Kukaan suomalainen ei ole voinut välttyä turvapaikanhakijoihin liittyvästä uutisoinnista viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2014 Euroopassa alkanut pakolaiskriisi toi Suomeen kymmenkertaisesti edellisvuosiin verrattuna turvapaikanhakijoita sekä herätti uusia kysymyksiä. Maahanmuutosta tuli yhä suurempi poliittinen keskustelunaihe, joka alkoi myös jakaa mielipiteitä. Nämä mielipiteet alkoivat näkyä myös mediassa polarisoituneina kannanottoina. Millaisessa valossa suomalainen media esittää turvapaikanhakijat?
Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon kiristynyt
Oikeusministeriön vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan 82% suomalaisista hyväksyisi maahanmuuttajan työyhteisöönsä ja 44% mielestä Suomi tarvitsisi lisää ulkomaalaista työvoimaa. Suurin osa suomalaisista suhtautuu kielteisesti rasismiin.
Suhtautumiseen vaikuttivat useat erilaiset tekijät, kuten sukupuoli, asuinpaikka, koulutusaste sekä ikä. Keskimäärin nuoret olivat maahamuutolle suopeampia, kun taas ikääntynemmät sekä alemmin koulutetut olivat maahanmuuttovastaisempia. Naiset olivat miehiä enemmän maahanmuuton puolella. Poliittisella suuntautumisella oli myös suuri merkitys. Kysyttäessä kuntavaaliehdokkailta, sijoittaisivatko he turvapaikanhakijoita kotikuntaansa 72% vastasi kyllä: myönteisimpiä olivat vihreät (96%) ja kielteisimpiä perussuomalaiset (18%).
Uutisointi ei sisällä avointa rasismia, mutta etnistä taustaa korostetaan usein
Turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista uutisointia Suomessa on tutkittu paljon. Tutkimusten tuloksena on todettu, että uutisointi on pääasiassa korrektia ja ei sisällä avointa rasismia. Tässä tulee kuitenkin mutta: muun muassa rikoksista käsittelevissä artikkeleissa tekijän etnistä taustaa on erityisesti korostettu.
Etnisyys mainitaan usein hyvin pian tapausta käsiteltäessä mediassa ja täten voisi ajatella, että etninen tausta liitetään rikokseen luoden stigmaa tätä ihmisryhmää kohtaan. Mediassa jopa yksinkertaisilla sanavalinnoilla on suuri merkitys siihen, millaiseksi mielipiteemme muodostuu. Tästä näkökulmasta ajatellen ns. “piilorasismi” on hyvin haitallista.
Polarisoitunut maailma
Aiheesta uutisointi on usein hyvin kaksijakoista: toistaalta puhutaan hyvin negatiiviseen sävyyn turvapaikanhakijoista sekä pakolaisista, mutta toisaalta riemuitaan monikulttuurisuutta esimerkiksi kulttuurin saralla uuden etnisen ravintolan avattua. Kaikkia turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia ei arvoteta yhteiskunnassa samoin, vaan usein hyvin erilaisesti. Edellisessä blogipostauksessani kirjoitin turvapaikanhakijoiden mielenterveydestä. Mielenterveyttä horjuttavista tekijöistä yksi on uudessa kotimaassa koettu rasismi.
Turvapaikanhakijoihin ja maahanmuuttoon yleisemminkin kohdistunut polarisoitunut keskustelu on ehkä hyvä osoitus maailmasta, jossa elämme nyt. Mielipiteet kärjistyvät ja totuudella on pienempi ja pienempi paino keskustelussa. Myös media alkaa politisoitumaan. Lopputuloksena siitä kärsii jokainen, mutta erityisesti jo nyt valtaväestöä keskimäärin huonommassa asemassa olevat ihmiset kuten turvapaikanhakijat.
Koetko sinä, että media on ollut puolueellinen maahanmuuttokeskustelussa?
Rasismiin ja mediaan liittyviä linkkejä:
https://yle.fi/uutiset/3-11382384
https://www.eirasismille.fi/mita-on-rasismi
Lähteet:
https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/art-2000007069967.html
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/101423/GRADU-1496991160.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://www.hssaatio.fi/images/stories/tiedostot/maahanmuuttoverkkoversio.pdf
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/67525/951-44-6423-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Hei, Anni! Nostit esille tärkeän aiheen. Medialla on suuri valta ja vastuu uutisoinnissa ja sanavalinnat olisikin hyvä miettiä todella tarkkaan erityisesti kun kirjoitetaan aiheista jotka nostavat helposti tunteita pintaan.
Olen itsekin kiinnittänyt huomiota siihen, miten lähes kaikissa rikoksia käsittelevissä uutisissa epäiltyjen etnisestä taustasta kirjoitetaan jo hyvinkin varhaisessa vaiheessa -jos kyseessä on muu kuin kantasuomalainen henkilö. Epäillyt voivat joutua jo etukäteen silmätikuiksi -ja jopa väkivaltarikosten uhreiksi koska ovat vähemmistöön kuuluvina helpommin tunnistettavissa lehtijuttujen perusteella.
