Koronan loppusuora

Koronaviruksen nopean leviämisen takia Suomeen on julistettu poikkeusolot 1.3.2021 alkaen. Hallitus yrittää saada pandemian leviämisen kuriin tiukoilla rajoitustoimilla. Paradoksi on kuitenkin siinä, että mitkään rajoitustoimet eivät tuota haluttua tulosta, jos rajoituksia ei noudateta. Tämä tilanne on kestänyt jo vuoden, ja ihmiset ovat todella väsyneitä kaikkiin rajoitustoimenpiteisiin. Mielenterveysongelmat ja ahdistus lisääntyvät nuorten ja aikuistenkin joukossa, jos ihmisten normaalia sosiaalista kanssakäymistä koko ajan rajoitetaan.  

Olen omassa lähipiirissäni havainnut sellaista ajattelua, että koronapandemiasta haluttaisiin kyllä päästä pikaisesti eroon, mutta sitten ei olla kuitenkaan yksilötasolla valmiita muuttamaan omaa toimintaa niin, että se edesauttaisi asiaa. Yläkoulut siirtyivät etäopetukseen, mutta useat yläkoululaiset tapaavat silti toisiaan vapaa-ajalla. Eräs yläkoululainen tyttö sai positiivisen koronatuloksen, mutta koska hänen oireensa olivat niin lievät, hän vietti aikaa kavereidensa kanssa pulkkamäessä! 

Keusote suositteli yli 12-vuotiaden ryhmäharrastustoiminnan lakkauttamista poikkeusolojen ajaksi, mutta Järvenpäässä yksityinen jalkapalloseura Jäps jatkaa silti toimintaansa. Kuka 13-vuotias nuori ajattelee, että minä haluan kantaa vastuun koronapandemian pysäyttämisestä, enkä mene tänään harkkoihin, jos valmentajat kutsuvat koolle ja kaikki kaverini menevät harkkoihin? 

Kaikilla työpaikoilla on voimakas etätyösuositus päällä, mutta koska säännökset mahdollistavat esimerkiksi yksilöopetuksen musiikkiopistoissa, useat opettajat jatkavat normaalia yksityisopetusta. Soitonopettaminen on huomattavasti helpompaa ja antoisampaa lähiopetuksena. Pitkään jatkunut etäopettaminen syö sekä opettajan, että oppilaan motivaatiota ja opettajalla saattaakin olla huoli töidensä vähentymisestä, jos moni oppilas lopettaa harrastuksen etäopetuksen takia. Eräät opettajat järjestivät päivää ennen rajoitusten voimaanastumista kiireellä ryhmätunteja ja orkesteriharjoituksia, kun se vielä oli mahdollista! Oma etu ja mukavuudenhalu menevät usein yhteiskunnallisen vastuun edelle. Ajatellaan, että kun toiset ottavat vastuun, niin minun ei tarvitse.  

Liikuntatilat ja kuntosalit määrättiin suljettaviksi, mutta AVI tulkitsikin määräystä niin, että toimintaa voidaan jatkaa, jos sisällä on samanaikaisesti enintään kymmenen henkilöä. Kuntosalilla puuskutetaan ja vietetään aikaa yhteisessä ilmatilassa, jolloin yhden kuntoilijan positiivinen koronatulos johtaa yhdeksän muun henkilön altistumiseen. Silti ihmiset varailevat innokkaasti aikoja kuntosaleille. Kun ravintolojen ja baarien aukioloaikoja rajoitettiin, uutisoitiin samalla lisääntyneistä häiriöilmoituksista kerrostalojen naapureissa, eli juhlijat siirtyivät julkisista tiloista yksityisiin asuntoihin. 

