Kirjoittaja: Hanni Uusi-Kerttula
Kokemusasiantuntijat tuovat työyhteisöön arvokasta sisäpiirin tietoa ja asiakkaalle toivoa toipumisesta. Millaiset kokemusasiantuntijoiden työelämävalmiudet ovat ja millaisia polkuja pitkin he työllistyvät? Haastateltavina Stop Huumeille ry:n toimipistejohtaja Mirva Suutarinen, Aseman Lapset ry:n tiiminvetäjä Heikki Turkka sekä Vailla vakinaista asuntoa (Vva) ry:n Kokema-tiimin esihenkilö Carole Brady. Kokemuksiaan pöydän toiselta puolelta jakamassa lisäksi mentori Jenni Eronen ja mentori, vertaisohjaaja Tii Judén Vva:lta.
Laurean Kokemusasiantuntijat verkossa -hanke sai kolmelta rekrytointiprosessista vastaavalta henkilöltä arvokasta sisäpiirin tietoa kokemusasiantuntijoiden työllistymisestä sosiaalialan yhdistyksiin. Haastattelut piirsivät selkeää kuvaa vertaisuudesta osana sosiaalialan yhdistysten ydintoimintaa. Kokemusasiantuntijoilla kerrottiin olevan usein hyvinkin merkityksellinen rooli sosiaalihuollon asiakkaiden auttamisessa: he osaavat sanoittaa asiakkaiden erilaisia tilanteita, toimivat tukena ja tulkkina viranomaiskohtaamisissa, ja voittavat ammattilaista helpommin asiakkaan luottamuksen. Kokemustieto vahvistaa asiakkaan osallisuutta ja tuo hänelle toivoa toipumisesta.
Aseman Lapset ry tekee läheistä yhteistyötä muun muassa lastensuojelun kanssa. ”Meidän jalkautuva tiimi on saanut aika paljon hatkalaisia [sijaishuollosta karanneita] takaisin kotiin ihan vain puhelinsoitolla. Kukaan muu ei välttämättä tavoita heitä, mutta kokemusasiantuntijoille he vastaavat, mikä on aika makea juttu”, tiiminvetäjä Heikki Turkka kehaisee.
Stop Huumeille ry:n toimipistejohtaja Mirva Suutarinen puolestaan painottaa, ettei yhdistystä edes olisi ilman vertaisia. ”Meidän työryhmässä kokemusasiantuntijan ääni ja tieto on parasta. Vertaistyöntekijät ovat nähneet sen koko polun. He tietävät, miltä tuntuu astua ensimmäisen kerran ovesta sisään kävijänä, olla työharjoittelijana ja sitten töissä täällä. Vertaistyö on yhtä tärkeää kuin ammattilaisviratkin. Ammattilaisen tehtävänä on mahdollistaa vertaistyöntekijöiden työtä, jossa he oman kokemuksensa avulla auttavat muita”, Suutarinen sanoo.
Vailla vakinaista asuntoa (Vva) ry:n mentori Jenni Eronen kertoo, että hänellä on oman kokemuksensa ansiosta selvä etu vuorovaikutustilanteissa: ”Virallinen puhekieli ei välttämättä toimi esimerkiksi päihteitä käyttävän ihmisen kanssa. Voi olla, että saan helpommin juttua aikaiseksi, kun lähden vaikka mukaan tupakalle ja puhun samaa kieltä”. Vertaisuutta on hyödynnetty päihde- ja mielenterveyskuntoutuksessa jo pitkään, ja käytäntö on ottamassa laajempaa jalansijaa sosiaalihuollossa. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi asunnottomuustyön, rikosseuraamuslaitoksen, päihde- ja mielenterveyskuntoutuksen ja lastensuojelulaitosten kanssa. Kokemusasiantuntijoiden työnkuvaan voi kuulua muun muassa vertaistoimintaa, palvelujen ja toimintamallien yhteiskehittämistä, ryhmänohjausta sekä seminaareissa esiintymistä kutsuttuna puhujana.
Vertaisuutta vai asiantuntijuutta?
Miten kokemusasiantuntija sitten eroaa vaikkapa kokemusmentorista, kokemustoimijasta, vertaisohjaajasta tai vertaistyöntekijästä? Nimikkeiden käyttö ei ole vakiintunut, ja termiviidakossa voi olla jopa sosiaalialan työntekijän vaikeaa suunnistaa.
”Meillä Vepan (Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus) työntekijät ovat vertaisohjaajia ja Kokema (Kokemusasiantuntijat kouluttajina ja mentoreina) -tiimin työntekijät kokemusasiantuntijoita ja mentoreita”, Vva:n Kokema-tiimin esihenkilö Carole Brady valaisee. Kokeman työntekijät voivat lisäksi toimia Vva:lla mentoreina uusille kokemustaustaisiksi työntekijöiksi kouluttautuville tai jo työllistyneille.
