Kun huoli herää

Varhaiskasvatuksen ammattilaisina vietämme paljon aikaa asiakkaidemme kanssa ja olemme avainasemassa heidän tukemisessaan. Lastensuojelulla on edelleen kovin negatiivissävytteinen kaiku päivähoidossa ja monelle työntekijälle kynnys puuttua on vielä suuri, vaikka lastensuojelun tehtävä on auttaa lapsia ja perheitä haastavissa elämäntilanteissa. Jos varhaiskasvatuksessa herää huoli joko lapsen tai huoltajan puolesta, mitä silloin voi tai täytyy tehdä? Tämän pohjalta lähdimme työstämään huoli ohjeistusta. Tarve kehittämistehtävälle syntyi suoraan työelämän tarpeesta ja toiveesta.

Kuva: Pixabay

Yhteistyötaho toivoi tiivistä ohjeistusta siitä, miten toimia ja mihin olla yhteydessä tarvittaessa. Ohjeistuksesta toivottiin myös tiivistä ja selkeää, työkaluksi, mikä on helppo ottaa käyttöön. Nämä ovat syitä miksi lähdimme työstämään tiivistä ohjeistusta siitä, kun huoli herää, ohjeistusta lasten suojelusta.

Kehittämisprosessin tuloksena syntyi tiivis oheistus, joka on saatavana sähköisenä sekä paperiversiona. Tavoitteenamme oli saada pidettyä ohjeistus tiiviinä, mutta kuitenkin sisällyttäen siihen tarpeeksi tietoa ja linkkejä eteenpäin. Jokaisen meidän ohjeistus eroaa yhteystietojen osalta, muuten tuotos on samanlainen kaikilla. Sähköisen version ansiosta ohjeistus on helposti muokattavissa ja päivitettävissä.

Ohjeistus on otettu käyttöön ja se on ollut mukana keskusteluissa ja herättänyt mielenkiintoa. Ohjeistus esitellään työyhteisöissä kaikille työntekijöille. Eräs päiväkoti on pyytänyt esittelyä paikan päälle. Ohjeistus sijoitetaan työpaikalla niin, että siihen on helppo tarpeen vaatiessa palata.

Mieti

Minkälaisesta huolesta on kyse?
Tarvitseeko/ vaatiiko asia välitöntä reagointia?
Voitko auttaa perhettä jotenkin?

Keskustele huolesta työkavereiden ja esimiehen kanssa.

Ajatuksia mistä huoli voisi herätä

  • Levottomuus
  • Mustelmat
  • Huono hygienia
  • Muutokset lapsen mielialassa
  • Säpsähtely, arkuus
  • Taantuma
  • Toistuvat uniongelmat
  • Lapsen puheet
  • Perustarpeiden laiminlyönti
  • Vuorovaikutuksen puute huoltajan ja lapsen välillä
  • Lapsen huoltajan päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus
  • Arjen tukiverkoston puute, jos se vaarantaa lapsen hyvinvoinnin
Kuva: Pixabay

Huoli puheeksi

Kun huoli lapsesta päivähoidossa herää, on tärkeää, että varhaiskasvatuksen ammattilainen ottaa huolen puheeksi lapsen vanhempien tai huoltajien kanssa avoimesti, kunnioittavasti ja mahdollisimman varhain. Huolen puheeksi ottamis- vastuu on sillä, jolla huoli herää ja huolen puheeksi oton lähtökohtana on varhaiskasvatuksen ammattilaisen oma huoli. Joskus tilanne voi selvitä jo perhettä kuuntelemalla. Toisinaan päivähoidon ammattilaisilta puuttuu rohkeus tai osaaminen ottaa huolta puheeksi. (Heinonen, H., Iivonen, E., Korhonen, M., Lahtinen, N., Muuronen, K., Semi, R. & Siimes, U. (2016). Lasten oikeudet ja aikuisten vastuut varhais- kasvatuksessa. Jyväskylä: PS-kustannus.)

Huolen puheeksiottamisen vaiheet

1. Pohdi omaa huoltasi. Mieti, missä asioissa tarvitset aidosti ihmisten apua, jotta ymmärryksesi lisääntyisi tai saisit tukea muutokseen.

