Mielen hyvinvointi –kohti onnellisia eläkepäiviä

Eläkkeelle jääminen on iso elämänmuutos, mikä herättää monenlaisia tunteita. Työrooli ja työpaikan ihmisverkosto ovat olleet monelle elämää paljon täyttäviä asioita, niistä luopuminen jättää ison aukon. Vaikka eläköityminen olisi kuinka odotettu, voi sen myötä joutua käymään läpi surutyötä. Edessä oleva elämänvaihe voi pelottaa ja innostaa samaan aikaan, ikääntymiseen kuuluu mielen voimavaroja kuluttavia muutoksia.

Monen ensimmäinen huolenaihe eläkkeelle jäämisen kynnyksellä on, kuinka eläke riittää toimeentuloon. Elintason tippuminen ei ole kenestäkään mukavaa ja vaikuttaa paljon elämänlaatuun.  Sairastuminen, voimien väheneminen ja toimintakyvyn menetys voivat pelottaa. Kaikkeen ei voi etukäteen varautua. Eläkeiässä elämänkokemusta on kertynyt mittavasti. Kokemuksista oppimisesta ja tunteiden säätelystä on paljon hyötyä elämäntaitojen rakentamisessa. Elämään kuuluu väistämättä niin hyviä kuin haastavia ajanjaksoja.

Kuva:Pixabay

Suomi ikääntyy nopeasti, ikäihmisten hyvinvointiin on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Fyysistä toimintakykyä tuetaan jo monissa kunnissa, olisi aika saada mielen hyvinvoinnin tukeminen yhdenvertaiseen asemaan. Fyysinen hyvinvointi ja terveys ovat toki avainasemassa mielen hyvinvointiin, mutta siihen vaikuttavat monet muut tekijät näiden lisäksi. Osallisuus ja yhdessä tekeminen sekä oma aktiivisuus korreloivat hyvinvoivaa mieltä. Perhe, muut läheiset ja ystävät voivat vaikuttaa ikääntyneen hyvinvointiin. Onnellinen parisuhde tyydyttävän seksielämän kanssa on yksi parhaista aseista mielen notkahdusta vastaan taistellessa. On huomattu, että ne ikäihmiset, jotka toimivat vapaaehtoistöissä tai erilaisissa järjestötoiminnoissa, tuntevat tyytyväisyyttä elämäänsä. Vanhenemiseen liitetään toisinaan stereotypioita, toimintaa määritteleviä normeja. Näiden väljentäminen edistäisi ikäihmisten hyvinvointia.  

Kuva:Pixabay

Mielenterveystalon mukaan n. 20% ikäihmisistä on lievästi masentuneita. Ikääntyneen lievien masennusoireiden tunnistaminen voi olla vaikeaa. Kuitenkin niihin kannattaisi puuttua jo lievemmissä muodoissa, jolloin toipumisennuste on parempi. Ikääntyneen masennus voi ilmetä eri tavalla kuin nuorempien ihmisten. Oireet voivat ilmetä fyysisinä, jolloin niitä voi olla vaikea erottaa vanhenemisen mukanaan tuomista vaivoista. Ruokahaluttomuus, ruoansulatushäiriöt, unettomuus tai poikkeuksellinen ärtyisyys saattavat viestiä masennuksesta. Joku saattaa lääkitä laskenutta mielialaansa liiallisella alkoholin käytöllä. Muistin ja tiedonkäsittelyn heikkeneminen lisäävät masennusoireita. Jos huomaat läheiselläsi usean kuukauden jatkuneen alakuloisen mielialan, poikkeuksellisen väsymyksen tai mielihyvän tunteen puutteen, kannattaa asiasta keskustella hänen kanssaan. Masentuneen on joskus vaikea itse tiedostaa olevansa masentunut, näin on myös ikäihmisen kohdalla.

Joskus masennus voi edetä vakavaksi. Tällöin voi esiintyä jopa aistiharhoja tai harhaluuloisuutta. Ajatukset rahattomuudesta, oman asunnon menettämisestä saattavat painaa mieltä. Olosuhteet saattavat näyttäytyä synkempinä kuin ovatkaan. Ikääntynyt voi tuntea syvää toivottomuutta, näköalattomuutta ja kelpaamattomuutta. Tunne omasta arvottomuudesta ja muille taakkana olemisesta voi tuntua musertavalta. Tuolloin toimintakyky häiriintyy, pahimmillaan voi esiintyä itsetuhoisia ajatuksia.  Myös ikäihmisestä voi tehdä tarvittaessa huoli-ilmoituksen.

Lähteet:

Mielenterveystalo.fi

Kolehmainen M. 2011. Ikäihmisten mielenterveys http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053110474

mieli.fi

Jätä kommentti

Vastaa