Masennus on äärimmäisyyksiä toiseen, olet joko niin onnellinen tai niin alas, että epäilet, että kukaan tässä maailmassa ei tiedä että elät. Masennus ja paniikkikohtaukset voivat kohdata sinutjokapaikassa, autossa, kotona, kaverien kanssa ja perheen kanssa illallisella. Jotkut päivät ovat hyviä, todella hienoja, ja sinusta tuntuu melkein kuin olisit parempi. Sitten jotain pientä, jonkun katse tai muisti voi muuttaa sinut sotkuksi. Ihmiset kysyvät miksi itket? Mikä hätänä? Ja ainoa vastaus, jonka voit antaa, on “ei tässä mitään, olen kunnossa”
Lue lisää Minkälaista on olla masennuksessaMaahanmuuttajanuoret
Kaikkialta tulevat maahanmuuttajat ovat tulleet Suomeen parantaakseen elämän mahdollisuuksia, kuten työtä, koulua, ja paetakseen väkivaltaa.Yleensä Maahan tulee iso perhe, jossa on paljon lapsia. Monet maahanmuuttajat ovat sitä mieltä, että Suomi on mahtava maa, koska täällä on monia työmahdollisuuksia ja hienoja kouluja. Nuorilla on paljon paikkoja, missä he voivat viettää aikaa, missä ei heitä ei syrjitä ja voivat kävellä vapaasti kuin muissa maissa kuten Amerikassa.Olen sitä mieltä, että maahanmuuttajanuorten on vaikea menestyä tai sopeutua uuteen kulttuuriin. Uskon tähän, koska työskentelen nuorisotilalla johon käy maahanmuuttajanuoria, jotka eivät voi puhua tai ymmärtää suomen kieltä. On hyvä, että maahanmuuttajanuorilla on mahdollisuuksia viettää omaa aikaa muiden nuorten kanssa ehkäpä enemmän suomalaisten kanssa, jotta voisivat perehtyä suomalaiseen kulttuurin ja oppia kieltä. On myös hyvä viettää aikaa muiden maahanmuuttajanuorten, kanssa jotta heillä on muita ihmisiä, joiden kanssa on sama tilanne.
Lue lisää Maahanmuuttajanuoret
Synkkä pilvi, möykky. Masennuksella on monta nimeä
Olin hankala teini. Karkasin kotiarestista, huusin, en noudattanut kotiintuloaikoja, join ja tupakoin liian nuorena, liikuin väärissä porukoissa. Tappelin alituisesti vanhempieni, erityisesti isäni kanssa. Lähdin erään kerran pakoon kestämätöntä tilannetta Vantaan nuorten turvataloon yöksi.
Älkää käsittäkö väärin, vanhempani ovat kilttejä, ihania, rakastavia ihmisiä. He huolehtivat ja tekivät kaikkensa veljeni ja minun eteeni. Minä olin ongelma. Olin masentunut, kukaan vaan ei sitä nähnyt eikä ymmärtänyt. Olin hankala, itkuinen, kiukkuinen, väsynyt.
Lue lisää Synkkä pilvi, möykky. Masennuksella on monta nimeä
Kun valo vähenee…
Ihmisen ensisijainen valonlähde on aina ollut aurinko. Aurinko ohjaa vuorokausirytmiämme; valoisaan aikaan yhteiskunta on aktiivisimmillaan ja vuorokauden pimeä aika (yleistettynä) käytetään hiljentymiseen ja lepäämiseen.
Lue lisää Kun valo vähenee…Miten masennuksesta tuli kansantauti?
Melkein jokaisella on nykyään jonkunlainen mielipide masennuksesta; mitä masennus tarkoittaa, ketkä siitä kärsivät, mistä se johtuu, miten sitä tulisi hoitaa vai tulisiko sitä hoitaa lainkaan. Minusta onkin hyvä asia, että näitä asioita pohditaan ja luodaan sillä tulevaisuutta. Kiinnostavaa on tutustua myös masennuksen lähihistoriaan, joka auttoi ainakin minua ymmärtämään paremmin nykypäivän toimintatapoja.
Lue lisää Miten masennuksesta tuli kansantauti?Arjen rytmi
Työ ja opiskelu vievät ihmisen säännöllisesti kodin ulkopuolelle ja tuottavat sisältöä ja tekemistä. Jos nämä eivät kuulu ihmisen elämään, voi olla vaikeaa rakentaa rutiineja ja siten luoda rytmiä arkeen. Jos ei ole sovittua menoa, on helppoa olla noudattamatta aikatauluja, olipa kyse sitten heräämisestä tiettyyn aikaan, ruoka-ajasta tai vaikkapa kaupassa käynnistä.
Lue lisää Arjen rytmiSitten synnytyksen jälkeen
Raskauden aikana naisen keho käy läpi paljon kasvattaessaan uutta elämää ja valmistaessaan äidin kehoa synnytykseen. Lapsen syntymä, se elämän ihme! Kipu, vastasyntyneen huuto, oman lapsen tunne rinnalla, ja helpotus siitä, että kaikki oli tämän arvoista. Mutta kaikille vauvan syntymä ei ole elämän onnellisinta aikaa. Suomessa noin 10–20 prosenttia äideistä kärsii synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.
Lue lisää Sitten synnytyksen jälkeenTunneälystä ja kuuntelemisesta
Tunnevaikutustaidot alkavat kehittyä heti, kun tulemme tunteviksi olennoiksi, milloin se sitten tapahtuukin. Pieni vauva katselee itseään muiden ihmisten kautta. Samoin teemme lapsena ja aikuisena. Siksi on niin tärkeää nähdä hyväksyntää ja iloa muiden kasvoilla. Tulla kuulluksi ja nähdyksi.
Lue lisää Tunneälystä ja kuuntelemisestaKun elämästä katoaa rytmi
Olen itse ollut siinä mielessä onnekkaassa asemassa, ettei koronavirus ole vaikuttanut oman elämäni rytmiin oikeastaan mitenkään. Työpisteeni varhaiskasvatuksessa on ollut koko ajan normaalisti avoinna, ja olen voinut käydä töissä ihan normaalisti. Samalla olen kuitenkin saanut seurata ihan lähietäisyydeltä, miten käy, kun elämästä lähteekin väliaikaisesti pois kaikki säännöllisyys ja totuttu rytmi. Paljon on puhuttu koululaisten tarpeesta säännöllisyyteen ja arkirytmiin koronakriisin aikana, mutta mitäs kun normiarki mullistuukin tukea kaipaavalta aikuiselta.
Lue lisää Kun elämästä katoaa rytmiKoronakriisi vaikuttaa masennuksesta kärsivän arkeen
Kaikkia ihmisiä koskettaa Koronakriisi tällä hetkellä. Erityisen tukalaan asemaan ovat joutuneet masennusta sairastavat, kun terapia-ajat vaihtuvat etävastaanotoiksi eli videopuheluiksi, vertaistukiryhmiä ja kuntouttavaa työtoimintaa perutaan. Ihmisiä on nyt pyydetty välttämään turhaa liikkumista kodin ulkopuolella. Näin masennusta sairastavien kontaktit vähenevät ja mieltä painaa huolet tulevasta.
Lue lisää Koronakriisi vaikuttaa masennuksesta kärsivän arkeen