia mindfulness hengitys harjoituksia, jotka auttavat kehoa rentoutumaan. Nämä keinot auttavat tunteiden säätelyyn.
- Mielikuvaharjoitukset ovat erinomainen menetelmä, kun se liittyy myönteisesti tulevaisuuteen. Harjoittelun avulla voidaan herätellä myönteisiä mielikuvia unelmatyöpaikasta, työpaikkahaastattelusta, elämästä 10 vuoden päästä jne. Mielikuvaharjoituksella virittäydytään aiheeseen, asiaa työstetään eteenpäin muilla harjoituksilla ja keskusteluilla, kuten kannustavalla sisäisellä puheella ”Ei mitään hätää, kyllä sinä selviät tästä, hengitä syvään. Kaikki menee hyvin.” Sekä sisäinen tsemppari eli läheisen tai ihaileman henkilön kuvitteleminen, jonka läsnäolo auttaa paljon. Motto ja hokema, jotka voisivat auttaa ja vahvistaa henkilöä kertomalla itselleen esimerkiksi ”Olen rauhallinen”. Lisäksi hetkeksi mielen harhauttaminen, jolla saadaan mieli pois tilanteesta. Esimerkiksi tilanteesta pois siirtyminen, pari riviä kirjan lukemista tai jotain muuta.
- Arjen sujuvoittaminen ja voimavarojen lataaminen. On tärkeää, että aikuinen huolehtii omista voimavaroista ja jaksamisesta, se on myös lapsen etu. Muun muassa uni, ruoka, liikunta ja henkinen hyvinvointi. Varmistamalla, että aikataulut ovat sujuvia ja että omassa kalanterissa on omaa aikaa, johon tulee huomioida voimavaroja lisääviä asioita kuten kävelylenkki, tanssitunti tai jotain muuta itselle mielekästä.
Varhaisen tuen perhetyössä on ilmennyt paljon perheiden toimesta toiveita itsesäätelyn eri teemoista. Usein perhe mieltää itsesäätelyn haasteet lapsen kohdalla ja tällöin nousee esille myös vanhempien itsesäätelykyky sekä sen puutteet. Vanhemman on todella tärkeää tarkastella ja harjoitella omia itsesäätelytaitojaan, jotta hän pystyy omalla esimerkillään opettamaan ja tukemaan lapsen itsesäätelyn kehitystä. Itsesäätelytaidot nousevat usein myös sellaisten perheiden kohdalla esille, kun uupuneet ja väsyneet vanhemmat kaipaavat vinkkejä siihen, miten pysyä rauhallisena arjen kuormittavuuden keskellä.
Varhaisen tuen perhetyössä palaute vanhemmilta on ollut hyvää, ja moni on kertonut saaneensa työkaluja oman kiukun hallintaan perhetyön tuella.
On myös sellaisia tilanteita, joissa vanhempi on kokenut neuvot vähän turhina, koska kuormitus on niin suurta ja voimat ovat vanhemmilla vähissä.
Itsesäätelyn taidot ovat yksi keskeisimpiä vanhemman tai kasvattajan ominaisuuksia. Itsesäätelyyn ja sen harjoitteluun kannattaakin nähdä vaivaa ja panostaa siihen, sillä se on taito ja jokaisella on mahdollisuus tulla mestariksi.
Ja lopuksi koemme, että itsesäätelyn harjoitteleminen sopii niin moneen elämänvaiheeseen, sekä monenlaiseen työympäristöön. Pidämme itsesäätelyä tärkeänä menetelmänä, joka antaa mahdollisuudet pysähtyä itsetutkiskeluun, omiin tunnetaitoihin sekä niiden kehittämismahdollisuuksiin.
Lähteet:
https://erityisvoimia.fi/vanhemman-voimavarapankki/aikuisen-itsesaatelyn-keinot/
Varhaisen tuen perhetyöntekijöiden haastattelu 23.3.2021.
Pöyhönen, Livingston 2020. Fanni ja ihmeellinen tunnelämpömittari. Keuruu: Otavan kirjapaino.
– Anne, Nadeen ja Nora
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!