Eroja mielenterveydessä

THL:n tutkimuksessa on selvinnyt, että ulkomaalaistaustaisilla perheillä menee monella mittarilla keskimääräistä heikommin.

Merkittäviä eroja on havaittu vanhempien tulotasossa ja toimeentulotuen käytössä vanhempien syntymämaan mukaan. Erityisesti pitkäkestoiset toimeentulovaikeudet olivat yleisimpiä perheissä, joissa vanhemmista toinen tai molemmat ovat ulkomailta. Vanhempien toimeentulovaikeudet olivat lisäksi yhteydessä lasten koulumenestykseen. Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapsilla peruskoulun päättötodistuksen arvosanat olivat keskimääräistä heikompia.

Selittääkö tämä kadulla riehuvat ulkomaalaistaustaiset nuorisoporukat? Itse uskon, että ainakin jossain määrin selittää, koska nämä asiat aiheuttavat syrjäytymistä ja epäonnistumisen tunnetta, joka sitten ajaa nuoret näihin porukoihin, joita johtavat mielisairaat tai häiriintyneet yksilöt. Vanhempina nämä samat nuoret siirtyvät itse johtamaan uusia nuorempia tulokkaita.

Perheissä, joissa toinen vanhemmista oli ulkomailta, lapsilla diagnosoitiin keskimääräistä enemmän mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä. Kun molemmat vanhemmista olivat ulkomailta, niitä diagnosoitiin keskimääräistä vähemmän. Erot voivat johtua eroista sairastavuudessa, hoitoon hakeutumisessa tai hoitoon ohjauksessa.

Tämän valossa voisi päätellä, että jos nuori elää kotonaan kahden eri kulttuurin vaikutuksessa, se saattaa aiheuttaa sisäisiä ristiriitoja, joilla on vaikutus mielenterveyteen. Kulttuureissa saattaa olla niinkin suuria eroja, että ne ovat joissain asioissa täysin ristiriidassa keskenään, ja tämä saattaa järkyttää lapsen mieltä. Eri kulttuuri ideologiassa eläminen saattaa myös johtaa siihen, että syntyy joukkoon kuulumattomuuden tunne, ja siitä seuraava yksinäisyys vaikuttaa mielenterveyteen. Tämän seurauksena nuori saattaa myös helposti hakeutua samanlailla kokevien ja tuntevien nuorten joukkoon, jolloin syntyy katkeroituneista nuorista koostuvia yhteiskuntavastaisia ryhmiä, joiden järjettömästä toiminnasta järkkyy koko yhteiskuntarauha. Voisiko olla järkevintä, että tänne tulevat ihmiset pyritään heti sovittamaan uudessa kotimaassaan vallitsevaan kulttuuriin, eikä kannusteta heitä jatkamaan oman lähtömaansa kulttuuria, josta ovat monissa tapauksissa paenneet pois. Kulttuuri ei varmaankaan ole ollut erityisen hyvä, jos maa on ajautunut siihen pisteeseen, että sieltä pitää päästä pois.

Suomalaistaustaisten vanhempien perheisiin nähden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus oli noin kaksi kertaa suurempi perheissä, joissa oli ulkomailla syntynyt vanhempi.

Lapsi voidaan sijoittaa monesta eri syystä, syy on harvoin yksin lapsen. Näihin voivat vaikuttaa ylisukupolviset seikat ja monet muut tekijät. Näille perheille olisi syytä saada enemmän apua, jo ennen kuin tilanne ajautuu huostaanottoon. Toisaalta jos mietitään näitä surullisen kuuluisia kaduilla riehuvia nuorisoporukoita, niin jokainen niihin porukoihin kuuluvasta on viranomasten mukaan ollut lastensuojelun tai nuorisoseurannan avun piirissä, mutta se ei ole auttanut. Nämä porukat jatkuvat niin kauan, kuin uusia nuoria ajautuu mukaan porukkaan.

Suurin osa tutkitun 97 syntyneiden ikäluokan lapsista voi kuitenkin hyvin, riippumatta vanhempien lähtömaasta. Ulkomailla syntyneiden vanhempien perheissä lasten hyvinvointi kuitenkin erosi perheistä, joissa molemmat vanhemmat ovat syntyneet suomessa.

Tämä tutkimus käsitti ainoastaan 97 syntyneiden ikäluokan, mutta tulokset olisivat varmaankin samansuuntaiset muissakin ikäluokissa. On hienoa että tutkimuksia tehdään, jotta pysyttäisiin kärryillä mitä lasten mielissä ja voinnissa tapahtuu. Näiden avulla pystymme ehkä tulevaisuudessa paremmin päättelemään, mitkä tekijät mihinkin vaikuttavat, ja näin pystyisimme mahdollisesti tarjoamaan apua yksilölliset tarpeet paremmin huomioiden.

