Osallisuus on lasten leikkiä !

Pohdin postauksessani lasten osallisuutta leikin näkökulmasta, sekä varhaiskasvatuksen työntekijän roolia leikin ja osallisuuden mahdollistamisesta. Helsingin varhaiskasvatussuunnitelman (2019) mukaan osallisuutta vahvistaa myönteinen kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Lapsi haluaa tulla ymmärretyksi ja hyväksytyksi omana itsenään, saada mielipiteensä kuulluksi ja olla mukana päätöksenteossa. Kasvattajan tehtävänä on mahdollistaa lapsen osallisuus ja edellä mainittujen asioiden toteutuminen.

Itse koen varhaiskasvatuksentyöntekijänä leikin äärettömän tärkeäksi asiaksi lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen näkökulmasta. Leikeissä voi aikuisena olla itse mukana, jolloin pääsee jo melko hyvin lapsen maailmaan sisälle, vaikka ei tietenkään ihan, koska onhan se ”fiksuna ja järkevänä aikuisena ihmisenä” vaikea ymmärtää että ”kuussataakakskymmnentätuhatta dinosaurusta on nyt takapihalla, asentamassa liikennemerkkejä ja iskä vie tänään jalkapalloon” (3v) mutta siinä saa mahdottoman paljon tietoa lapsen mielenkiinnon kohteista.

Varhaiskasvatussuunnitelman mukaan kasvattajien tulee ymmärtää leikin merkitys lapselle sekä sen valtava hyöty hyvinvointia ja oppimista edistävässä merkityksessä. Lasten omien näkemysten ilmaiseminen lisäävät osallisuutta ja en itse ainakaan keksi lapselle parempaa keinoa ilmaista itseään kuin leikin kautta. Leikin mahdollisuudet ovat niin laaja-alaisia että, jokaiselle lapselle löytyy keino ilmaista itseään leikin kautta ja näin mahdollistaa esimerkiksi osallisuus ja itseilmaisu, tunteiden sanoittaminen sekä sosiaalisten taitojen harjoittelu, liikkumista, musiikkia, luovuutta, taiteta ja mielikuvitusta unohtamatta.

Leikin avulla kasvattajana pystyy myös vaikuttamaan lasten välisiin suhteisiin ja leikin kautta käsittelemään vaikeita tilanteita ja ristiriitoja. Eräs tyttö tuli aamulla päiväkotiin lohikäärmepehmolelu kädessään ja kertoi, kuinka sen emo lähti jo silloin, kun Lohis oli vasta pieni… Lapsen tilanteen tietäen siinä joutuu itsekin keräämään kyyneleitä, että miten neljä vuotias voi käsitellä tämänlaisia asioita, kun se aiheuttaa itsellekin tuntemattoman tunnereaktion? Pehmolelun ja leikin kautta siitä pystyi keskustelemaan, tasavertaisina, neljä vuotias ja aikuinen.

Leikki lisää osallisuutta. Leikki kehittää sosiaalisia taitoja. Leikki kertoo elämästä. Leikki kehittää mielikuvitusta. Leikki vähentää yksinäisyyttä. Osallisuus ehkäisee syrjäytymistä.

– Mia

3 kommenttia artikkeliin ”Osallisuus on lasten leikkiä !

  1. Heidi

    Hei!

