Ryhmätheraplay on aikuisjohtoista, mutta samaan aikaan hyvin lapsikeskeistä, toimintaa. Theraplay perustuu normaaliin, hyvään äiti-lapsisuhteeseen ja siihen terveeseen vuorovaikutukseen, mitä näiden kahden ihmisen välillä on. Therapalyssa jäljitellään tätä suhdetta. Tavoitteena on luoda turvallisuutta ja iloa. Theraplay antaa lapselle rohkeuden ja vapauden kehittyä sekä riemuita hyväksyvässä ilmapiirissä omasta itsestä ja omista tekemisistä.
Tasapainoinen aikuinen tietää millainen toiminta on lapselle hyväksi. Lapsi ei sitä itse aina tiedä, sillä hänen kokemuksensa elämästä on vielä vähäistä, ajattelu lyhytjänniteistä sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen rajoittunutta. Meillä aikuisilla on vastuu ja valta antaa lapselle eväät elämää varten ja ohjata hänet kokemaan mahdollisimman turvallinen ja onnellinen lapsuus.
“Lapsuus on merkittävä ajanjakso ihmisen elämässä. Suhtautuminen lapseen ja tapa, miten lasta kohdellaan ovat lapselle malleja tulevaisuutta varten. Kun lasta on arvostettu ja rakastettu, hänellä on mahdollisuus siirtää myönteinen kokemuksensa esimerkiksi tulevaan vanhemmuuteensa.”
Sinikka Savola, konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja,
ryhmätheraplay-työnohjaaja ja -kouluttaja
Ryhmätheraplay leikkihetki
Ryhmätheraplayn leikkihetkillä järjestetään tilanteita, joissa lapsi saa olla sekä pieni, tarvitseva ja avuton että arvostettu, ihailtu, osaava ja rakastettu. Toiminnan tulisi haastaa lasta myös uudenlaisiin, jännittäviin kokemuksiin. Yhdessä toimiminen leikkihetkellä antaa lapselle mahdollisuuden kokea iloa, yllättyä, uskaltaa ja huomata onnistuvansa. Ryhmätheraplay leikkihetkien tarkoituksena on vahvistaa lapsen sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja. Leikkihetkien perusominaisuus on positiivisuus, mikä edellyttää ohjaajalta rentoutta, empatiaa ja myönteistä asennetta. Leikkeihin liittyy paljon lämpöä, huumoria, yllätyksiä ja iloa. Tavoitteena on kertoa lapselle, miten viehättävä, rakastettava, taitava ja ainutkertainen hän on. Leikki toimii työkaluna, jonka avulla pyritään lapsen onnistumiseen ja hyvään vuorovaikutukseen toisten kanssa.
Ryhmätheraplay ohjaajan muistilista
- Ohjaa ja suojaa lasta hyvän vanhemman tavoin.
- Ole valloittava ja tempaa lapsi kanssasi leikkimään.
- Ole empaattinen ja vastaa lapsen aloitteisiin.
- Muista fyysinen kontakti.
- Muista katsekontakti.
- Käytä hyödyksi jokainen mahdollisuus auttaa lasta näkemään itsensä ainutlaatuisena.
- Pidä leikkihetki spontaanina, joustavana ja iloisesti yllättävänä.
- Pidä leikkihetki iloisena, optimistisena ja positiivisena.
- Kiinnitä huomiosi kaikkiin fyysisiin sattumisiin, kuten kolahduksiin tai pipeihin.
- Harkitse EI- ja ÄLÄ-sanojen käyttöä. Pyri rajoittamaan niiden käyttö mahdollisimman vähiin.
Ryhmätheraplay leikkihetken kulku
Leikkitilaan saapuminen
Ryhmätheraplay leikkihetkelle osallistuu 4-7 lasta ikä- ja kehitystasosta riippuen sekä kaksi ohjaajaa. Ryhmä kokoontuu leikkitilaan sijoitetuille pehmusteille. Tilaan tullaan joko yksin tai ryhmänä.
Alkulaulu
Ohjaajat ovat valinneet etukäteen ryhmän tunnuslaulun, joka voi olla ennestään tuttu tai aivan uusi laulu. Laulun tarkoituksena on kerätä ryhmän jäsenet yhteen ja virittää leikkitilanteeseen.
