Kohti kotia ja turvaa

NEA (naiserityisyys asunnottomuustyössä) Y-Säätiön koordinoima kolmivuotinen (2018–2020) STEAn rahoittama valtakunnallinen hanke ja ensimmäinen, jossa keskityttiin naisten erityisiin tarpeisiin asunnottomuustyössä.

Hankkeen päätavoitteena oli naisten asunnottomuuden poistaminen asumispolkuja turvaamalla. Tavoitteen saavuttamiseksi kehitettiin uusia naiserityisiä työkäytäntöjä asunnottomuustyöhön, tuettiin asumisen onnistumista eri kohderyhmillä sekä nostettiin naisten asunnottomuutta ilmiönä esille. Hankkeessa pilotoitiin ja mallinnettiin myös kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen työparityötä.


Tutustuin NEAn Kohti kotia ja turvaa -Naiserityisyys asunnottomuustyössäartikkelikokoelmaan. Artikkelit ovat syntyneet asunnottomuutta kokeneiden naisten kohtaamisista kaduilla, kodeissa, kohtaamispaikoissa, ensi- ja turvakodeissa ja muissa yhteisöissä. Kirjoittajina on niin kokemusasiantuntijoita, kuin muita alan ammattilaisia, kehittäjiä ja naisten asunnottomuutta tutkinut tutkija.

Naiserityisessä työskentelyssä keskeisenä tehtävänä on tukea asunnon muodostumista kodiksi. Kokemus kuulumisesta johonkin on tärkeä: ihminen kuuluu paikkaan ja paikka ihmiselle. Asunnottomuuden parissa työskentelevät ihmiset kohtaavat naisia, joiden on vaikea asettaa rajoja ja jotka kokevat kuulumattomuuden tunnetta, irrallisuutta ja juurettomuutta. Asunto ensin -periaatteen myötä mahdollisuus asunnon tuntumiseen kotina on tullut yhä useamman kodittomuutta kokeneen naisen saataville. Mutta valitettavasti heitäkin on, joilla ei ole mitään omaksi koettua paikkaa.

Kuva: Pixabay

Asunnoton nainen voi olla nuori raskaana oleva nainen, huostaanotetun lapsen äiti tai vaikka isoäiti. Hän voi olla ihmiskaupan uhri tai seksuaalivähemmistöön kuuluva. Hänen asumishistoriaansa voi kuulua niin rappukäytävissä, yömajoissa kuin huumeluukuissa asustelua. Asunnottomuuteen liittyy lisäksi usein vaikeita mielenterveysongelmia, päihderiippuvuutta, rikollisuutta tai väkivaltaa. Asunnottomuuden uhka saattaa pitää naista kiinni väkivaltaisessa parisuhteessa, kun hänellä vielä on koti ja suhteeseen jääminen voi siten tuntua naisesta paremmalta vaihtoehdolta, kuin asunnottomuus. Naisilla asunnottomuuteen johtaneisiin polkuihin liittyy usein erilaisia kriisejä, esim. parisuhteessa, lapsuuden tai aikuisiän perheessä. Ongelmat voivat olla myös ylisukupolvisia. Parisuhdeongelmat voivat myös vaikuttaa siihen, ettei asunto tunnu enää kodilta, eikä kodista enää huolehdita ja täten vuokra jää maksamatta. Kotonaan on tärkeä tuntea olonsa hyväksi.

Häpeä asunnottomuudesta on kova, eikä ole helppoa myöntää, että ongelmat ovat kasaantuneet yhteen, eikä enää pärjää. Asunnottomille naisille usein tärkeintä elämässä on äitiys ja he tuntevat suurta häpeää, jos eivät voikaan huolehtia lapsistaan. Myös palvelujen löytäminen voi olla hankalaa, kun toimijoita on paljon (kunnat, yksityinen puoli ja kolmas sektori). Asunnottomuus ei aina näy päällepäin, joten tuolloin apua voi olla vaikea saada, vaikka sitä haluaisikin.  Tähän ratkaisu voi löytyä esim. Naisten tuvasta, joka pystytettiin NEA-hankkeen aikana. Naisten tupa on asunnottomuutta kokeville naisille suunnattu matalan kynnyksen päiväkeskus, josta kerroin myös edellisessä postauksessani. Naisten tuvassa saa apua byrokratian kiemuroihin eli siellä saa apua Kela-papereiden täyttämiseen ja aikojen varaamiseen esim. sosiaalitoimistoon.

NEA-hanke vahvisti näkemystä, että naisia tulee kohdata vain naisille tarkoitetuissa kohtaamispaikoissa. Vain naisille tarkoitettu tila tuo heille turvaa ja sellaiseen tilaan naisella saattaa olla myös lupa tulla, kun miesystävän ei tarvitse pelätä toisen miehen lähestyvän naista. Vain naisille tarkoitetussa tilassa voidaan riisua roolit sekä puhua avoimemmin, etenkin naisten asioista. Siellä nainen voi kokea olevansa turvassa ja olevansa sinne tervetullut.

Kuva: Pixabay

Toivoisinkin, että saisimme tällaisia vain naisille tarkoitettuja kohtaamispaikkoja lisää. Paikkoja missä nainen saa olla rauhassa ilman miehiä ja saa hetken levähtää syötyään ja peseydyttyään. Kokemusasiantuntijoiden kouluttaminen ja hyödyntäminen ammattilaisen työpariksi edistäisi varmasti myös kohtaamisia ja auttamista asunnottomuustyössä. Kokemusasiantuntija tietää miten palvelut toimivat palveluiden käyttäjän näkökulmasta ja ammattilaisella on näkemys, miten palvelujärjestelmässä toimitaan. Täytyy muistaa, että asunto on ihmisen perustarve. Jokaisella tulisi olla oikeus kohtuuhintaiseen ja turvalliseen asuntoon, joka vastaa asukkaidensa tarpeita. Tarvitaan lisää palveluja ja ennen kaikkea niitä kohtuuhintaisia asuntoja, joista naiset saisivat luotua itselleen kodin. Innolla odotamme hallitusohjelman tavoitteiden (poistetaan asunnottomuus 2027 mennessä) toteutumista ja onnistumista.

-MarLa-

LÄHTEET:

https://asuntoensin.fi/assets/files/2020/12/Kohti_kotia_ja_turvaa-pdf-versio-sivut.pdf

https://www.facebook.com/NaistenTupa/

https://ysaatio.fi/y-saatio/hankkeet/nea-naiserityisyys-asunnottomuustyossa

Jätä kommentti

Vastaa