Koivukylä vierailee Tikkurilassa

Sosionomiopiskelijat Ronja Pitsinki, Nea Vainio ja Jenni Leppäaho

Lähiöissä asuvat kokevat muita enemmän ennakkoluuloja ja negatiivisia asenteita. He kohtaavat kysymyksiä turvattomuudesta ja poismuutosta. SMILE-hankkeessa vahvistetaan maahanmuuttajaperheiden kotoutumista, työllistymistä sekä koulun ja kodin yhteistyötä. Lähtökohtana on perheen ja yhteisöjen merkitys kotoutumisessa. Hankkeessa käydään läpi yhteisöllisiä menetelmiä sekä kehitetään uutta dialogia yhteisöjen, koulujen ja palveluiden välille Vantaalla. (Vantaan kaupunki 2023.) Tarkoituksena on voimaantuminen ja omaan elinympäristöön vaikuttaminen sekä yhteisöllinen vaikuttaminen. Hanke toteutetaan Vantaan kolmessa lähiössä: Koivukylässä, Hakunilassa ja Martinlaakson sekä Myyrmäen alueilla. (Vantaan kaupunki 2023.)

Vaikuttamistyötä varten etsittiin sopiva asiakasryhmä ja päätettiin tila, jossa vaikuttamistyö toteutettiin. Asiakasryhmämme oli koivukyläläiset maahanmuuttajataustaiset nuoret ja pidimme tapaamiset moniaistisessa tilassa Laurean Tikkurilan kampuksella. Moniaistisessa tilassa hyödynsimme kaikkia aisteja: näköaistia kuvilla, hajuaistia suitsukkeilla, makuaistia tarjoiluilla, tuntoaistia istuessamme ja kuuloaistia niin keskustellessamme kuin myös soittorasialla, josta kuului merellisiä ääniä (puroääniä). Moniaistisessa tilassa käytetyt kuvat olivat Koivukylästä ja Havukoskelta. Ensimmäisellä kerralla tarjoilimme pullaa ja kahvia, toisella kerralla nuorten toiveesta limuja ja somalialaisia sambusoita. Pyrimme siihen, että vaikuttamisteosta tulisi nuorten näköinen tuotos ja yhdessä pohdimme, millaisen vaikuttamisteon tekisimme ja mihin nuoret haluaisivat vaikuttaa.

Kuva: Ronja Pitsinki

Ensimmäisellä tapaamiskerralla kävimme kolmen nuoren miehen kanssa keskustelua Koivukylästä; mitä nuoret haluavat kertoa lapsuudestaan ja nuoruudestaan, millaista Koiviksessa on asua ja mitä pitäisi kehittää. Toiveena heiltä nousi positiivisempi kuva mediassa Koiviksesta ja olemassa olevien tilojen ja paikkojen kunnostus. Nuoret olivat sitä mieltä, että Koivukylällä on liioiteltu tai väritetty huono maine, joka johtuu pääosin median vaikutuksesta. Nuoret sanoivat, että eivät itse koe, että alueella olisi niin levotonta kuin media antaa ymmärtää. Nuoret kokivat, että Koivukylä oli ja on hyvä paikka kasvaa, sillä siellä on paljon monikulttuurisuutta ja erilaisia palveluita lähellä. Pohdimme keskustelussa myös esimerkiksi sukupuolen ja iän vaikutusta kokemuksiin Koivukylästä; esimerkiksi

turvallisuuden kokemus riippuu usein näistä tekijöistä. Nuoret totesivat myös, että välillä muualla asuvat ihmiset kysyvät “Vieläkö sä asut Koiviksessa?”, ja nuoret kertoivat muun muassa häpeän tunteesta ja siitä, miten vaikea on kertoa, että asuu huonomaineisessa lähiössä, vaikka alue olisikin itselle tuttu ja turvallinen.

Suuri osa Koivukylän rakennuksista ja tiloista ovat huonokuntoisia ja likaisia, niihin toivottiin muutosta. Esimerkiksi nuorille tärkeä paikka eli Havukosken urheilukenttä kaipaisi heistä kipeästi uusintaa. Olisi tärkeää, että kaupungin päättäjät kuulisivat koivislaisilta kokemuksia ja kehitysideoita, jotta ihmiset viihtyisivät siellä paremmin. Myös viestintä Koivukylässä voisi ottaa harppauksen eteenpäin, sillä esimerkiksi kaikissa kaupoissa ei ole selkeitä aukioloaikoja mm. rukoushetkien aikaan. Nuoret totesivat myös, että Koivukylässä ei oikein ole kahviloita, joissa käydä istumassa.

