Työ ja opiskelu vievät ihmisen säännöllisesti kodin ulkopuolelle ja tuottavat sisältöä ja tekemistä. Jos nämä eivät kuulu ihmisen elämään, voi olla vaikeaa rakentaa rutiineja ja siten luoda rytmiä arkeen. Jos ei ole sovittua menoa, on helppoa olla noudattamatta aikatauluja, olipa kyse sitten heräämisestä tiettyyn aikaan, ruoka-ajasta tai vaikkapa kaupassa käynnistä.
Ihminen helposti poteroituu omaan kotiinsa, lakkaa noudattamasta säännöllistä rytmiä ja helposti eristäytyy omiin oloihinsa. Valitettavasti tämä luo myös saamattomuutta ja saa aikaan sen, että ihminen alkaa helposti lykkäämään asioita. Miksi minun pitäisi siivota juuri tänään? Kaapissa taitaa olla vielä hernekeittopurkki, ehtiihän sitä kauppaan huomennakin! Pian saattaa kuitenkin käydä niin, että herää aina vain myöhemmin iltapäivällä, viihtyy pyjamassa kellon ympäri, suihkussa tulee käytyä kahdesti viikossa (koska enhän tapaa ketään kuitenkaan) ja ainut sovittu tapaaminen Kelassa jäi välistä, koska nukkui pommiin. Koska unirytmi on päälaellaan, ei ole koskaan hereillä sellaiseen aikaan, että voisi pestä pyykkiä, ja jos on niin eihän sitä silloin muista.
Perheenjäsenet ja ystävät ovat yrittäneet soittaa tai viestitellä, mutta kun saa aikaan tarpeeksi energiaa vastata, niin ei kehtaa, kun kello on niin paljon eikä kehtaa vastata rehellisesti, kun kuitenkin kysytään ”Mitä kuuluu? Mitäs olet puuhaillut?”. Kun elämästä puuttuvat rutiinit, hyvin pian katoaa myös rytmi arjesta. Rytmin myötä katoaa energia ja tilalle tulee saamattomuus, johon liittyy usein myös häpeä ja soppa onkin valmis!
| Vuorokausi = 3 x 8 tuntia |
Itse olen huomannut, että on hyödyllistä tarkastella päivää kolmena yhtä suurena ajanjaksona. Vuorokaudessa on 24 tuntia, jotka voi karkeasti jakaa niin, että 8 tuntia ihminen nukkuu, 8 tuntia työskentelee ja loput 8 on vapaa-aikaa. Työskentelyn voi jokainen määritellä omaan tilanteeseensa sopivaksi ja voi pitää sisällään töissä käymisen, opiskelun, vapaaehtoistyön, työnhaun jne. Olen huomannut, että kun ajattelee päivää tällä tavoin jaksoina, on helpompi pitää rutiineista kiinni ja saada asioita aikaan. Joskus voi olla hyödyllistä suunnitella ohjelmaa etukäteen esimerkiksi tekemällä itselleen lukujärjestyksen. Monesti jo pienet rutiinit auttavat luomaan ja ylläpitämään rytmiä:
- Säännöllinen nukkumaanmeno sekä heräämisaika ja tutut aamutoimet suihkuineen ja hammaspesuineen virittävät päivään ja auttavat heräämään.
- Taita matkat kävellen tai pyöräillen kun mahdollista. Saat tarpeellista hyötyliikuntaa raikkaassa ulkoilmassa, mikä purkaa energiaa ja auttaa ilta-aikaan rauhoittumisessa.
- Vältä ruutuaikaa ennen nukkumaanmenoa. Television katsomisen sijaan on parempi lukea kirjaa tai kuunnella musiikkia.
Tsemppiä!
-JTV-
Lähde:
Arjen Aapinen. Suomen mielenterveysseura. Viitattu 31.10. 2020. https://mieli.fi/fi/kirjat/arjen-aapinen
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Arjen rytmittäminen on tärkeää ja rutiinien rakentaminen sekä ylläpito tuo turvallisuutta ja säännöllisyyttä arkeen. Tällä hetkellä uskoisin, että monilla on nimenomaan haasteena eristäytymisen aiheuttamat pulmat. Miten pitää rytmiä, rutiineja ja aikatauluja kasassa, kun lähes kaikki tapahtuu ”etänä” neljän seinän sisällä? Elämän sisältö köyhtyy melkoisesti, kun töihin ja opiskelemaan ei enää lähdetä vaan siellä ollaan ns. koko ajan. On ollut hurjaa huomata, miten oma sosiaalinen luonne on ruvennut rapisemaan ja toisinaan ihmisten kanssa kommunikointi jopa ahdistaa. Joinain viikkoina ainoat ihmiset, joita näkee ovat kaupan kassa ja muut asiakkaat… Sosiaalisuus alkaa ahdistamaan sitä enemmän mitä pitempään viettää yksin aikaa kotona.
Esittelemäsi tapa ajatella vuorokausi kolmessa osassa sai minut miettimään omaa tuntieni jakautumista. Ideaalitilanne tosiaan olisi, jos pystyisi nukkumaan 8h vuorokaudessa, opiskella/työskennellä 8h vuorokaudessa ja loput tunnit jäisivät vapaa-ajalle. Totuus omalla kohdallani on valitettavasti aivan toinen. Etäopiskelu on johtanut siihen, että opiskelu ja vapaa-aika ovat sulautuneet yhteen, eikä ”vapaalla” oleminen ole luonnistunut. Rytmin ylläpitämisessä olen havainnut hyväksi mainitsemasi heräämis- ja nukkumaanmenoaikojen noudattamisen. Tekstisi herättämänä ja innostamana aionkin jatkossa kiinnittää enemmän huomiota vuorokauden rytmittämiseen ja tasapainoisempaan koostamiseen. Esimerkiksi mielenterveystalo.fi sivustolta löysin omahoito-oppaan ”työkaluja mielen hyvinvointiin”, jossa painotetaan arkisten asioiden ja tavallisen päivärytmin terveyttä edistävää vaikutusta. Suosittelen ehdottomasti tutustumaan sivustoon, mikäli arjen hallintaan liittyvät asiat mietityttävät.