Stop Huumeille ry:ssä titteleillä ei niinkään ole merkitystä. ”Oman kokemuksen omaavat ovat työntekijöitä siinä missä muutkin”, kertoo Suutarinen. Hänen mielestään jokaisen osaaminen on yhtä tärkeää, on se sitten hankittu koulunpenkiltä tai eletystä elämästä. Osa ihmisistä karsastaa nimitystä vertainen ja osa taas ei pidä kokemusasiantuntija-sanasta, ja nimityksiä käytetäänkin lähinnä tarvittaessa työtehtävän mukaan. Infoilla, seminaareissa ja asiantuntijaryhmissä kokemusasiantuntija on kuvaavampi termi, asiakastyössä taas vertainen.
Rekrytoinnissa on Suutarisen mukaan oleellista henkilön oma elämäntilanne sekä omat vahvuudet ja toiveet. “Kaikki riippuu siitä, miten olet prosessoinut oman menneisyytesi ja millainen persoona olet. Toisille on luontevampaa kohdata asiakkaita tai kehittää sosiaalisia taitojaan asiakastyössä, toisille taas erilaisille kohderyhmille puhuminen, tukihenkilönä toimiminen tai osallistuminen palveluiden kehittämiseen. Tärkeintä on, että henkilön oma päihteettömyys tai hyvinvointi ei vaarannu”, Suutarinen toteaa.
Vva:n mentori ja vertaisohjaaja Tii Judén puolestaan erottaa vertaisen ja kokemusasiantuntijan seuraavasti: ”Olen kokemusasiantuntija suhteessa koulutettuun ammattilaiseen, jolla ei ole omakohtaista kokemusta, mutta vertaistyöntekijä sitä henkilöä kohtaan, joka edelleen on aktiivisesti siellä [päihteiden käytön] maailmassa tai on liikkumassa siitä eteenpäin.”
Judén tuo esille, että Vva:n kokemusasiantuntijat tekevät paljon vaikuttamistyötä ja istuvat työryhmissä muuttamassa toimintamalleja suotuisampaan suuntaan, kun taas vertaistyöntekijät työskentelevät pääasiassa edelleen aktiivisesti joko asunnottomuutta kokevien tai päihdemaailmassa elävien ihmisten parissa.
Ihminen ihmiselle
Yhdistykset toimivat eri periaatteilla ja eri asiakasryhmien parissa, jolloin osaamisvaatimuksetkin ovat hyvin erilaiset. Mitään keskivertotyönhakijaa ei ole: siinä missä yksi ei ole tehnyt päivääkään töitä eikä koskaan avannut tietokonetta, saattaa toinen olla korkeasti koulutettu vuosien työkokemuksella. Valmiudet riippuvat paljon myös kuntoutumisen vaiheesta – yhdellä voi olla tavoitteena saada itsensä työpaikalle ajoissa ja toinen on heti valmis vetämään jotain toiminnallista ryhmää.
Suutarisen mukaan Stop Huumeille ry:ssä ei katsota hakijoiden koulutusta tai digitaalisia valmiuksia, vaan ihmistä ihmisenä. Työnkuva räätälöidään jokaiselle oman näköiseksi. Osaamisen lähtötasolla ei ole merkitystä työnsaannin kannalta, ja tarvittaessa työntekijä saa koulutusta ja perehdytystä esimerkiksi sähköpostin käyttöön, työsuhdeasioihin, asiakastyöhön tai muihin työtehtäviin liittyviin asioihin.
”Yhdistykselle työntekijöiden erilaisuus on ennen kaikkea rikkaus, ja mahdollistaa myös erilaisten ihmisten auttamisen. Oleellista on se, millainen olet ihmisille. Lähes kaikki halukkaat saavat kokeilla työharjoittelua, sillä tarvittavat taidot on opittavissa työn myötä. Yhdelle työharjoittelun tavoitteena voi olla työelämän pelisääntöihin totuttelu, toiselle sosiaalisten taitojen kehittäminen ja kolmannelle digitaidot tai esiintymisvalmiudet.
”Kaikki tarvittavat taidot on opittavissa työn myötä.” – Mirva Suutarinen, Stop Huumeille ry
Yhdistys ei ole palkannut vertaistyöntekijöitä virallisia kanavia pitkin, vaan yleinen polku on tulla Stop Huumeille ry:lle ensin kävijänä, tämän jälkeen osallistua Fattaluudan koulutuksiin, sitten työharjoitteluun ja siitä mahdollisesti vielä töihin palkkatuella. Osa on lähtenyt opiskelemaan esimerkiksi nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi tai päihdetyöntekijäksi, osa työllistynyt Fattaluuta-koulutusten avulla muualle, ja osa saanut rohkaistumista hakeutua opiskelemaan tai töihin ihan muille aloille.