Lähteet:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/21b30ad1-0b21-44e3-95f2-2b43870be8c8

https://yle.fi/uutiset/3-11663854

2 kommenttia artikkeliin ”Eroja mielenterveydessä

  1. Summer

    Moi Mikael, minua jäi paljon pohdituttamaan artikkelisi perusteella se, miten me maana otamme arjessa vastaan ulkomaalaistaustaiset perheet. Artikkelisi perusteella toimeentulo vaikeudet sekä kulttuuri identiteetistä johtuvat ristiriidat ovat yhtenä syynä lasten huonovointisuuteen. Itse koen, että tälläisessä tilanteessa emme voi laittaa vastuuta vain asianosaisille, vaan meidän muiden pitäisi miettiä myös sitä miten oma käyttäytymisemme vaikuttaa esille nostamiisi ongelmiin. Entä jos sen sijaan että me yrittäisimme saada kaikki omaksumaan täysin meidän kulttuurin, me opettelisimmekin juhlistamaan, ymmärtämään ja hyväksymään muitakin kulttuureja? Silloin nämä nuoret saisivat olla omia itsejään, eikä heidän tarvitsisi kokea yksinäisyyttä ja ahdistusta ulkopuolisuuden tunteesta. Ja entä jos me antaisimmekin ulkomaailastaustaisille tasavertaiset mahdollisuudet työllistymiseen? Tutkimukset osoittavat että jo pelkästään suomenkielinen nimi vaikuttaa työllistymiseen positiivisesti, vaikka pätevyys olisi sama (Lue https://yle.fi/uutiset/3-11023468). Tasavertaisella työmarkkina käyttäytymisellä voisimme edistää heidän taloudellista tilannetta ja estää toimeentulo vaikeuksien syntyä. Itse melkein vuosikymmenen ulkomailla asuneena olin siellä asuessani ylpeä omasta kulttuuristani ja halusin säilyttää oman kulttuuri identiteettini, joten pohdin että miksi ei Suomeen muuttaneet ulkomaalaistaustaiset haluaisi samaa? Itse olisin ulkomailla ainakin ahdistunut, jos minut olisi pakotettu muuttamaan omaa kulttuuri identiteettiäni ja sulloa itseni samaan muottiin muiden kanssa. Kiitos ajatuksia herättävästä artikkelista!

    1. Karl Mikael Ramfeldt

      Kiitos kommentista, blogin onkin tarkoitus herättää tunteita ja keskustelua. Syitä on monia, tämä saattaa olla yksi syy jota ei ehkä ole otettu riittävästi huomioon, näin ainakin THL:n tutkimuksesta voisi päätellä. Kulttuuriamme ei toki pidä täysin omaksua, mutta pääpiirteittäin se olisi hyvä omaksua jotta ei ainakaan kasvateta kuilua välillämme. Jos kulttuureissa on sellaisia eroja, että ne ovat ristiriidassa keskenään Esim. naisen rooli ja arvostus joissain kulttureissa, niin silloin olisi mielestäni syytä omaksua nykyisen kotimaan kulttuuri. Vivahteet eri kulttuureista ovat hieno lisä maassa vallitsevaan kulttuuriin. Lapset taas eivät välttämättä ymmärrä että joku tekee jotain kultuurinsa takia, vaan sitä saatetaan pitää vain outona, ja jättää toinen yksin.
      Suomalainen kulttuuri on melko rauhallinen ja sopuisa kulttuuri, joka on helppo sovitaa yhteen lähes minkä kulttuurin kanssa tahansa. Kaikissa kulttuuriessa näin ei kuitenkaan ole.
      Mitä työmarkkinoihin tulee, niin ainakin osittain se selittyy sillä, että pelätään tuleeko ylimääräisiä pakotettuja rukoustaukoja ja muita vapaapäiviä eri kulttuurista tai uskonnosta johtuen. Meidän kulttuuriimme ja uskontoomme kuuluvat tietyt vapaapäivät, toisissa kulttuureissa ja uskonnoissa on omansa. Työhaastattelussa niistä kyseleminenkin saatetaan ottaa rasistisena loukkauksena.
      Ymmärrän kyllä näkökulmasi, halusin artikkelissani tarkoituksella hieman kärkkäällä tavalla tuoda esiin myös toisenlaista näkökulmaa. Kiitos järkevän näkökulman sisältävästä kommentista!

Vastaa