Löysin parin vuoden takaa Ylen artikkelin turvapaikanhakijoista ja heidän osuudestaan erilaisiin rikoksiin. Jutussa on hyvä muistutus myös siitä, että vaikka turvapaikanhakijat ja ulkomaalaistaustaiset henkilöt syyllistyvät rikoksiin, ovat hekin usein rikosten uhreja. Näistä tilastoista ei selvinnyt, kuinka usein he joutuvat kantasuomalaisten tekemien rikosten uhreiksi, mutta uskoisin että sitäkin tapahtuu.
Tässä linkki artikkeliin: https://yle.fi/uutiset/3-10541450 Turvapaikanhakija epäiltynä vuosittain yli sadassa seksuaalirikoksessa – tältä näyttävät tilastot
Piilorasismi on erittäin haitallista ja ilmapiiriä myrkyttävää. Lehdistön ja median lisäksi siihen törmää myös sosiaalisissa tilanteissa. Asenteet muuttuvat pikkuhiljaa, toivottavasti suvaitsevampaan suuntaan.
Moikka!
Kiitos Minja kommentista! Nostit tosi hyvän pointin esille, ja jaoit todella mielenkiintoisen artikkelin. Sanavalinnoilla on todella suuri merkitys, varsinkin kun oikeasti kiinnittää siihen huomion. Olen samaa mieltä, että medialla on suuri valta ja vastuu, ja usein sanavalinnoilla pyritään tehdä vaikutuksia, jotka ei välttämättä ole aina positiivisia tai suvaitsevia. Toivotaan yhdessä, että maailma muuttuu ja yritetään itse vaikuttaa siihen myös.
Moikka,
Voidaanko tietyllä tavalla ajatella tätä myös haitallisena kehänä. Kun kantaväestön asenne maahanmuuttajia kohtaan on varauksellinen, vaikeuttaa se integroitumista yhteiskuntaamme ja lisää riskiä ajatua rikolliselle tielle. Sitten tämä rikollinen tie puolestaan lisää varauksellista ajattelua / rasismia….
Maahanmuutto terminä on myös sellainen, joka jo itsessään mielestäni koetaan melko negatiivisena. Pitää kuitenkin muistaa, että Suomeen kohdistuu monen tyyppistä maahanmuuttoa. Ruotsista Suomeen töihin saapuva aivokirurgi on maahanmuuttaja siinä missä turvapaikanhakijakin vaikka syyt saapumiselle ovat toisistaan poikkeavat.
Kaiken kaikkiaan niin “avoimen” kuin piilorasisminkin kohdalla suurin syy taitaa olla se, että emme tunne toisia kulttuurejamme ja ihmisiä riittävän hyvin. Kaikki tuntematon on pelottavaa ja pelko heijastuu haitallisena käyttäytymisenä ulospäin – puolin ja toisin.
Hei!
Kiitos Linda T kommentistasi! Uskon, että maahanmuuttajiin kohdistuvalla varauksellisella asennella ja rikosten tekemisellä voi olla jopa suurikin yhteys, mikä voi ilmetä niin sanotulla noudankehällä. Nostit hyvän pointin esille, että emme tunne toistensa kulttuureja ja siksi pidämme niitä pelottavina ja haitallisina. Uskon, että puhumalla ja nostamalla sellaisia näkökulmia esille me voimme tehdä muutoksen.
Nostit tärkeän aiheen esiin. Median lisäksi itseäni mietityttää arkirasismi, joka tuntuu olevan lähes missä tahansa yhteisössä tai kontekstissa ihan hyväksyttävää. Esimerkiksi monilla työpaikoilla ja somessa on ihan ok vitsailla ihmisten etniseen alkuperään viitaten. Yleisesti hyväksyttyyn arkirasismiin syyllistyy aika moni, mihin toivoisin kiinnitettävän yhä enemmän huomiota. Vitsailu, ennakkoluulot, oletukset ja kategorisointi on valitettavasti edelleen nykypäivää.
Esimerkiksi, kun yrität kuvailla juuri viereisessä pöydässä istunutta henkilöä, kuinka todennäköisesti kuvailet hänen ihonväriään tai etnistä taustaa silmälasien tai paidan värin sijaan? Vaikuttaako kuvaukseen, jos kyseessä on vaalea skandinaaviseen muottiin osuva henkilö?
Hei!
Kiitos kommentistasi Anna! Nostit hyviä asioita esille. Vitsailu, ennakkoluulot, oletukset ja kategorisointi ovat kyllä sellaisia asioita, jotka tukevat jatkuvasti rasismia nykypäivänäkin. On kuitenkin hyvä asia, että ihmiset alkavat vähitellen huomaamaan, mistä se rasismi tulee, ja tarkemmin sanottuna mitkä ovat sen syyt.