”Meillä on hyvät kattavuudet – jo vuosia meiltä on työllistytty Kelaan, sosiaalitoimeen tai asukastaloille. Oman kokemuksen omaavia on harvoin tarvinnut etsiä työpaikkailmoitusten kautta, mutta koulusta oppinsa hakeneita varten on oma hakuprosessinsa esimerkiksi MOL:n sivujen kautta”, Suutarinen summaa.
Verkostot, verkostot ja verkostot
Vva:n noin 40 työntekijästä kolmasosa on asunnottomuutta kokeneita henkilöitä. Bradyn mukaan kaikki Vva:n työntekijät ovat tasavertaisia keskenään, ja kokemusasiantuntijat tuovat moniammatilliseen tiimiin arvokkaan asiantuntijuutensa, tiedon ja osaamisensa. Myöskään Vva ei edellytä kokemustaustaisilta työntekijöiltään kokemusasiantuntijakoulutusta. Yhdistys kuitenkin tukee vahvasti kokemustaustaisten työntekijöidensä kouluttautumista – oli kyse sitten yksittäisistä seminaareista tai vaikkapa oppisopimuskoulutuksesta, joista on työn kannalta hyötyä.
”Vepalle ja Kokema-tiimiin tulee moni kokemusasiantuntijakoulutuksen kautta työharjoitteluun, ja osa työkokeilun tai kuntouttavan työtoiminnan kautta. Osa heistä työllistyy Vva:n toimintoihin. Meille voi työllistyä myös suoraan rekrytointien kautta”, Brady ja Eronen kertovat.
Supernovat-hankkeen kokemusasiantuntijat rekrytoitiin työpaikkailmoituksella Facebookia ja Instagramia hyödyntäen. Muuten avoimia työpaikkoja mainostetaan Judénin mukaan ”puskaradiomeiningillä”, ja osaavia ja työtä suurella palolla tekeviä pyydetään puhujakeikoille.
”Moni tuttava on työllistynyt verkostojen kautta niin, että heitä on ohjattu hakemaan auki olevaa paikkaa”, Eronen kertoo. Hänen mukaansa kokemusasiantuntijoiden välillä vallitsee voimakas lojaalius: ei ole tavatonta suositella avoinna olevaa paikkaa kaverille, jonka kokee sopivan siihen.
Aseman Lapset ry:ssä työskennellään työpareittain, ja tiimiin kuuluu tällä hetkellä kolme alun perin tuntityöntekijöinä aloittanutta kokemusasiantuntijaa. Turkan mukaan rautaisen ja aktiivisen tiimin ansiosta Aseman Lapset sai STEA:n hankerahoituksen. ”Se syntyi täysin kokemusasiantuntijoiden omien ansioiden vuoksi”, Turkka kiittelee.
Digitaaliset taidot ovat Turkan mukaan nuorilla yleisesti ottaen hyvällä mallilla, kiitos sosiaalisen median. Työllistyminen riippuu kuitenkin hänen mukaansa täysin verkostoista – eikä vain potentiaalisten työnantajien ja kokemusasiantuntijoiden välisistä verkostoista vaan myös siitä, miten kokemusasiantuntijat tuntevat toisensa.
”Pitää tyrkyttää itseään ja tehdä erilaisia juttuja, millä saa näkyvyyttä, jos ei verkostoja ole. Kyllä meidän kokemusasiantuntijat on tulleet kokemusasiantuntijoiden kautta. Tutustuttiin poliisin ja Laurean järjestämässä Vaarilla on saari -tilaisuudessa pariin kokemusasiantuntijaan, ja pyydettiin saman tien heitä tuntityöntekijöiksi. Rekrytointi on meillä ollut vähän tällaista headhunttausta”, Turkka myöntää.
Eroon stigmasta
Kokemusasiantuntijoissa on sosiaalialalla edelleen valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia. Koska kokemusasiantuntijoiden rekrytointi on vielä verrattain uutta, on toimintakulttuurikin muotoutumatta ja käytännöissä riittää yhtenäistettävää.
Haastatellut nostivat yhteisesti esiin suuren vaihtelun koulutusten laadussa, sisällössä ja kestossa, joka vaihtelee vain parista tunnista jopa kolmeen vuoteen. Judén kehuu Koulutetut kokemusasiantuntijat (KoKoA) ry:n toimivan työnvälityspalveluna ja luotettavana lähteenä tietyt laatukriteerit täyttäville koulutuksille.
