Synkkä pilvi, möykky. Masennuksella on monta nimeä

Olin hankala teini. Karkasin kotiarestista, huusin, en noudattanut kotiintuloaikoja, join ja tupakoin liian nuorena, liikuin väärissä porukoissa. Tappelin alituisesti vanhempieni, erityisesti isäni kanssa. Lähdin erään kerran pakoon kestämätöntä tilannetta Vantaan nuorten turvataloon yöksi.

Älkää käsittäkö väärin, vanhempani ovat kilttejä, ihania, rakastavia ihmisiä. He huolehtivat ja tekivät kaikkensa veljeni ja minun eteeni. Minä olin ongelma. Olin masentunut, kukaan vaan ei sitä nähnyt eikä ymmärtänyt. Olin hankala, itkuinen, kiukkuinen, väsynyt.

Lue lisää Synkkä pilvi, möykky. Masennuksella on monta nimeä

Miten masennuksesta tuli kansantauti?

Melkein jokaisella on nykyään jonkunlainen mielipide masennuksesta; mitä masennus tarkoittaa, ketkä siitä kärsivät, mistä se johtuu, miten sitä tulisi hoitaa vai tulisiko sitä hoitaa lainkaan. Minusta onkin hyvä asia, että näitä asioita pohditaan ja luodaan sillä tulevaisuutta. Kiinnostavaa on tutustua myös masennuksen lähihistoriaan, joka auttoi ainakin minua ymmärtämään paremmin nykypäivän toimintatapoja.

Lue lisää Miten masennuksesta tuli kansantauti?

Arjen rytmi

Työ ja opiskelu vievät ihmisen säännöllisesti kodin ulkopuolelle ja tuottavat sisältöä ja tekemistä. Jos nämä eivät kuulu ihmisen elämään, voi olla vaikeaa rakentaa rutiineja ja siten luoda rytmiä arkeen. Jos ei ole sovittua menoa, on helppoa olla noudattamatta aikatauluja, olipa kyse sitten heräämisestä tiettyyn aikaan, ruoka-ajasta tai vaikkapa kaupassa käynnistä.

Lue lisää Arjen rytmi

Sitten synnytyksen jälkeen

Raskauden aikana naisen keho käy läpi paljon kasvattaessaan uutta elämää ja valmistaessaan äidin kehoa synnytykseen. Lapsen syntymä, se elämän ihme! Kipu, vastasyntyneen huuto, oman lapsen tunne rinnalla, ja helpotus siitä, että kaikki oli tämän arvoista. Mutta kaikille vauvan syntymä ei ole elämän onnellisinta aikaa. Suomessa noin 10–20 prosenttia äideistä kärsii synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.

Lue lisää Sitten synnytyksen jälkeen

Tunneälystä ja kuuntelemisesta

Tunnevaikutustaidot alkavat kehittyä heti, kun tulemme tunteviksi olennoiksi, milloin se sitten tapahtuukin. Pieni vauva katselee itseään muiden ihmisten kautta. Samoin teemme lapsena ja aikuisena. Siksi on niin tärkeää nähdä hyväksyntää ja iloa muiden kasvoilla. Tulla kuulluksi ja nähdyksi.

Lue lisää Tunneälystä ja kuuntelemisesta

Kun elämästä katoaa rytmi

Olen itse ollut siinä mielessä onnekkaassa asemassa, ettei koronavirus ole vaikuttanut oman elämäni rytmiin oikeastaan mitenkään. Työpisteeni varhaiskasvatuksessa on ollut koko ajan normaalisti avoinna, ja olen voinut käydä töissä ihan normaalisti. Samalla olen kuitenkin saanut seurata ihan lähietäisyydeltä, miten käy, kun elämästä lähteekin väliaikaisesti pois kaikki säännöllisyys ja totuttu rytmi. Paljon on puhuttu koululaisten tarpeesta säännöllisyyteen ja arkirytmiin koronakriisin aikana, mutta mitäs kun normiarki mullistuukin tukea kaipaavalta aikuiselta.

Lue lisää Kun elämästä katoaa rytmi

Koronakriisi vaikuttaa masennuksesta kärsivän arkeen

Kaikkia ihmisiä koskettaa Koronakriisi tällä hetkellä. Erityisen tukalaan asemaan ovat joutuneet masennusta sairastavat, kun terapia-ajat vaihtuvat etävastaanotoiksi eli videopuheluiksi, vertaistukiryhmiä ja kuntouttavaa työtoimintaa perutaan. Ihmisiä on nyt pyydetty välttämään turhaa liikkumista kodin ulkopuolella. Näin masennusta sairastavien kontaktit vähenevät ja mieltä painaa huolet tulevasta.

Lue lisää Koronakriisi vaikuttaa masennuksesta kärsivän arkeen

Onko työuupumus ehkäistävissä tai määriteltävissä?

Kuva: Työterveyslaitos

Työuupumus eli burn out, koskettaa nykyään monia työelämässä olevia ihmisiä ja se on ollut esillä mediassa viime aikoina laajasti. Työterveyslaitoksen mukaan suomalaisista työntekijöistä neljännes kokee työuupumusta, Euroopan keskiarvo puolestaan on 22 prosenttia.  Työuupumus on yhteiskunnallisesti kallista ja yksilölle erittäin kuormittavaa.  Aikaisemmin työuupumusta on ollut vaikea määritellä, mutta nyt uupumukselle on tulossa ns. liikennevalomalli.

Lue lisää Onko työuupumus ehkäistävissä tai määriteltävissä?