Kuva: Ronja Pitsinki

Toisella kerralla rakensimme nuorten kanssa moniaistisesta tilasta enemmän heidän näköisensä. Kuvat ja videot esitettiin projektoreiden kautta heijastamalla niitä kolmelle seinälle. Lisäksi Aistien-tilaa varten on hankittu erilaista rekvisiittaa: esineitä, kankaita, mattoja, tyynyjä ja raheja. Valmiissa tilassa oli 4 eri aluetta kuvaavaa nurkkausta: moskeija, urheilukenttä, metsä/puro ja Koivukylän juna-asema. Nämä heille tärkeät paikat nousivat esiin keskustellessamme ja katsellessamme yhdessä kuvia Koiviksesta. Kuvat esityksessä olivat meidän ja nuorten ottamia. Nuoret valitsivat kuvat tilaan tarkkaan ja perustelivat, miksi juuri kyseinen kuva Koivukylästä oli heille tärkeä; yhteensä niitä valittiin 28 kappaletta. Jokaisella valitulla kuvalla on nimi, tarkoitus ja tarina. Kehitysideoita summattiin yhteen ja kuulimme palautetta nuorilta. Pohdimme nuorten kanssa, että Koivukylä ei näytä kovin kutsuvalta, koska suurin osa rakennuksista on vanhoja ja huonokuntoisia. Koivukylän Asolaan on rakennettu viime vuosina uusia kerrostaloja, jotka näyttävät paljon siistimmiltä ja erottuvat vanhasta Koivukylästä. Nuorille oli tärkeää, että palvelut ja tilat olisivat Koivukylässä laadukkaita ja siellä olisi kiva viettää aikaa. Nuoret kokivat, että moniaistisen tilan rakentaminen oli mielenkiintoista ja luovaa. Ideoiden jatkojalostus jatkuu hankkeessa.

Osallisuus oli koko vaikuttamistyömme sekä SMILE-hankkeen pääasia. Vahva osallisuuden kokemus lisää yksilön hyvinvointia, sillä osalliseksi itsensä kokeva tekee hyvinvointiaan palvelevia valintoja.

Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa tarkoittaa mahdollisuutta kuulua itselle tärkeisiin ryhmiin ja yhteisöihin sekä vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin; mahdollisuutta saada tukea vaikuttamiseen. Osallisuus lisää yhteisöllistä hyvinvointia; yhteisöllisyys lisääntyy osallisuuden myötä. Osallinen ihminen pystyy tuottamaan ja jakamaan hyvää myös muille ihmisille esimerkiksi panostamalla elinympäristöönsä ja kehittämällä palveluja. Yhdessä kehittämällä palveluista tulee asiakaslähtöisiä eli ne vastaavat paremmin ihmisten erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Osallisuus edesauttaa hyviä väestösuhteita ja luo turvallista arkea. Osallinen ihminen kohtaa naapurinsa kunnioittaen, eikä koe tarvetta hakea osallisuuden kokemusta esimerkiksi väkivaltaan taipuvaisista jengeistä. Osallisuus parantaa paikallista elinvoimaa ja ilmapiiriä. Kun ihmiset kohtaavat erilaisissa ympyröissä, he tulevat kuulluksi ja saavat virikkeitä toisiltaan; ihmisten kohdatessa voi syntyä uutta taloudellista toimeliaisuutta.

Tämä opiskelijaprojekti on osa Vantaan kaupungin ja Laurean totetuttamaa SMILE-hanketta. Lue lisää hankkeesta https://www.vantaa.fi/fi/hankkeet/hanke/smile-hanke. SMILE-hanke rahoitetaan osana Euroopan neuvoston kehityspankin (CEB) ja Euroopan komission välistä sopimusta, jonka tavoitteena on edistää maahanmuuttaneiden inkluusioita EU jäsenvaltioissa kehittämällä uusia yhteistyön ja rahoituksen muotoja. SMILE-hanke on suunnattu erityisesti EU:n ulkopuolelta tulleille vantaalaisille.

Lähteet:

Vantaan kaupunki 2023. SMILE-hanke. Viitattu 10.11.2023. https://www.vantaa.fi/fi/hankkeet/hanke/smile-hanke

Kommentoi