Millainen on hyvä johtaja?

On varmasti monta tapaa olla hyvä johtaja. Oman työurani aikana minulla on ehtinyt olla jo monen monta esimiestä. Olen ollut onnekas, sillä jokaiselta esimieheltäni olen oppinut paljon. Parhaat esimiehet ovat olleet niitä, jotka ovat johtaneet ihmisiä, ei asioita.

Parhaat johtajat ovat näyttäneet suunnan, mitä kohti mennään, mutta jättäneet työntekijöille vapauden toteuttaa miten. Erittäin kirkkaana on mielessä myös erään esimieheni lausahdus minulle keskellä kiireisimpiä ruuhkavuosiani ”laita happinaamari ensin omille kasvoillesi, auta vasta sitten muita”. Ja tottahan tuo on, meidän jokaisen on pidettävä ensin huolta itsestämme, jotta jaksamme kantaa vastuuta töistämme ja muista. Hyvä johtaja näyttää myös esimerkkiä omalla toiminnallaan eikä itsekään polta itseään loppuun.

Hyvä johtaja on tuntosarvet pystyssä ja tukee ja vahvistaa alaistensa sisäistä motivaatiota valtuuttamalla, luottamalla ja rakentamalla hyvää tiimihenkeä. Sisäistä motivaatiota ruokkii omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteisöllisyys. Omaehtoinen toiminta koetaan omaksi ja tekeminen ei tunnu ulkoa ohjatulta. Kyvykkyydellä tarkoitetaan yksilön kokemusta siitä, että hän saa asioita aikaan ja osaa työnsä. Parhaimmillaan työskennellessämme sopivalla haastetasolla pääsemme flow-tilaan, jossa uppoudumme täysin tekemiseemme. Tästä puhutaan myös työn imuna. Kolmas sisäisen motivaation lähde on yhteisöllisyys, jolla tarkoitetaan ihmisen luontaista tarvetta olla yhteydessä muihin. Vaikka asiantuntijaorganisaatiossa saattaa jokaisella asiantuntijalla olla oma erikoisosaamisalueensa, on silti tärkeä tuntua kuuluvansa yhteisöön ja kokea olevansa tärkeä.

Kehityksen myötä useissa asiantuntijaorganisaatiossa työn mielekkyys on lisääntynyt, kun varsinaisen datan tuottamisesta päästää datan analysointiin ja asioiden kehittämiseen. Johtamiskulttuurin tulisi seurata tätä kehitystä. Hyvä johtaja kuuntelee, luottaa ja antaa tilaa. Johtajan ja alaisten välillä vallitsee jatkuva vuoropuhelu. Asioita ei käsitellä ainoastaan kalenteroiduissa kuukausipalavereissa, vaan keskustelu ja sitä myötä kehitys on jatkuvaa. Väittäisin, että varsinkaan asiantuntijaorganisaation johtajan ei tarvitse olla se paras ja tietävin substanssiosaaja. Tärkeintä johtajalle on mahdollistaa ja taata alaisilleen parhaat edellytykset onnistua.

Johtaja, näytä siis suuntaa, pidä tavoite kaikille kirkkaana, mutta älä sanele, miten se saavutetaan. Kannusta ja tue matkalla. Varmista, että oikeat ihmiset ovat oikeissa positioissa ja vahvista yhteishenkeä. Naurukin kuuluu terveeseen hyvinvoivaan työyhteisöön. Aikansa on elänyt ajatus, että jos työnteko on kivaa, ei ota töitään vakavasti ja tee niitä kunnolla. Ehkä olisi hyvä myös muistaa, että varma tapa tappaa asiantuntijan motivaatio on lähteä mikromanageeraamaan tämän tekemisiä. Ja lopuksi, johtajaksi ei synnytä, vaikka toisilla luontaisia kykyjä siihen onkin. Ihmisten johtaminen koostuu ennen kaikkea juuri kyvyistä, joita voi ja tulee opetella ja vahvistaa.

Kirjoittaja: Minna Mäkinen

Lukusuositus: www.frankmartela.fi

Yrityksen kasvuun johtaminen -blogisarjan tekstit ovat Laurea-ammattikorkeakoulun YAMK opiskelijoiden kirjoittamia. YAMK-opiskelijat ovat omien alojensa asiantuntijoita ja opiskelevat pääosin työnteon ohella.
YAMK-koulutukseen pääsyyn vaaditaan Tradenomi (AMK) tai muu soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi vaaditaan kolmen vuoden soveltuva työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Lisätietoa Laurean Yrityksen kasvuun johtaminen -koulutuksesta.

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

Kommentoi