2. Mieti, mitkä keinot ihmisten kanssa työskentelyssä ovat hyviä ja toimivia.

3. Pohdi, miten voisit ilmaista sekä hyvät asiat että huolesi nyt niin, ettei vastaanottaja tulkitse puhettasi moitteeksi tai syytteeksi.

4. Ennakoi, mitä tapahtuu, jos teet sen mitä ajattelit. Miten vastaanottaja reagoi sanoihisi?

5. Etsi ajatuskokein, kirjoittaen ja mahdollisesti työkaverisi kanssa ääneen puhuen oikeaa lähestymistapaa. Valitse tapa, joka ennakointisi mukaan aukaisee mahdollisuuksia puhua, kuunnella ja jatkaa yhteistyön rakentamista.

6. Pohdi ja muuta lähestymistapaasi jos ajatuskokeesi tuottavat kielteisen tunteen – ennakoinnin siitä, että dialogiin ei päästä tai sitä ei voi pidemmälläkään aikavälillä jatkaa.

7. Kun tunnet, että olet löytänyt rakentavan ja kunnioittavan lähestymistavan, ota huolesi puheeksi sopivan ajan tullen sopivassa paikassa.

8. Kuuntele ja ole joustava, kysehän on kontaktissa tapahtuvassa vuoropuhelusta. Älä siis toteuta aikeitasi mekaanisesti, tilanteesta välittämättä.

9. Pohdi, mitä tapahtui. Kävikö niin kuin ennakoit? Mitä opit? Miten puheeksi otto turvaa osaltasi dialogin ja yhteistyön jatkamista?

10. Muista ennen kaikkea, että olet pyytämässä apua huoltesi vähentämiseen. Asioiden kehittymisen kannalta on tärkeintä, että yhteistyö jatkuu hyvin.

Dialoginen huolen puheeksi ottaminen – Lapset, nuoret ja perheet – THL

Kuva: Pixabay

Lapsen huoleen tarttuminen

Tee muistiinpanot havainnoistasi ja keskustelun kulusta lapsen kanssa. Käytä avoimia kysymyksiä ja rohkaise lasta
kertomaan. Kerro lisää! Mitä tarkoitat? Mitä sitten tapahtui? Missä te silloin olitte?

Kirjaa mahdollisimman tarkasti:
-tapahtumat
-ajat
-paikat
-henkilöt

Säilytä muistiinpanosi lukollisessa paikassa tai toimi työpaikkasi luottamuksellisten tietojen säilyttämistä koskevien ohjeiden mukaan. (Lajunen, K., Andell, M. & Ylenius-Lehtonen, M. 2019, 262.)

Lastensuojeluilmoituksen tekeminen

Tee lastensuojeluilmoitus viipymättä. Nopea toiminta on erityisen tärkeää silloin, kun asiaan liittyy rikos. Tee ilmoitus ensisijaisesti lapsen asuinkunnan sosiaalitoimistoon.

-Ota yhteyttä kunnan sosiaalipäivystykseen tai hätäkeskukseen (112), jos tilanne on kiireellinen tai teet ilmoituksen virka-ajan ulkopuolella.
-Soita hätänumeroon 112, jos tilanne on kiireellinen etkä voi selvittää lapsen asuinkuntaa tai kunnan lastensuojelun yhteystietoja.

Voit tehdä ilmoituksen puhelimitse, kirjallisesti lomakkeella, käymällä virastossa.

Älä koskaan tee lastensuojeluilmoitusta suojaamattomalla sähköpostilla. Ilmoituksen tiedot ovat arkaluonteisia.

Lastensuojeluilmoitus – Lastensuojelun käsikirja – THL

Jokaisella varhaiskasvatuksen ammattilaisella on ohjaus- ja ilmoitusvelvollisuus.

-Älä jää huolesi kanssa yksin
-Kohtaa ja kuuntele
-Välitä
-Ole läsnä
-Uskalla puuttua

Tekijät: Hanna Inkeröinen, Hanna-Mari Valasmo, Jenni Harju ja Iina Juka

Kuva: Pixabay

Jätä kommentti

Vastaa