Tässä blogissa käydään läpi laadullisen haastattelututkimuksen eri vaiheet sekä esimerkkejä siitä, kuinka meidän projektitiimimme suoritti kyseiset tehtävät ja vaiheet. Meidän haastatteluiden tavoitteena oli siis selvittää Laurean avainkumppani Kespron työyhteisöjen yhteistyön nykytilaa ja antaa kehitysideoita haastatteluiden pohjalta. Taustatietona voisi vielä mainita, että toteutimme haastattelut pääasiallisesti Teamsissa etänä, mutta saimme myös mahdollisuuden jalkautua Kespron noutotukkuihin. Haastattelimme yhteensä 30 työntekijää monipuolisesti joka puolelta yritystä. Projektitiimi koostui 6 opiskelijasta ja ohjaajasta.
1. Tutkimuskysymysten ja tavoitteiden määrittely
Jokainen laadullinen tutkimus alkaa selkeästi määritellyistä tutkimuskysymyksistä ja tavoitteista. Ennen haastattelujen toteuttamista on tärkeää hahmottaa, mitä asioita halutaan saavuttaa ja mitä ilmiötä tutkitaan. Selkeät tavoitteet auttavat suuntaamaan haastatteluita oikeaan suuntaan ja varmistamaan, että kerätty aineisto palvelee tutkimuksen päämääriä.
2. Kohderyhmän valinta ja haastatteluosallistujien rekrytointi
Kun tutkimuskysymykset on määritelty, seuraava askel on valita kohderyhmä, jonka näkökulmaa tutkitaan. Kohderyhmän valinnassa on otettava huomioon tutkimuksen tavoitteet sekä se, millaisia näkemyksiä halutaan kerätä. Osallistujien rekrytoinnissa on tärkeää varmistaa monipuolisuus, jotta saadaan mahdollisimman laaja-alainen näkökulma tutkittavaan ilmiöön. Esimerkiksi meidän projektissamme haastattelimme monipuolisesti Kespron työntekijöitä kolmesta eri segmentistä, jotka olivat esihenkilöt, asiantuntijat sekä työntekijät.
3. Haastattelun rakenne ja kysymysten laadinta
Ennen varsinaisia haastatteluja on laadittava haastattelukysymykset ja määriteltävä haastattelun rakenne. Kysymysten on oltava avoimia ja kannustavia, jotta osallistujat voivat ilmaista itseään vapaasti. Kannattaa siis miettiä kysymyksiä tehdessä, voisiko siihen vastata esimerkiksi kyllä tai ei esimerkiksi onko tiimillä hyvä yhteishenki? VS Minkälainen yhteishenki tiimillä on? Toinen hyvä muistisääntö kysymysten luomiseen on välttää -ko ja -kö päätteisiä kysymyksiä. Haastattelun rakenne voi vaihdella teemoittain tai seurata kronologista järjestystä, mutta sen on tuettava tutkimuksen tavoitteita. Meidän projektissamme jaoimme kysymykset neljään teemaan: tausta, tiimin yhteisöllisyys, yhteistyö ja Kespro työnantajana. Jaottelimme kysymykset teemojen alle siten, että esimerkiksi tiimin yhteisöllisyys teemaan kuuluvissa kysymyksissä tiedusteltiin haastateltavan näkemyksiä esimerkiksi oman tiimin yhteishengestä tai esihenkilötyöstä. Vastaavasti taas yhteistyö teemaan kuuluvissa kysymyksissä tiedusteltiin haastateltavien näkemyksiä eri tiimien välisiin asioihin esimerkiksi kysymällä, kuinka viestintä toimii yrityksen muiden tiimien kanssa.
4. Haastatteluiden Toteuttaminen
Haastatteluiden toteuttaminen vaatii herkkyyttä ja empatiaa. Tutkijan on luotava osallistujien kanssa luottamuksellinen ilmapiiri, jotta he voivat vastata vapaasti. Tärkeää on myös olla joustava ja antaa tilaa osallistujien omille ajatuksille. Usein parhaat oivallukset syntyvät spontaanisti keskustelun lomassa. Meidän projektissamme pyrimme myös rentoon ja avoimeen keskusteluun esimerkiksi kertomalla ensin vähän itsestämme ja projektista, johon haastattelu tulee. Projektitiimin kokemuksen mukaa haastateltavat pystyivät puhumaan rennosti ja kertoivat työstään ja ajatuksistaan vapaasti.
5. Aineiston analysointi
Haastatteluiden jälkeen siirrytään aineiston analysointivaiheeseen. Tässä vaiheessa tutkija purkaa haastatteluiden sisällön, tunnistaa keskeiset teemat ja etsii yhteyksiä tutkimuskysymyksiin. Analysoinnissa voidaan hyödyntää erilaisia menetelmiä, kuten esimerkiksi teemoittelua. Haastatteluiden litteroinnin jälkeen siirsimme kaiken saadun vastausmassan Exceliin, jossa aloitimme vastausten värikoodaamisen valitsemallamme asteikolla tummanvihreä (erittäin hyvä) – tumman punainen (erittäin huono). Alla kuva tekemästämme taulukosta. Vastausten värikoodaaminen ja jaottelu 3 segmenttiin (esihenkilöt, asiantuntijat ja työntekijät) helpotti yhteneväisyyksien ja eroavaisuuksien löytymistä. Lisäksi teimme laaja-alaisemman analysoinnin asiakkaamme nostamista tärkeistä teemoista kaikista haastatelluista.
6. Tulosten tulkinta ja tiedon raportointi
Viimeinen vaihe on tulosten tulkinta ja tutkimustiedon raportointi. Tutkijan on kyettävä näkemään löydöksissään laajempia yhteyksiä ja luotava merkityksellisiä tulkintoja. Tutkimustulokset tulee esitellä selkeästi ja jäsennellysti tutkimusraportissa, joka sisältää myös luotettavuuden arvioinnin ja kirjallisen selityksen siitä, ja miten esimerkiksi teemoittelua tai haastateltavien segmentoimista on käytetty.
Laadullisen haastattelututkimuksen toteutus vaatii huolellista suunnittelua, taitavaa vuorovaikutusta osallistujien kanssa ja analyyttistä ajattelua aineiston käsittelyssä. Kun nämä vaiheet suoritetaan systemaattisesti ja huolellisesti, laadullisen haastattelututkimuksen avulla avautuu ovi syvälliseen ymmärrykseen tutkittavista ilmiöistä.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!