Muistisairaudet koskettavat monia ihmisiä, niin sairastuneita kuin heidän läheisiäänkin. Suomessa on arviolta yli 190 000 muistisairasta ihmistä, joista noin puolella on lievä muistisairaus ja lopuilla keskivaikea tai vaikea muistisairaus. Lisäksi joka vuosi muistisairauksiin sairastuu 14 500 ihmistä. Koska väestö vanhenee, myös muistisairauksien määrä tulee kasvamaan. Valtaosa muistisairaista on yli 80-vuotiaita, mutta muistisairauteen voi sairastua jo työikäisenäkin.
Onko sitten ikääntyneiden ihmisten kohdalla aina kyse muistisairaudesta? Unohtelu on normaalia ja sitä sattuu kaikille joskus. Yli 65-vuotiaista joka kolmas on havainnut itsellään muistiongelmia. Onneksi useimmiten kyseessä ei kuitenkaan ole muistisairaus, koska ikääntymisen myötä on normaalia, että muisti- ja ajattelutoimintojen jotkut osa-alueet voivat heikentyä lievästi. Siinä vaiheessa, kun muistiongelmat vaikuttavat arkeen ja toimintakykyyn merkittävästi, kyseessä voi olla etenevä muistisairaus.
Muistisairauksia on erilaisia. Niillä tarkoitetaan sellaista sairautta, joka heikentää muistia ja tiedonkäsittelyä sekä muita ajatustoimintoja. Yleiskäsitteenä tällaisten taitojen heikentymisestä käytetään sanaa dementia. Dementia ei kuitenkaan ole erillinen sairaus, vaan tila, joka johtuu taustalla olevasta muistisairaudesta. Siinä ihmisen muisti ja tiedonkäsittely ovat heikentyneet niin paljon, että se haittaa jokapäiväisistä toiminnoista selviytymistä.
Yleisin etenevien muistisairauksien ja dementian aiheuttajista on Alzheimerin tauti ja toiseksi yleisin aivoverenkiertosairauteen liittyvä muistisairaus. Myös muita syitä muistisairauteen voi olla, esimerkiksi Lewyn kappale –tauti, Parkinsonin tautiin liittyvä muistisairaus sekä otsa-ohimolohkorappeumat.
Monet tuntuvat miettivän, miten muistisairas tulisi kohdata. Kohtaaminen voi helposti tuntua haastavalta koska sairaus vaikuttaa vuorovaikutukseen. Itse ajattelen, että tärkeintä muistisaraan kohtaamisessa on läsnäolo ja kiireettömyys. On tärkeää kohdata muistisairas ensisijaisesti ihmisenä, oli hänellä muistisairaus tai ei. Muistiliiton sivuilta löytyy hyviä vinkkejä muistisairaan kohtaamiseen niin työntekijän kuin omaisenkin roolissa. (https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet/erityiskysymyksia/muistisairaan-ihmisen-kohtaaminen)
Kohtaaminen muistisairaan kanssa voi olla henkisesti rankkaakin, varsinkin jos kyseessä on itselle rakas läheinen, jonka muistisairaus on edennyt jo pitkälle. Muistisairaalla ei siinä vaiheessa ole enää kuin välttämättä pieniä häivähdyksiä muistoina yhteisistä kokemuksista ja vuosista. Toiselle osapuolelle tämä voi nostaa kipeitäkin tunteita pintaan, koska mukana on väkisinkin luopumista ja surua. Yhteistä tulevaisuutta ei ole, eikä enää edes yhteistä menneisyyttä.
Miten omaa riskiä muistisairauksiin voisi pienentää? Todennäköisesti muistisairauksia voi ehkäistä ja sairastumista viivästyttää terveellisillä elintavoilla. Näihin kuuluu mm. monipuolinen liikunta, terveellinen ja monipuolinen ravinto sekä sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy ja hyvä hoito. On arvioitu, että noin 40 % muistisairauksista väestössä liittyisi muokattavissa oleviin elintapa- ja riskitekijöihin.
THL:n koordinoima FINGER-tutkimus on kansainvälisesti ensimmäinen muistisairauksien ehkäisyyn elintapainterventiolla pyrkivä laaja ja pitkäkestoinen tutkimus. Sen tulokset osoittavat, että iäkkäiden ihmisten muisti- ja ajattelutoimintoja voidaan parantaa kiinnittämällä huomio ruoka- ja liikuntatottumuksiin, muistiharjoitteluun sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallintaan. Myös henkilöt, joilla on geneettisesti suurempi riski sairastua muistisairauteen, hyötyvät elintapaohjelmasta.
Lähteet:
https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet
https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finger-tutkimushanke
https://www.terve.fi/artikkelit/mieheni-ei-tunne-minua-enaa
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Muistisairaudet koskettavat tavalla tai toisella meistä varmaan jokaista jossain elämän vaiheessa. Kirjoituksestasi tuli mieleeni, miten tärkeää omaisten on saada riittävästi tietoa muistisairaudesta, sen etenemisestä ja sen vaikutuksesta läheiseen. Esimerkiksi oman vanhemman tai puolison muuttuminen voi olla hyvin raskas paikka. Omaiset tarvitsevat tukea uuteen tilanteeseen eivätkä välttämättä osaa enää kohdata läheistään tai omia tunteitaan luopumisen äärellä.
Olen omalla työurallani saanut lyhyen aikaa työskennellä muistisairaiden parissa. Pienessä kodinomaisessa ympäristössä minua ihastutti hoitajien kunnioittava ja lämmin kohtaaminen asukkaiden kanssa. Ei ollut merkitystä missä ajassa tai paikassa kuvittelimme olevamme, kun hoitajat kuuntelivat ja ohjasivat asukkaita lempeästi.
Muistiliiton linkistä löytyikin hyvin kiteytettynä ne asiat, joita näiden rautaisten ammattilaisten näin toteuttavan.