Rokotukset tulevat jossakin vaiheessa helpottamaan tilannetta, mutta kuinka moni meistä jo oirehtii henkisesti ja kuinka moni sairastuu vakavasti tai jopa menehtyy ennen kuin tilanne helpottaa? Ihmisten turnausväsymys pandemian tässä vaiheessa on täysin ymmärrettävää, mutta toisaalta silti suututtaa tämä löysä asenne. Saammeko me näillä keinoin tartuntamääriä laskemaan? Auttavatko mitkään kireämmätkään liikkumisrajoitukset, jos niihin suhtaudutaan välinpitämättömästi? 

3 ajatusta aiheesta “Koronan loppusuora”

  1. Todella tärkeä ja ajankohtainen kirjoitus. Sinulla oli hyviä havaintoja ja ajatuksia. Olen samaa mieltä kanssasi siitä että, pitkään jatkunut etäopiskelu vähentää opettajan ja opiskelijan motivaatiota. Olen työskentelijä ja opiskelija. Onneksi työssäni lähdetään ulos ja koulussa ollaan etänä. Oli tunteellista lukea kun sanoit kuinka moni sairastuu vakavasti tai jopa menehtyy ennen kuin tilanne helpottaa. Tämä on totta. Olen myös samaa mieltä miten nuoret eivät vielä kykene ottamaan vastuuta ja estämään riskiä. Oli mielenkiintoista lukea.

  2. Kiitos Mari, että olet tuonut tätä aihetta esiin, joka on hyvin tärkeää ja koskee kaiken sekä minut erityisesti.
    Omasta kokemuksestani olen sitä mieltä, että koronapandemia on vaikuttanut meidän mielenterveyteemme. Sillä, että on jäänyt pelkoa itse tautia kohtaan sekä epävarmuus tulevaisuudesta ja tiukat rajoitustoimet on ollut vakaavia vaikutuksia meidän hyvinvointiimme, elinoloihin ja arkielämäämme esimerkiksi oman sekä sosiaalisia yhdessäoloja että vapaa-aika liikunta ovat hyvin vähentyneet.

  3. Kiitos Mari hyvästä kirjoituksesta! Yhdyn Aydaruusin, sekä Nadeen kommentteihin kirjoituksen tärkeydestä ja ajankohtaisuudesta. Olen todella samaa mieltä, että korona alkaa jo kyllästyttämään ja mitkään hallituksen rajoitukset ja määräykset eivät tunnu tuottavan tulosta. Tuntuu, että jokaisessa rajoitustoimeenpiteessä on aina jokin porsaanreikä, jonka joku löytää.

    En voi ymmärtää tuollaisia, joista sinäkin kirjoituksessa mainitsit, että kun oireet ovat lieviä, eikä tunnu kipeältä niin voidaan jatkaa normaalia elämistä koronatestin positiivisesta tuloksesta huolimatta. Itse kuulin eräästä tapauksesta, jossa perhe oli ollut puistossa leikkimässä muiden perheiden kanssa. Perheen äiti oli sitten tokaissut, että heidän koko perheen koronatestin tulokset tulivat ja positiivisethan ne olivat. He olivat päättäneet silti tulla puistoon, sillä äidin mielestä karanteeni alkaa vasta sitten, kun koronapuhelimesta soitetaan ja annetaan karanteeniohjeet. On älytöntä ajatella, miten ei osata pysyä kotona positiivisen tuloksen saatua ja toiminnallaan levitetään tartuntaa isoihin joukkoihin.

    Kirjoituksessasi oli mainittu myös kuntosalit ja niiden sulut. Meillä täälläpäin yhdellä kuntosalilla oli ollut koronapositiivinen tapaus ja hänestä lähti yli 50 tartuntaketju ja sen selvittely. Ymmärrän, että ihmisiä alkaa jo kyllästyttämään korona ja sen aiheuttamat rajoitukset, mutta tässä tilanteessa voisin itse elää niukemmin, jotta tilanne saataisiin hallintaan nopeammin. Ei kukaan jaksa elää kolmea vuotta putkeen tiukoilla rajoituksilla ja määräyksillä. Toivottavasti rokotukset alkaisivat nyt puremaan ja saataisiin tauti kuriin!

Kommentoi