Paloiko tuotantorakennus tai aiheuttiko pandemia raaka-ainepulan? Kriisi tulee aina yllätyksenä ja on usein omanlaatuinen. Vahinkojen minimoimiseksi organisaatiolla tulee olla toimiva kriisiviestintäsuunnitelma ja sitä pitää harjoitella etukäteen.
Kriisejä on monenlaisia, aina kyberkriiseistä pandemioihin, joista yhtenä esimerkkinä meitä kaikkia koskettanut koronaviruspandemia. Poikkeukselliset ajat ovat ajaneet yritykset digitaalisen murroksen partaalle. Nyt jos koskaan tulee yritysten uudelleenarvioida omat toimintamallinsa, sillä muuttuneessa maailmassa ei voi toteuttaa vanhentunutta suunnitelmaa.
Koronavirus lähti leviämään laajasti ympäri maailmaa vuoden 2020 alussa. Pian tämän jälkeen koronavirusepidemia julistettiin pandemiaksi ja lähes koko maailma ajautui yhtäkkiä kriisiin, jonka vaikutuksia kukaan ei osannut nähdä etukäteen. Korona toikin viestinnän merkityksen näkyviin ja melkein jokaisen organisaation on pitänyt siihen reagoida jotenkin. Tässä blogissa kerron viisi vinkkiä kriisiviestintään organisaatiolle.
Kriisin tapahtuessa kaikki muut työt jäävät myöhemmäksi, ja fokus siirtyy kriisitilanteen hoitamiseen. Koska kriisi on usein yllättävä ja ennalta arvaamaton tilanne, siihen ei voi täysin varautua. Tärkeä väline kriisitilanteen hoitamiseen on kriisiviestintä. Kriisiviestintä tarkoittaa yksinkertaisimmillaan viestintää nopeutetussa aikataulussa, ja sen tarkoituksena on vahinkojen minimointi. Toimiva kriisiviestinnän toimintamalli on avainasemassa kriisitilanteen onnistuneeseen hoitamiseen.
Viestintä on aina ollut tärkeä osa yritysten toimintaa ja arkea. Ilman kunnollista viestintää tieto ei liiku sujuvasti, ja voi tulla väärinkäsityksiä. Viestinnässä viestin sävyllä on suuri merkitys, oli kyseessä sitten puhe- tai kirjallinen viestintä. Näin kriisin aikana viestinnän merkitys korostuu entisestään, ja yrityksetkin ovat alkaneet panostaa siihen aiempaa paremmin.