Turkka kokee, että monet näkevät kokemusasiantuntijat edelleen kulueränä eikä ison hyödyn tuojina. Stigmasta pitäisi päästä eroon jollain tavalla. Hänen mielestään kokemusasiantuntijoista ollaan kyllä kovin kiinnostuneita, mutta silti aika harva on valmis maksamaan heille palkkaa. Turkka pohtii myös, millä tavalla kokemusasiantuntijakoulutuksista saisi enemmän työelämätreffejä, joissa kokemusasiantuntija saisi konkreettisesti tavata potentiaalisen työnantajan.
”Moni on tehnyt jo niin valtavan muutoksen siinä, että on lopettanut päihteet, mikä on jo ihan huikea temppu. Kyllä sen jälkeen pystyy melkein mihin vain. Jos me saadaan kokemusasiantuntijan luottamuksen kautta nuori lopettamaan kovat huumeet, ja lähtökohdat on keskiverto lastensuojelun asiakasta heikommat, on se ensinnäkin jo ihan miljoonien säästö. Mutta miten tuoda onnistumiset muille esille muuten kuin puskaradion kautta? Kyllä tästä pitäisi mediankin kiinnostua laajemmin”, Turkka valaisee.
”Miten tuoda kokemusasiantuntijoiden onnistumiset esille muuten kuin puskaradion kautta? Kyllä tästä pitäisi mediankin kiinnostua laajemmin.” – Heikki Turkka, Aseman Lapset ry
Turkan mukaan LinkedIn voisi toimia kanavana siinä, että kokemusasiantuntijat toisivat osaamistaan ja tarinaansa esille sopivan pieninä, kiinnostavina palasina.
”He tarvitsisivat siihen kuitenkin ohjausta ja taustalle mietityn suunnitelman. Miten se kannattaisi tehdä, jotta ihmiset kiinnostuisivat, alkaisivat seuraamaan ja osaisivat ostaa sitä kautta osaamista?”, Turkka pohtii.
Judénin mukaan suomalaiset rakastavat tuhkimotarinoita. Oleellista on kuitenkin kertoa tarina kunnioittavasti. ”Usein suhtautuminen entisiä päihteidenkäyttäjiä kohtaan on kylmää. Avoimuus madaltaa kynnystä ymmärtää toista. Näen sen positiivisena asiana, että tuodaan kokemustaustaisten tekemää työtä julki erilaisilla somealustoilla”, Judén sanoo.
Haastateltujen mukaan kokemusasiantuntijuudesta tulisi viestiä enemmän niin sosiaalialalla kuin muillakin aloilla. Siitä, mitä se on, ja miten monipuolista siitä voidaan tehdä. Esimerkkeinä Brady ja Eronen mainitsevat, että kokemusasiantuntijoita on osallistunut Vva:lla hallitustyöskentelyyn, ja Keijo-kokemusasiantuntijakoulutuksen käyneitä on päässyt viestimään kokemusasiantuntijuudesta luovin menetelmin esimerkiksi Porttiteatteriin ja Taiteen Sulattamolle.
”Kun ihminen löytää sen oman juttunsa, syttyy se palo sinne silmiin, että hei, musta on johonkin – se on se siistein homma”, Suutarinen kiteyttää. Ja kun tämän on itse kokenut, voi kokemusasiantuntija myöhemmin omalla esimerkillään, tuellaan ja asiantuntijuudellaan mahdollistaa sen myös muille.
Tämä artikkeli on osa Laurea-ammattikorkeakoulun ja Valo-valmennusyhdistyksen Kokemusasiantuntijat verkossa -hanketta (2021–2023), jonka tavoitteena on vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden digitaalisia taitoja sekä työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksia. Hanketta rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) osana unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Lähteet:
- Aseman Lapset ry:n tiiminvetäjä Heikki Turkan haastattelu 7.9.2022.
- Koulutetut kokemusasiantuntijat (KoKoA ry). http://www.kokemusasiantuntijat.fi/ Viitattu 6.10.2022.
- Mielen ry. https://mielen.fi/kokemusasiantuntijatoiminta/ Viitattu 12.10.2022.
- Stop Huumeille ry:n toimipistejohtaja Mirva Suutarisen haastattelu 6.9.2022.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen: Kokemusosaaminen. Viitattu 10.10.2022.
- Vailla vakinaista asuntoa ry – Vva ry. https://vvary.fi/yhdistys/ Viitattu 3.10.2022.
- Vailla vainaista asuntoa ry:n tiimin esihenkilö Carole Bradyn, mentori Jenni Erosen ja vertaisohjaaja ja mentori Tii Judénin haastattelu 4.10.2022.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!