    Olen samaa mieltä kanssasi leikin tärkeydestä varhaiskasvatuksessa. Olen itse omaan blogikirjoitukseeni koonnut myös itselleni tärkeitä asoita leikin näkökannalta ja omasi osallisuuden lisäämisestä on erittäin tärkeää.
    Lapsen maailmaan ja leikkiin asettuminen saattaa usein olla haastavaa aikuiselle, juurikin leikin “ymmärrettävyyden” kannalta. Koen itse tärkeäksi olla leikissä mukana, vaikka olisin vain leikin mahdollistaja, valvoja tai tunneli heidän autoleikissään. Pystymme leikkiin osallistumalla vahvistamaan niin monta osa-aluetta lapsen kehityksestä. Hän tulee kuulluksi ja nähdyksi ovat tärkeimpiä, jokaisen lapsen kuuluisi saada tuntea, että hänet huomioidaan.
    Ristiriita tilanteiden ja tunteiden käsittely leikin kautta on lapsilähtöistä toimintaa. Lapsi ilmaisee itseään leikkimällä, joten emme välttämättä voi olettaa hän osaisi ilmasita itseään vain puhumalla suoraan asiasta. Hän käsittelee ja ilmaiseen usein tutneesa leikin kautta. Tämän takia on tärkeää, että pysähdymme työssämme leikkimään ja olemaan lasten kanssa heidän tasollaan.

  2. Anu

    Hei Mia!

    Kiitos kirjoituksestasi. Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Osallisuus ja luovuus ovat merkittävä osa lapsen leikkiä. Ohjaajan tehtävä on antaa lapselle tilaa, aikaa ja mahdollisuuksia vapaalle leikille. Vapaa leikki kehittää lapsen mielikuvitusta ja luovuutta, mikä edistää hänen ongelmaratkaisutaitojaan. Ohjaajan vastuulla on leikkiympäristön, -välineiden ja -tilanteiden mahdollistaminen lapsille. Osallisuus leikissä voi olla niin aikuisen kuin lapsenkin osallisuutta. Ohjaajan tulee havainnoida ja vastata lapsen leikkialoitteisiin sekä osallistua lasten leikkiin. Osallistuessa lapsen leikkiin aikuisen on hyvä muistaa, että antaa lapsen johtaa leikkiä ja leikkii itse mukana.

    Luovuus näkyy lasten vapaassa leikissä monilla tavoin. Luovuutta on leikkivälineiden käyttö. Voiko esimerkiksi puupalikka toimia puhelimena tai pahvilaatikko laivana. Lasten luovuutta ja mielikuvituksen ihmeellistä maailmaa voidaan nähdä silloin, kun havainnoidaan tai osallistutaan lasten leikkiin. Lasten mielikuvitus ohjaa leikkiä, joka voi välillä tuntua jopa kaaokselta. On muistettava, että luovuus on lahjakkuutta, ja siedettävä kaaokseltakin vaikuttavia tilanteita; esimerkiksi kotileikissä tavarat saattavat olla hujan hajan, mutta katsoessaan tarkemmin voikin huomata siellä olevan käynnissä kevätsiivous. Lapset ymmärtävät maailmaa leikin kautta ja käsittelevät leikissä usein aikuisille arkisia asioita, kuten kotitöitä. Ohjaajan tulee antaa tilaa ja aikaa leikille, jotta luovuus pääsee valloilleen. Leikkiä ei tulisi sitoa yhteen tilaan, ja leikin siivoamisen sijaan olisi hyvä antaa lapsille mahdollisuus jatkaa leikkiä, kun hetki on taas sopiva. Lapsen leikin mahdollistamisen kannalta on tärkeää ohjaajan sensitiivisyys, lapsilähtöisyys ja tietoinen herkkyys havaita lasten leikkialoitteita sekä heittäytymisen taito. Eikä huumorintajustakaan ole haittaa – päinvastoin.

  3. Kiitos kommenteista!

    Hyvä huomata, että varhaiskasvattajien ajatukset ovat melkolailla samanlaisia vaikka emme tiedäkkään missä toinen työskentelee! Tämä kertoo siitä, että koulutus ja varhaiskasvatuksen perusteet alkavat olla iskostuneet ajatuksiin ja toimintaan hyvin, jolloin uskon myös varhaiskasvatuksen tasalaatuisuuteen paikasta/sijainnista huolimatta!

    Ps. en nyt ole ihan varma olivatko molemmat varhaiskasvatuksessa töissä, mutta sellainen olo kommenteista jäi. 🙂

Vastaa