Asunnottomuus ja sairastaminen

Edelleen Korona-ajatuksen siivittämänä, mietin sairastamista asunnottomien näkökulmasta. Korona vaikuttaa meidän kaikkien arkeen ja suurimmalle osalle tuntuu olevan haaste olla kotona ja paikoillaan. Asunnottoman tilanne on päinvastainen. Haasteena on jatkuva liikkeellä oleminen ja ulkona ajan kuluttaminen.(https://dynamic.hs.fi/a/2020/pakkoollaulkona/?fbclid=IwAR2zt1aQIVwNVRDP5GTYQaD90aAKKWM0YHcGc3e4PafUJVwAJ-Oz4_tw80U).

Ennen koronakriisiä, asunnoton pystyi mennä esimerkiksi matalan kynnyksen päiväkeskuksiin ja kahviloihin sekä yömajoitukseen. Tällaisia paikkoja oli esimerkiksi elokolo ja Illuusia. Kiinni. Asunnoton pystyi viettää aikaansa kirjastossa tai muussa julkisessa tilassa. Suljettu. Asuntoloissa pystyi levätä kaverin sohvalla. Kielletty. Yömajoitus. Karsittu.(https://vvary.fi/vailla-vakinaista-asuntoa-ry-ilmaisee-huolensa-asunnottomien-suojasta-koronatilanteessa/). Ei ole seiniä, jotka kaatuisivat päälle.

Tällä hetkellä Helsingissä Alppikadun ja Hietalahden hätämajoitukset ovat auki. Yökahvila Kalkkers on myös toiminnassa. Palvelut eivät kuitenkaan kaikille riitä tai ne ovat muuten tavoittamattomissa. (https://vvary.fi/vailla-vakinaista-asuntoa-ry-ilmaisee-huolensa-asunnottomien-suojasta-koronatilanteessa/). Fyysisten paikkojen puuttumisen lisäksi asunnottoman voi olla vaikea käyttää digitaalisia palveluja. Omaolo-palvelu ei tunnu yhtäkkiä ajatellen saavuttavan asunnotonta. Aina on joku, joka jää ulkopuolelle.

Ne, jotka edellä mainittuja palveluja tarvitsevat, eivät pysty olla vapaaehtoisesti eristyksessä, vaikka kuinka haluaisivat. Totuus on kuitenkin se, että asunnottomien liikkuva elämäntyyli lisää riskiä tartunnan saamiseen ja sen tartuttamiseen. Puutteellinen hygienia lisää riskiä sairastumiseen eikä se edesauta parantumista.(https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006442491.html). Parantumiseen vaikuttaa myös millainen ruokavalio on, tai tässä tapauksessa, oletko saanut ruokaa ollenkaan. Entä lepo ja kuuma juoma?

Monella asunnottomalla on lisäksi päihdeongelma ja erilaisia somaattisia sairauksia. He kuuluvat silloin monella tapaa koronan riskiryhmään. (https://vvary.fi/vailla-vakinaista-asuntoa-ry-ilmaisee-huolensa-asunnottomien-suojasta-koronatilanteessa/). Riskiryhmiähän kuuluu suojella. Olenko ainoa, jonka mielestä tämä kuulostaa jotenkin epäreilulta? Toki VVA:n mukaan pyritään mahdollistamaan karanteeniolot asunnottoman koronatapauksissa ja kaikki ovat oikeutettuja sairaala- ja tehohoitoon silloin kun tilanne sen vaatii.(https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/hallinto/palvelut/palvelukuvaus?id=3537).

Vaikka kerroin asunnottoman sairastamisesta tällä hetkellä, haluan muistuttaa, ettei asunnottoman sairastuminen ja sairastaminen rajoitu pelkästään korona-aikaan.

Seuraavaksi kirjoitan asunnottomuuteen liittyvän keskusteluilmapiirin muuttamisesta.

Yksi kommentti artikkeliin ”Asunnottomuus ja sairastaminen

  1. RinaSPASOVA

    Kiitos tekstistäsi!
    Valitettavasti tuntuu, että asunnottomat ovat unohtuneet koko Korona-keskustelun ja -karanteenien ulkopuolelle.
    Nyt kun lähes kaikki palvelut ja aktiviteetit on siirretty verkkoon, olisikin syytä pohtia myös vaihtoehtoja esimerkiksi kirjastojen asiakastietokoneille ja kuntien ja kaupunkien yhteispalvelupisteille, jotta myös ne, joilla ei ole omaa digilaitetta, saisivat edes pakolliset asiansa hoidettua.
    Toivottavasti esim. VVA saisi lisää resursseja toimintaansa ainakin kriisin ajaksi.

Vastaa