Mahtuisiko meille vielä?

Tiesitkö, että 79,5 miljoonaa ihmistä oli paossa kotiseudultaan viime vuoden lopulla? Tai että yli kaksi kolmannesta maailman pakolaisista tulee vain viidestä maasta? Eniten pakolaisia tulee tällä hetkellä Syyriasta, Venezuelasta, Afganistanista, Etelä-Sudanista ja Myanmarista. Nämä ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan vainojen, konfliktien, väkivallan ja ihmisoikeusrikkomusten takia.

Vain pieni osa pakolaisista päätyy kehittyneisiin maihin, kun valtaosa joutuu jäämään pakolaisleireille tai muuhun hätämajoitukseen. Toisin sanoen monet pakenevat yhdestä kurjuudesta toiseen. Kiintiöpaikan saaminen on kuin lottovoitto; mahdollisuus tavalliseen elämään turvallisessa maassa, jossa toimeentulo on turvattu, annetaan vain harvalle.

Lähde: Pixabay

Suomen pakolaiskiintiö vuonna 2020 on 850 henkilöä. Se on mielestäni aika vähän Suomen kokoisessa maassa, jossa tilaa riittää. Kiintiötä voisi hyvin nostaa lähemmäs Ruotsin ja Norjan lukuja; Ruotsi vastaanottaa vuosittain 5000 ja Norjakin tänä vuonna yli 3100 kiintiöpakolaista. Pakolaiset eivät huvikseen jätä kotiaan ja omaisuuttaan, he sananmukaisesti pakenevat jotakin. Ei varmastikaan ole syytä olettaa, että he tulisivat Suomeen vain nauttimaan ilmaisesta ylläpidosta. Uskon, että jokainen tulija haluaa elää normaalia elämää, huolehtia perheestään, käydä töissä, opiskella ja olla tasavertainen yhteiskunnan jäsen.

Suomi on jo useamman vuoden kärsinyt matalasta syntyvyydestä. Kiintiöpakolaisten määrän lisääminen voisi olla yksi tapa nostaa alhaisia syntyvyyslukuja. Huolehtimalla tehokkaasta kotouttamisesta Suomella on mahdollisuus saada lisää työntekijöitä ja veronmaksajia huolehtimaan ikääntyvästä väestöstä. Tärkeää olisi saada sekä miehet että naiset integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja hyödyntää pakolaisten kielitaitoa ja monipuolista osaamista työmarkkinoilla.

Mahtuisiko meille siis lisää kiintiöpakolaisia? Yksilöinä meillä ei tällaisissa asioissa ole päätösvaltaa, mutta asenneilmapiiriin jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa. Pakolaiset voitaisiinkin nähdä voimavarana, eikä taakkana.

4 kommenttia artikkeliin ”Mahtuisiko meille vielä?

  1. Jenni Viitasola

    Olipas pelottavia lukuja! Kirjoituksessasi oli muutenkin paljon asiatietoa, mikä oli minulle uutta ja silmiä avaavaa. Kirjoitit ihanasti, että pakolaiset voitaisiin nähdä voimavarana, eikä taakkana! Jos pystyisimme tähän, uskon, että olisimme lähempänä toimivia ratkaisuja monessakin yhteiskunnallisessa ongelmassa. Ratkaiseva merkitys on kuitenkin tehokkaalla ja toimivalla kotouttamisella, mikä tuntuu joskus olevan vielä täysin lapsenkengissä!

  2. Ines Tjäder

    Hyvä kirjoitus! Uskon myös itse, että lähtökohtaisesti ihminen haluaa kuulua yhteiskuntaan ja toimia sen hyväksi. Olla osa kokonaisuutta. Ulkopuolisuus ja kuulumattomuden tunne sekä syrjäytyminen ovat niitä todellisia huolenaiheita tässä yhteiskunnassa!

  3. Kati Vapaarinne

    Kiitos kun avasit asiaa. Minulle aihe on ollut etäinen ja en ole todellakaan ollut tietoinen, että Suomen määrät ovat noinkin pienet. Olen kuvitellut koko ajan muuta. Pitääpi alkaa itsekin ottamaan asioista selvää ennen kuin muodostaa liikaa kokonaiskuvaa. Hyvää positiivista ajattelua nähdä juuri voimavarana. Uskon kanssa, että moni ei ole kovin onnellinen joutilaana.

  4. Marjo-Riikka Miettunen

    79,5 miljoonaa pakolaista on valtava määrä. Tuohon joukkoon mahtuu paljon hätää ja inhimillistä kärsimystä!
    Noihin lukuihin nähden Suomeen todellakin voisi mahtua enemmänkin pakolaisia. Aihe herättää kaikissa vahvoja tunteita ja mielipiteitä. Voisiko kotouttamisessa yhdistää entistä enemmän kaikkia kansalaisia? Ihmisten tutustuessa toisiinsa, ennakkoluulot vähenevät ja on helpompi tuntea empatiaa toista kohtaan. Uskon, että tämä toisi parannusta molempien osapuolten elämänlaatuun.

Vastaa