Säännöt ja leikkihetken kulku
Ohjaaja käy lasten kanssa yhdessä läpi leikkihetken säännöt: ollaan yhdessä ja pidetään hauskaa yhdessä eikä toista saa satuttaa. Sen jälkeen käydään yhdessä läpi leikkihetken kulku, mitä ensin tapahtuu ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Leikkihetken kulusta on hyvä olla kuvat leikkitilan seinällä.
Taikarasva
Ennen leikkeihin siirtymistä aikuiset hoitavat lasten kaikki mahdolliset “pipit” rasvalla, jota voidaan kutsua taikarasvaksi. Ohjaajan tulee osata eläytyä jokaiseen pipiin kuin se olisi tärkein asia sillä hetkellä. Lopuksi voidaan käydä kierros, jossa jokainen lapsi saa kertoa tai vain näyttää mihin kohtaan laitettiin taikarasvaa.
Ensimmäinen leikki
Alkulaulun ja taikarasvan jälkeen seuraa ensimmäinen leikki. Leikissä jokainen lapsi huomataan sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Vuorovaikutusleikit ovat yksinkertaisia, lapsenmielisiä ja hauskoja leikkejä, joihin jokainen voi osallistua. Ohjaaja voi esimerkiksi pyytää lapsia vetämään ilmaa sisään ja puhaltamaan hänet yhdessä nurin. Ohjaaja voi leikinomaisesti kaatua lasten puhalluksen voimasta. Ohjaajat ovat läsnä koko leikkihetken ajan.
Tauko ja välipala
Leikkiehetken välipalalla ei ole tarkoitus tyydyttää lapsen nälän tunnetta, vaan ruokkia lapsen hoivattuna olemisen tarpeita. Välipalaksi sopii esimerkiksi rusinat, hedelmänpalat tai pieni pala suolaista tai makeaa keksiä. Välipala voidaan jakaa siten, että siitä tulee lapsille leikki. Lapset voivat sulkea silmänsä ja ojentaa kätensä, jolloin välipala on yllätys.
Toinen leikki
Jos ensimmäinen leikki on ollut äänekäs tai liikkuva, toisen leikin on hyvä olla rauhallisempi. Jalkatervehdys on leikki, jossa istutaan piirissä ja suoristetaan jalat. Jokainen tulee niin lähelle, että voidaan sanoa toiselle “hei” jalalla vilkuttaen. Ohjaajat suunnittelevat joka kerralle uudet leikit, jolloin leikkihetken yllättävyys ja haasteellisuus säilyvät.
Loppulaulu
Loppulaulu voi ola sama kuin alku laulu, mutta se voi hyvinkin olla myös eri laulu. Loppulaulun tarkoituksena on koota ryhmä ja valmistaa heidät palaamaan muihin tehtäviin.
Pois kuljettaminen
Varmasti jokaisen ryhmätheraplay leikkihetkelle osallistuneen lapsen lempihetkiä on leikkitilasta pois kuljettaminen. Tapa, jolla lapset kuljetetaan pois ryhmästä, voi olla jokaisella kerralla erilainen. Ohjaajat voivat esimerkiksi kantaa lapset yksi kerrallaan ulos. Toinen pitää varovasti kiinni käsistä, toinen jaloista ja maahan laskemisen jälkeen halataan.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Heippa!
Theraplay on minullekin tuttu menetelmä. Melkein 20 vuotta sitten opiskelin ryhmätheraplaykouluttaja Sinikka Savolan järjestämällä kurssilla theraplayohjaajaksi. Siihen aikaan theraplay oli varhaiskasvatuksessa erittäin suosittu. Muistan, kuinka rasvasin Myyrmannin pommi-iskussa äitinsä menettäneen tytön “pipejä” – kymmeniä haulin jättämiä tuoreita arpia. Theraplay-tuokioissa on ollut liikuttavia ja vaikeita hetkiä, mutta myös ilon kiljahduksia ja onnistumisia.
Onko menetelmä ollut vähän unholassa? Itse en ole pitkään aikaan vetänyt ryhmiä.
Kirjoituksesi palautti sen mieleeni elävästi ja muistin taas miten se todellakin”toimii” monen eri osa-alueen pulmissa. Tänään sille varmaan olisi taas “tilausta” varhaiskasvatusmaailmassa.
– Martta