Leikki lapsen kielen kehityksen tukena

Lapsen kielen kehitys alkaa jo kauan ennen ensimmäistä sanaa. Yleensä lapsi sanoo ensimmäiset sanansa noin yhden vuoden iässä tai viimeistään toisen ikävuoden ensimmäisellä puoliskolla. Pohja puhutulle kielelle luodaan kuitenkin paljon aikaisemmin. Lapsen puhumaan oppimista edeltää vaihe, joka muodostaa pohjan sekä kielen käytölle että vuorovaikutustaidoille. Lapsi tarvitsee turvallista sekä tarpeet huomioivaa ja tyydyttävää ihmisyhteisöä ja ympäristöä, jossa on mahdollista kuulla kieltä ja osallistua ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

Lapsi kasvaa kieliyhteisönsä jäsenyyteen omaksumalla vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa käytettäviä taitoja. Varhainen vuorovaikutus luo perustan opittavalle kielelle. Kieli luo lapselle edellytykset tunteiden ilmaisulle ja ajattelun kehittymiselle. Kielen avulla lapsi luo ja pitää yllä sosiaalisia suhteita. Kielen avulla lapsi luo uutta: hassuttelee sanoilla, kertoo satuja. Kielen avulla lapsi pystyy säätelemään omaa toimintaansa, vaikuttamaan asioihin sekä hankkimaan ja välittämään tietoa. Kieli on myös vallan väline, jolla voi vaikuttaa toisiin ihmisiin.

Satujen ja tarinoiden kertominen, kirjojen lukeminen tai kuvista kertominen
on aina hyvää kielen kehityksen harjoitusta.

Kaikilla lapsille kielin kehitys ei etene normaalilla aikataululla. Nykyään ollaan suhteellisen yksimielisiä siitä, että kielen kehityksen tukeminen kannattaa aloittaa heti, kun kielen kehityksestä ollaan huolissaan. Alle kouluikäisen lapsen kielen kehityksen tukemisessa on huomioitava selkeä kielenkäyttö ja tekemisjärjestyksessä annetut ohjeet sekä toiminnan ja asioiden kuvallistaminen esimerkiksi puhetta tukevilla kuvilla. Lapsen puhetta ei ole syytä korjata, mutta oman puheen avulla annettu oikea malli ohjaa ja tarkentaa lapsen kielenkäyttöä.

“Kielihäiriöinen lapsi on leikeissään usein lyhytjänteinen ja toistaa samoja teemoja.”

Merja Adenius-Jokivuori, Erityiskasvatus varhaislapsuudessa

Aikuinen voi kysymyksillään ja omalla mallillaan laajentaa lapsen leikin teemoja ja antaa toimintaideoita. Aikuisen kannustus ja rohkaisu ovat usein tarpeen leikkitilanteissa. Roolileikeissä lapsella saattaa olla vaikeuksia eläytyä omaan hahmoonsa tai keksiä leikin etenemiseen tarvittavia käänteitä. Lapsi saattaa jäädä spontaanisti muodostuvien leikkiryhmien ulkopuolelle. Aikuisen tehtävä on tällöin hienovaraisesti ohjailla leikkijöiden ryhmää ja selkeyttää laikin teemoja ja yksityiskohtia kielihäiriöiselle lapselle ymmärrettäväksi.

Leikki tukee lapsen kielen kehitystä monella eri tavalla. Alle kouluikäinen lapsi rakentaa omaa identiteettiään perheensä, kavereidensa ja ympäristönsä ihmisten kanssa. Lapsi näkee ja kokee asioita, joita hän haluaa kokeilla, esimerkiksi lukita oven “tiks auki – tiks lukkoon”. Lapsi jäljittelee ja valikoi kielellisiä ilmaisuja, ilmeitä ja eleitä sekä liikkeitä ympäriltään. Lapsen kielen kehitystä tuetaan leikkitilanteissa kuuntelemalla lasta. Aikuinen osoittaa lapselle, että hän on kiinnostunut siitä, mitä lapsi haluaa sanoa. Sitä on kuunteleminen. Aikuinen odottaa, että lapsi on saanut sanottua asiansa. Aikuinen voi tehdä johdattelevia kysymyksiä, mutta puheenvuoro säilyy lapsella. Lapsen kysymykset ovat tärkeitä, sillä ne osoittavat lapsen kiinnostusta. Hän haluaa tietää. Lapsen kysymykset käsittelevät kaikkea mahdollista ja hän tarvitsee aikuisen tukea monien kysymystensä käsittelyssä.

Aikuinen voi tukea lapsen kielen kehitystä sanoittamalla omaa toimintaansa tai lasten toimintaa leikissä. Lapsen kanssa on hyvä puhella paljon. Aikuinen voi keskustella ja pohtia asioita yhdessä lapsen kanssa. Lapsen kielen kehitystä tukee myös lapsen mielikuvituksen tukeminen leikkitilanteissa. Aikuinen voi suunnitella lapsen kanssa mahdollista ja mahdotonta, kuten vaikkapa satumetsäretken. Aikuinen voi jutella lapsen kanssa toiveista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Tärkeintä on olla läsnä ja vastata lapsen aloitteisiin.

-Anu

Jätä kommentti

Vastaa