Synkässä tulevaisuudessa on vain työttömyyttä. Mitä tapahtuu, kun koneet vievät meiltä työt? 90-luvulla elettiin vahvasti siinä käsityksessä, että automaatioteknologia lisäisi työttömyyttä. Uskottiin vahvasti, että tuotantoa voisi lisätä ainoastaan lisäämällä ihmistyön määrää. Pian kuitenkin huomattiin, ettei tuotannon kasvu vaatinutkaan ihmistyövoiman lisäämistä. This is the machine revolution! (Oulu 2016.)
Onneksi tämä uhkakuva ei koskaan täysin toteutunut. 2000- luvulle tultaessa huomattiin automaation työllistävä vaikutus. Tuotannon tehokkuus lisää tuotantoa, ja vaikka koneet hoitavat työn, kasvava tuotanto lisää markkinoita, joille tarvitaan uudenlaisia osaajia. Siinä missä perus- duunarien kulta-aika oli ohi, kasvoi uusi erikoisosaamista vaativien tehtävien osaajien tarve. (Oulu 2016; Soininvaara 2014.)
Jotkut huusivat apuun palvelualoja, kun maaseudun koneellistuminen ajoi ihmiset kaupunkeihin. Tämä osoittautui ns. laastariratkaisuksi, sillä eipä aikaakaan, kun osa palveluista automatisoitui. Kauppoihin tuli itsepalvelukassat, pankkipalvelut siirtyivät nettiin. Posti…no posti on posti… mutta senkin palvelut siirtyivät lähikauppoihin. Esimerkkejä löytynee lisää. Mikään työ ei tekemällä lopu, mutta työt ottavat uusia muotoja, kuten Alepan kassa onkin myös veikkausmyyjä, matkakortin lataaja sekä matkahuollon ja postin työntekijä. Yksi ihminen ei taivu kaikkeen, jolloin työpaikkoja muodostuu lisää. (Oulu 2016; Soininvaara 2014.)
Tuotteiden tuotantoon ei tarvita enää työvoimaan, koneet hoitavat valmistuksen tehokkaammin. Samalla kuitenkin tuotteiden suunnitteluun tarvitaan uutta erikoisosaamista. Luovaa työtä on tarjolla enemmän, kun osaajia riittää, suorittavan työn tekijöistä taas on ylitarjontaa. Ongelma muodostuu siinä että, liukuhihnatuotantotyöntekijästä ei saada graafisia suunnittelijoita hetkessä. Julkisen sektorin palveluissakin on usein pula työntekijöistä, mutta kattavat osaamisen ammattivaatimukset hidastavat myös työvoiman uudelleen kierrättämistä. Synkimmissä kauhukuvissa 20% työväestöstä työskentelee huippuosaamista vaativissa töissä, loppujen työikäisten jäädessä hyödyttömiksi. Tämä ei onneksi ole realistinen lopputulema, mutta vakava epätasapaino tulee näkymään tulevaisuuden työmarkkinoilla. (Soininvaara 2014.)
Otetaan loppuun vielä pala nykyhetkeä ja maalataan vähän lisää tulevaisuuden uhkakuvia seinille, eli Korona ja palvelualojen ahdinko. Kaikki ovat lukeneet tai kuulleet viimeiset uutiset ravintola ynnä muiden palveluiden suluista maaliskuun lopulle saakka, sekä jo voimassa olleet rajoitukset ynnä muuta, ynnä muuta. Vaikka nyt käyttöön tulevat rajoitukset ovatkin voimassa maaliskuun lopulle, en pitäisi kiveen kirjoitettuna, etteivätkö rajoitukset jatkuisi pidemmälle kesään. Henkilöstöpalveluyhtiö Baronan kyselytutkimuksen mukaan, 46 % kyselyyn vastanneista Baronan työntekijöistä uskoo vaihtavansa alaa. Näistä 27% oli jo aloittanut uuden tai suunnitteli aloittavansa uusien taitojen opiskelun. Ravintolaketju NoHo aloitti yt- neuvottelut, jonka piirissä on Nohon omat 1250 sekä n. 2000 vuokratyöntekijää. Nohon mukaan, usko on kova, että ravintolatoiminta saadaan käyntiin kesäksi, mutta ennen kuin kesään ja normaalioloihin päästään, on monen liikkuvan asian vielä loksahdettava kohdalleen. Yt- toimien ratkaisussa on mukana erilaiset henkilöstön lomautus vaihtoehdot sekä irtisanomiset. (is 2021; mtvuutiset 2021.)
Palvelualojen tilanne, kuten monen muunkin alan työllisyysnäkymät näyttävät heikoilta tällä hetkellä. On mielenkiintoista nähdä, näkyykö piikkiä pitkäaikaistyöttömyydessä, sillä monet lomautetut ovat kuitenkin päässeet tekemään töitä pienissä pätkissä, jolloin pitkäaikaistyöttömyyden ehdot eivät täyty. Noh…tilastoja nyt voi tutkia ja dataa kerätä ja nimetä tulkintoja sopivalla tavalla. Koronan vaikutukset eivät vielä näy koko laajuudessaan Suomessa, mitä työttömyyteen tulee. Kaikkein positiivisimmatkin talouden näkymät povaavat Suomen talouden “normalisoituvan” aikaisintaan 2023, pessimistiset näkemykset venyttävät talouden normalisoitumista, tai 2019 vuoden tasoa saavutettavaksi aikaisintaan 2025. Tulevaisuus työttömyyden kannalta näyttää synkältä, mutta toivoa paremmasta silti on. Tähän loppuun laitan presidentti Mauno Koiviston lausumat sanat: “Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” (fi.wikiquote 2020.)
Oulu 2016. Viitattu 24.2.2021. https://www.oulu.fi/blogs/automaatio-vie-vauhdilla-ty%C3%B6paikkoja
soininvaara 2014. Viitattu 24.2 2021. https://www.soininvaara.fi/2014/02/23/enta-kun-robotit-tekevat-tyot/
is 2021. Viitattu 26.2.2021. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007795245.html
mtvuutiset 2021. Viitattu 26.2.2021. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ravintolasulkutoimien-valiton-reaktio-noho-partnersin-koko-1250-tyontekijan-henkilosto-aiotaan-lomauttaa-yt-neuvottelut-voivat-johtaa-myos-irtisanomisiin/8074262#gs.u1bubt
fi.wikiquote 2020. Viitattu 27.2.2021. https://fi.wikiquote.org/wiki/Mauno_Koivisto
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!