Mussa tuntuu!

Hyvinvointia edistävien taitojen harjoittelu kannattaa aloittaa jo varhain. Ne eivät synny itsestään! Tärkeitä itsesäätelyä vahvistavia taitoja ovat mm. mielen malttaminen, mielihyvän viivästyttäminen ja toisten huomioiminen. Liian nopealle mielihyvälle altistuminen on haitallista ja hidastaa tärkeiden tunnetaitojen oppimista. Varhaiskasvatuksessa kasvattajan ymmärryksellä ja ohjauksella sekä pedagogisesti suunnitelluilla oppimisympäristöillä tuetaan lapsen yksilöllisten voimavarojen vahvistumista ja hyvinvointia. (Sainio & Pajulahti & Sajaniemi, 2020.)

Maanantai päivä. Lumeton, lähes keväinen hiihtoloma on päättynyt. Päiväkodin sisällä kuitenkin pyryttää! Ilmassa leijailee monenlaisia ja kokoisia tunteita. On kuin lasista lumihiutale palloa olisi ravisteltu ja odottelemme hiutaleiden asettumista. Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan vaatii työstämistä; tunteiden tunnistamista, sanoittamista, neuvottelua, apua leikkiin pääsemisessä ja leikissä pysymisessä. Tarvitaan muistuttelua reilun kaverin taidoista ja siitä, miten voi toimia pettymyksen tullen.

Tunteita ja tunnelmaa päiväkodissa. Kuva pixabay.

Kokemus on osoittanut maanantain hyväksi retkipäiväksi ja lähdemme lapsiryhmän kanssa leikkimään tuttuun lähimetsään. Metsä ympäristönä rauhoittaa havainnoimaan ja osallistumaan ja lisää lapsen (sekä kasvattajien) hyvinvointia. Ihmettelemme yhdessä sieniä ja mustikan kukkia, vaikka on helmikuu ja laskiaisviikko. Keräämme muutaman lapsen kanssa löytämiämme roskia pussiin. Majanrakentajat aloittavat puuhansa ja osa innostuu leikkimään piilosta. Kaikki on hyvin ja lumihiutaleet laskeutuvat viimeinkin hohtavaksi hangeksi.

Sieniä bongattu helmikuisessa metsässä. Oma kuva.

Yllättäen yksi viskari-ikäinen lapsi siirtyy piilostaan hiekkatielle ja poistuu retkipaikan rajojen ulkopuolelle. Lapsi ei pysähdy kasvattajan pyynnöstä vaan juoksee karkuun. Lähden itsekin ajojahtiin lapsen kiinni saamiseksi ( onneksi metsässä oli 4 kasvattajaa), kun selviää, ettei lapsella ole aikomustakaan pysähtyä. Eteneminen toppavaatteissa ja loskareissa tuntui tuskallisen hitaalta ja siinä juostessani päätän aloittaa lenkkeilyn vapaa-ajalla, työturvallisuuden nimissä. Lopulta lapsi pysähtyi ja sanoi; “vie mut päiväkodin pihalle”.

Tilanteen rauhoituttua, ensisijaisen tärkeää oli estää lapsen leimautuminen ryhmässä. Päiväkodilla pikapiirsin tapahtuman lapsen kanssa samalla keskustellen. Laadimme suunnitelman, miten toimia jatkossa, jos retkellä ikävä äitiä yllättää ja tulee halu lähteä kotiin. Suunnitelmassa huomioitiin lapsen oma toive ulkoilla aidatulla pihalla ja tavoitteena on liittyä kahden viikon jälkeen retkille mukaan. Suunnitelman lähetin valokuvana kotiinkin, jotta vanhemmat voivat yhdessä lapsen kanssa keskustella asiasta.

Peruuntuneiden retkien korvaavaksi toiminnaksi valitsin Fanni-tunnetaitosarjan kirjoja. Lisämateriaalia, kuten tunnemittarin, tulostin viitottu rakkaus-sivuilta.

Varhaiskasvatuksessa lapsi harjoittelee ja oppii itsesäätelytaitoja, kun niitä opetetaan. “Jos lapsi jää jo varhaiskasvatuksen aikana ikätovereistaan jälkeen itsesäätelytaitojen kehityksessä, erot esimerkiksi oppimisessa voivat kasvaa niin suuriksi, että niitä on myöhemmin vaikea kuroa umpeen” (Sainio & Pajulahti & Sajaniemi, 2020).

Minkälaista tunnetaitojen harjoitteluun liittyvää materiaalia sinä olet käyttänyt työssäsi lasten parissa? Miten tärkeäksi koet itsesäätelytaitojen harjoittelun varhaiskasvatuksessa?

Lähteet:

Sainio, T. & Pajulahti, R. & Sajaniemi, N. 2020. Näin tuet lapsen itsesäätelyä. Hyvinvoinnin pedagogiikka varhaiskasvatuksessa. PS-kustannus. Jyväskylä.

Papunet.net

viitotturakkaus.fi

Fanni- tunnetaitomateriaali

Jätä kommentti

Vastaa